Language of document :

Valitus, jonka Ranskan tasavalta on tehnyt 23.5.2019 unionin yleisen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-26/18, Ranska v. komissio, 12.3.2019 antamasta tuomiosta

(asia C-404/19 P)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Ranskan tasavalta (asiamiehet: D. Colas, A.-L. Desjonquères ja C. Mosser)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

Unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-26/18, Ranska v. komissio, 12.3.2019 antama tuomio on kumottava osittain

asia on ratkaistava lopullisesti kumoamalla Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä Euroopan unionin rahoituksen ulkopuolelle 8.11.2017 annettu komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/20141 siltä osin kuin siinä määrätään Ranskalle Haute-Corsen pinta-alatukien valvonnan puutteiden vuoksi 100 prosentin kiinteä rahoitusoikaisu

komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Ranskan hallitus vaatii unionin tuomioistuinta kumoamaan valituksenalaisen tuomion siltä osin kuin siinä hylättiin sen kanne, joka koski sitä riidanalaisen päätöksen osaa, jonka aiheena on ”vakavasti puutteellinen valvontajärjestelmä, Korsika” hakuvuosina 2013 ja 2014 ja Ranskaan Haute-Corsen pinta-alatukien valvonnan puutteiden vuoksi sovellettu 100 prosentin kiinteä rahoitusoikaisu.

Ranskan hallitus esittää valituksensa tueksi yhden valitusperusteen, joka koskee oikeudellista virhettä. Sen mukaan unionin yleinen tuomioistuin tukeutui virheelliseen tulkintaan vuoden 2015 suuntaviivojen 3.2.5 kohdan mukaisista edellytyksistä yli 25 prosentin suuruisen oikaisun määräämiselle. Unionin yleinen tuomioistuin sekoitti keskenään näytön, joka on esitettävä siinä tapauksessa, että tukien myöntämiselle ei ole mitään oikeusperustaa tai myöntäminen on unionin oikeussääntöjen vastaista, ja tilanteen, jossa valvontajärjestelmän puutteet ovat riittävän vakavia, jotta tuet voidaan olettaa myönnetyn unionin oikeuden vastaisesti. Unionin yleinen tuomioistuin totesi näin ollen virheellisesti, että kaikkien menojen jättäminen unionin rahoituksen ulkopuolelle oli perusteltua ja että 100 prosentin kiinteä rahoitusoikaisu oli asianmukainen.

____________

1 EUVL 2017, L 292, s. 61.