Language of document : ECLI:EU:F:2012:8

EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO (ensimmäinen jaosto)

8 päivänä helmikuuta 2012

Asia F‑11/11

Vincent Bouillez ym.

vastaan

Euroopan unionin neuvosto

Henkilöstö – Virkamiehet – Ylennys – Vuoden 2010 ylennyskierros – Ylentämättä jättäminen – Tehtäväryhmään AST kuuluvien virkamiesten ansioiden vertailu heidän urallaan etenemisensä mukaisesti – Toimielimen velvollisuus jättää lainvastainen henkilöstösääntöjen täytäntöönpanosäännös soveltamatta

Aihe:      SEUT 270 artiklaan, jota sovelletaan Euratomin perustamissopimukseen sen 106 a artiklan nojalla, perustuva kanne, jossa kantajat vaativat virkamiestuomioistuinta kumoamaan päätökset, joilla neuvosto jätti heidät ylentämättä ylempään palkkaluokkaan vuoden 2010 ylennyskierroksella.

Ratkaisu:      Kanne hylätään. Neuvosto vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan kantajien oikeudenkäyntikulut

Tiivistelmä

1.      Virkamiehet – Ylennys – Ylentämättä jääneen virkamiehen tekemä valitus – Hylkäävä päätös – Perusteluvelvollisuuden laajuus

(Henkilöstösääntöjen 25 ja 45 artikla)

2.      Virkamiehet – Ylennys – Ansioiden vertailu – Yksityiskohtaiset säännöt – Tehtäväryhmään AST kuuluvat virkamiehet – Erillinen ansioiden vertailu uralla etenemisen mukaan

(Henkilöstösääntöjen 45 artikla; liitteessä XIII oleva 10 artikla)

3.      Virkamiehet – Ylennys – Ansioiden vertailu – Hallinnon harkintavalta – Huomioon otettavat seikat – Virkamiehen hoitamien vastuullisten tehtävien taso

(Henkilöstösääntöjen 45 artiklan 1 kohta)

4.      Virkamiehet – Henkilöstösäännöt – Yleiset täytäntöönpanosäännöt – Toimielinten toimivalta – Rajat – Lainvastaisista ylemmäntasoisista säännöistä poikkeaminen, jota ei voida hyväksyä

(Henkilöstösääntöjen 110 artikla)

1.      Nimittävällä viranomaisella ei ole velvollisuutta perustella ylennyspäätöksiä ylentämättä jääneille virkamiehille, mutta sillä on velvollisuus perustella päätös, jolla hylätään ylentämättä jääneen virkamiehen valitus.

Tässä yhteydessä perustelujen riittävyyttä arvioidaan niiden tosiseikkojen ja oikeudellisten seikkojen kannalta, joita riidanalaisen päätöksen tekemiseen liittyy. Koska ylentämiset suoritetaan henkilöstösääntöjen 45 artiklan mukaisesti valitsemalla, on riittävää, että valituksen hylkäämisen perusteluissa viitataan siihen, että virkamiehen yksittäistilanteessa on sovellettu ylentämistä koskevia lainmukaisia ja henkilöstösääntöjen mukaisia edellytyksiä.

Kun lisäksi on kyse useita virkamiehiä tai toimihenkilöitä koskevan menettelyn yhteydessä tehdyn päätöksen perusteluista, nimittävää viranomaista ei voida vaatia esittämään valituksen hylkäämispäätöksen yhteydessä perusteluita, jotka koskevat muita seikkoja kuin valituksessa esitettyjä väitteitä ja selittämään muun muassa syitä, joiden vuoksi kukin ylennyskelpoinen virkamies oli valituksen tehnyttä virkamiestä ansioituneempi.

(ks. 21–23 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑177/03, Strohm v. komissio, 2.6.2005, 54 kohta

Virkamiestuomioistuin: asia F‑18/09, Merhzaoui v. neuvosto, 10.11.2011, 60 kohta ja asia F‑20/09, Juvyns v. neuvosto, 10.11.2011, 70 kohta

2.      Tehtäväryhmän AST virkamiesten osalta henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevassa 10 artiklassa säädetään viitekertoimia jokaisen palkkaluokan avoimien virkojen lukumäärän määrittelemiseksi. Viitekertoimen suuruus vaihtelee sen mukaan, mikä virkamiehen urakehitys tulee olemaan. Koska hallinnon on noudatettava näitä kertoimia, nimittävä viranomainen on perustellusti vertaillut keskenään vain samaan urakehitykseen suuntautuvien tehtäväryhmän AST virkamiesten ansioita.

Tältä osin ylennyskierrosta varten urakehityksen mukaan tehtävä tehtäväryhmän AST virkamiesten ansioiden vertailu ei ole ristiriidassa henkilöstösääntöjen 45 artiklan kanssa, koska henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevassa 10 artiklassa, joka on erityissäännös, poiketaan henkilöstösääntöjen yleisistä säännöksistä.

(ks. 31, 32 ja 34 kohta)

Viittaukset:

Virkamiestuomioistuin: em. asia Juvyns v. neuvosto, 42 ja 43 kohta

3.      Henkilöstösääntöjen 45 artiklan 1 kohdan säännöksistä seuraa, että ylennyskelpoisten virkamiesten hoitamien tehtävien tason vastuullisuus on yksi kolmesta merkityksellisestä osatekijästä, jotka hallinnon on otettava huomioon ylennyskelpoisten virkamiesten ansioita vertaillessaan.

(ks. 38 kohta)

Viittaukset:

Virkamiestuomioistuin: asia F‑53/08, Bouillez ym. v. neuvosto, 5.5.2010, 52 kohta

4.      Toimielinten tehtävänä on laatia päätöksiä, joissa vahvistetaan henkilöstösääntöjen mukaisen menettelyn yksityiskohtaiset säännöt, erityisesti kun henkilöstösäännöissä nimenomaisesti säädetään näiden täytäntöönpanosäännösten vahvistamisesta. Näissä päätöksissä ei kuitenkaan voida laillisesti vahvistaa sääntöjä, joilla poiketaan ylemmäntasoisista oikeussäännöistä kuten yleisistä oikeusperiaatteista tai henkilöstösääntöjen säännöksistä.

Tältä osin jos toimielimen toteuttamalla luonteeltaan yleisellä päätöksellä poiketaan lainvastaisesti ylemmäntasoisista oikeussäännöistä, on toimielimen jätettävä tämä yleinen päätös soveltamatta. Asian laita on täten muun muassa silloin, kun toimielimen on lausuttava virkamiehen yksittäisestä tilanteesta ja kun se kohtaa sellaisen yleisen täytäntöönpanosäännöksen, joka on ylemmäntasoisen oikeussäännön vastainen. Toimielimen on tällöin lausuttava virkamiehen yksittäisestä tilanteesta ja jätettävä lainvastainen yleinen täytäntöönpanosäännös soveltamatta.

Kun on kyse yleisestä täytäntöönpanosäännöstä, jossa asetetaan tehtäväryhmän AST virkamiehen, johon on sovellettu henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 10 artiklan 3 kohdan mukaista todistusmenettelyä, urakehityksen edellytykseksi, että hän on tosiasiallisesti toiminut sellaisissa hallintoavustajan tehtävissä, jotka toimielin on henkilöstösääntöjen 7 artiklan 1 kohdan vastaisesti varannut tietylle tehtäväryhmän AST virkamiesten ryhmälle, ja kun tämän lisäksi henkilöstösääntöjen 45 artiklassa ei säädetä tällaisesta edellytyksestä, toimielimen ei voida katsoa tehneen oikeudellista virhettä, jos se noudattaa henkilöstösääntöjen ylemmäntasoisia sääntöjä jättämällä tämän lainvastaisen yleisen täytäntöönpanosäännöksen soveltamatta.

(ks. 45, 46, 50 ja 51 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑61/11 PPU, El Dridi, 28.4.2011, 61 kohta

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑308/04, Ianniello v. komissio, 20.11.2007, 38 kohta