VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO (toinen jaosto)

25 päivänä marraskuuta 2008

Asia F-50/07

Valentina Hristova

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio

Henkilöstö – Palvelukseen ottaminen – Avoin kilpailu – Osallistumisedellytykset – Hakemuksen hylkääminen – Perustelut – Tutkintotodistukset

Aihe: EY 236 ja EA 152 artiklan nojalla nostettu kanne, jossa Hristova vaatii yhtäältä avoimen kilpailun EPSO/AST/14/06 valintalautakunnan sen päätöksen kumoamista, jolla hänet jätettiin hyväksymättä kyseisen kilpailun valintakokeisiin, ja toisaalta komission velvoittamista maksamaan korvausta väitetyistä vahingoista.

Ratkaisu: Avoimen kilpailun EPSO/AST/14/06 valintalautakunnan päätös, jolla kantaja jätettiin hyväksymättä kyseisen kilpailun valintakokeisiin, kumotaan. Kanne hylätään muilta osin. Komissio velvoitetaan korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut.

Tiivistelmä

1.      Virkamiehet – Kilpailu – Valintalautakunta – Päätös olla hyväksymättä hakijaa valintakokeisiin

(Henkilöstösääntöjen 25 artiklan 2 alakohta)

2.      Virkamiehet – Sopimussuhteen ulkopuolinen toimielinten vastuu – Vastuun syntymisen edellytykset – Lainvastaisuus – Vahinko – Syy-yhteys

1.      Asianomaiselle vastaisen päätöksen perusteluvelvollisuuden tarkoituksena on yhtäältä antaa sille, jota asia koskee, tarpeelliset perusteet sen tarkistamiseksi, onko päätös asianmukainen vai ei, ja toisaalta mahdollistaa tuomioistuinvalvonta. Siltä osin kuin erityisesti on kyse päätöksistä, joilla hakija jätetään hyväksymättä kilpailuun, kilpailun valintalautakunnan on ilmoitettava täsmällisesti, mitä kilpailuilmoituksen ehtoja hakija ei ole täyttänyt.

(ks. 22 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia 69/83, Lux v. tilintarkastustuomioistuin, 21.6.1984 (Kok. 1984, s. 2447, 36 kohta)

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑55/91, Fascilla v. parlamentti, 21.5.1992 (Kok. 1992, s. II‑1757, 32 kohta); asia T‑145/02, Petrich v. komissio, 25.3.2004 (Kok. H. 2004, s. I‑A‑101 ja II‑447, 54 kohta) ja asia T‑376/03, Hendrickx v. neuvosto, 5.4.2005 (Kok. H. 2005, s. I‑A‑83 ja II‑379, 68 kohta)

2.      Yhteisö on vastuussa vahingosta ainoastaan, jos seuraavat edellytykset täyttyvät: toimielinten moitittu toiminta on lainvastaista, vahinko on todella syntynyt ja toiminnan ja väitetyn vahingon välillä on syy-yhteys.

Jotta tällaisen syy-yhteyden olemassaolo voitaisiin todeta, on lähtökohtaisesti näytettävä toteen, että kyseessä olevan yhteisön toimielimen tekemän virheen ja väitetyn vahingon välillä on välitön ja varma syyn ja seurauksen välinen suhde.

Kilpailua koskevassa erityisessä asiayhteydessä syy-yhteyden varmuusaste saavutetaan, kun yhteisön toimielimen virhe on varmalla tavalla vienyt henkilöltä – ei välttämättä palvelukseen ottamista, jonka osalta asianomainen henkilö ei koskaan pystyisi näyttämään toteen oikeuttaan siihen, vaan – vakavasti otettavan mahdollisuuden tulla nimitetyksi, mistä on seurauksena kyseiselle henkilölle tulojen menetyksen muodossa aiheutunut vahinko.

(ks. 38, 40 ja 41 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia 111/86, Delauche v. komissio, 16.12.1987 (Kok. 1987, s. 5345, 30 kohta)

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑3/92, Latham v. komissio, 9.2.1994 (Kok. H. 1994, s. I‑A‑23 ja II‑83, 63 kohta); asia T‑589/93, Ryan-Sheridan v. Eurofound, 15.2.1996 (Kok. H. 1996, s. I‑A‑27 ja II‑77, 141 kohta); asia T‑45/01, Sanders ym. v. komissio, 5.10.2004 (Kok. 2004, s. II‑3315, 149 ja 150 kohta) ja asia T‑250/04, Combescot v. komissio, 12.9.2007 (Kok. H. 2007, s. I‑A‑2‑0000 ja II‑A‑2‑0000, 95 ja 96 kohta)

Virkamiestuomioistuin: asia F-46/07, Tzirani v. komissio, 22.10.2008 (Kok. H. 2008, s. I‑A‑1‑0000 ja II‑A‑1‑0000, 215 kohta)