VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO (toinen jaosto)
15 päivänä syyskuuta 2011
Asia F-102/09
Kelly-Marie Bennett ym.
vastaan
sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)
Henkilöstö – Väliaikaiset toimihenkilöt – Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, jossa on irtisanomislauseke – Avoimet kilpailut – Tutkittavaksi ottaminen – Virkamiehelle vastainen toimi – Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 8 ja 47 artikla – Perusteluvelvollisuus – Huolenpitovelvollisuus – Hyvän hallinnon periaate – Perusteltu luottamus – Sopimusten vilpittömässä mielessä tapahtuvan täytäntöönpanon periaate – Harkintavallan väärinkäyttö
Aihe: SEUT 270 artiklaan, jota sovelletaan Euratomin perustamissopimukseen sen 106 a artiklan nojalla, perustuva kanne, jossa Kelly-Marie Bennett ja 13 muuta SMHV:n nykyistä tai entistä väliaikaista toimihenkilöä vaativat virkamiestuomioistuinta muun muassa kumoamaan SMHV:n 12.3.2009 tekemät päätökset, joilla heidän työsopimuksensa irtisanottiin, ja myöntämään korvausta väitetystä henkisestä kärsimyksestä.
Ratkaisu: Infante Seco Herrera poistetaan kantajien luettelosta. SMHV:n 12.3.2009 tekemä päätös, jolla irtisanottiin Bennettin, Gallen, Nutin, Scardocchian, Schmidtin, Chertier Gonzálezin, Guarinos Viňalsin ja Ramirez Battistigin väliaikaisten toimihenkilöiden työsopimukset, kumotaan. SMHV velvoitetaan maksamaan Bennettille, Gallelle, Nutille, Scardocchialle, Schmidtille, Chertier Gonzálezille, Guarinos Viňalsille et Ramirez Battistigille sen palkan, jota heille olisi maksettu, jos he olisivat jääneet SMHV:n palvelukseen, ja sen palkan välinen ero, työttömyyskorvaukset ja muut korvaukset mukaan lukien, jota heille on tosiasiallisesti maksettu 15.10.2009 jälkeen. Kanne hylätään muilta osin. SMHV vastaa kolmesta neljäsosasta omia oikeudenkäyntikulujaan ja Bennettin, Gallen, Nutin, Scardocchian, Schmidtin, Chertier Gonzálezin, Guarinos Viňalsin ja Ramirez Battistigin oikeudenkäyntikuluista. Dickmanns, Forzy, Bianchi, Ruiz Molina ja Zaragoza Gomez vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan ja yhdestä neljäsosasta SMHV:n oikeudenkäyntikuluja. Infante Seco Herrera vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Tiivistelmä
1. Virkamiehet – Kanne – Asianomaiselle vastainen toimi – Käsite – Väliaikaiselle toimihenkilölle osoitettu kirje, jossa häntä muistutetaan hänen työsopimuksensa päätymispäivästä, ei ole asianomaiselle vastainen toimi – Sopimuksen muuttaminen – Päätös olla uusimatta sopimusta, joka on asianomaiselle vastainen toimi
(Henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohta)
2. Virkamiehet – Kanne – Asianomaiselle vastainen toimi – Käsite – Väliaikaisen toimihenkilön työsopimuksen lauseke, jossa asetetaan työsopimuksen jatkumisen edellytykseksi, että toimihenkilö merkitään avoimen kilpailun varallaololuetteloon – Hallintoviranomaisen päätös, jossa todetaan, ettei toimihenkilöä ole merkitty kyseiseen luetteloon ja pannaan täytäntöön irtisanomislauseke, on asianomaiselle vastainen toimi
(Henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohta)
3. Virkamiehet – Väliaikaiset toimihenkilöt – Palvelukseen ottaminen – Määräaikaisen työsopimuksen muuttaminen toistaiseksi voimassa olevaksi työsopimukseksi ja irtisanomislausekkeen lisääminen sitä tapausta varten, ettei toimihenkilöä merkitä avoimen kilpailun varallaololuetteloon – Muutos, jota on pidettävä määräaikaisen työsopimuksen uusimisena
(Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a), b) ja d) kohta ja 8 artiklan ensimmäinen ja toinen alakohta; neuvoston direktiivin 1999/70 liitteessä olevan 1 lausekkeen b kohta, 3 lausekkeen 1 kohta ja 5 lausekkeen 1 kohdan b ja c alakohta)
4. Oikeudenkäyntimenettely – Kannekirjelmä – Muotomääräykset
(Virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 35 artiklan 1 kohdan e alakohta)
5. Virkamiehet – Kanne – Täysi toimivalta – Henkilöstösääntöjen 91 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen raha-asioita koskevien riitojen käsite
(Henkilöstösääntöjen 91 artiklan 1 kohta)
1. Toimessa, johon ei sisälly mitään aikaisempaan toimeen nähden uutta seikkaa, on kyse ainoastaan aikaisemman toimen vahvistamisesta, eikä sen vaikutuksena voi tämän vuoksi olla kanteen nostamisen määräajan alkaminen uudelleen. Erityisesti kirje, jossa vain muistutetaan toimihenkilöä hänen työsopimuksensa määräyksistä, jotka koskevat sopimuksen päättymispäivää, ja joihin ei näin ollen sisälly mitään näihin määräyksiin nähden uutta seikkaa, ei ole hänelle vastainen toimi.
Sitä vastoin kaikki sopimuksen muutokset ovat asianomaiselle vastaisia toimia, mutta vain muutettujen määräysten osalta, paitsi jos nämä muutokset muuttavat sopimuksen yleisen rakenteen täysin. Myös silloin kun sopimus on mahdollista uusia, hallinnon päätös jättää se uusimatta on asianomaiselle vastainen, kyseessä olevasta sopimuksesta erillinen toimi, josta voidaan tehdä valitus ja nostaa kanne henkilöstösääntöjen mukaisissa määräajoissa. Tällaiseen päätökseen, joka tehdään yksikön edun ja asianomaisen tilanteen uudelleentarkastelun jälkeen, sisältyy alkuperäiseen sopimukseen nähden uusi seikka eikä sitä voida pitää alkuperäisen sopimuksen puhtaasti vahvistavana päätöksenä.
(ks. 56–59 kohta)
Viittaukset:
Yhteisöjen tuomioistuin: asia 23/80, Grasselli v. komissio, 10.12.1980, 18 kohta; asia 329/85, Castagnoli v. komissio, 9.7.1987, 10 ja 11 kohta ja asia C‑417/05 P, komissio v. Fernández Gómez, 14.9.2006, 46 kohta
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑97/00, Vakalopoulou v. komissio, 2.2.2001, 14 kohta; asia T‑11/01, Mascetti v. komissio, 1.4.2003, 41 kohta ja asia T‑160/04, Potamianos v. komissio, 15.10.2008, 21 kohta
Virkamiestuomioistuin: yhdistetyt asiat F‑72/09 ja F‑17/10, Daake v. SMHV, 15.4.2011, 36 kohta
2. Kirje, jossa hallintoelin toteaa uuden tapahtuman tai tilanteen olemassaolon ja tekee siitä lainsäädännön tai sopimusmääräysten mukaiset päätelmät asianomaisten henkilöiden osalta, on asianomaiselle vastainen toimi, koska sillä muutetaan sen vastaanottajien oikeusasemaa.
Tästä on kyse hallintoelimen päätöksessä, jolla todetaan, ettei väliaikaisen toimihenkilön nimeä ole merkitty tietyn avoimen kilpailun varallaololuetteloon, ja pannaan täytäntöön tämän toimihenkilön työsopimuksessa oleva irtisanomislauseke, joka johtaa sopimuksen irtisanomiseen ennalta määritellyssä tilanteessa eli kun kyseisessä lausekkeessa tarkoitetun kilpailun varallaololuettelo laaditaan ajankohtana, joka ei ollut tiedossa sopimuslausekkeen laatimisen ajankohtana. Koska tällä päätöksellä muutetaan toimihenkilön oikeusasemaa, se on hänelle vastainen toimi, josta voidaan tehdä valitus ja nostaa tarvittaessa kanne.
Kyseistä toimihenkilöä ei voida vaatia riitauttamaan tätä lauseketta heti sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen, koska on epävarmaa, tulevatko sen täytäntöönpanoon johtavat olosuhteet toteutumaan. Koska irtisanomislausekkeen merkitseminen sopimukseen on monitahoinen toimenpide, toimihenkilön on voitava vapaasti riitauttaa liitännäisenä väitteenä kyseisen lausekkeen, vaikka sen soveltamisala on henkilökohtainen, lainmukaisuus siinä yhteydessä, kun hallinto tekee täytäntöönpanoa koskevan päätöksen.
(ks. 63, 64 ja 80 kohta)
Viittaukset:
Virkamiestuomioistuin: em. asia Daake v. SMHV, 34 kohta ja sitä seuraavat kohdat
3. Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemästä määräaikaista työtä koskevasta puitesopimuksesta annetun direktiivin 1999/70 liitteenä olevan määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen 1 lausekkeen b kohdan tarkoitus on laatia puitteet sellaisten väärinkäytösten ehkäisemiseksi, jotka johtuvat peräkkäisten määräaikaisten työsopimusten tai työsuhteiden käytöstä, ja siinä pyritään tässä tarkoituksessa rajoittamaan peräkkäisten määräaikaisten työsopimusten tekemistä, jota pidetään työntekijöiden kannalta haitallisten väärinkäytösten mahdollisena lähteenä, säätämällä vähimmäissuojavaatimuksista, joilla pyritään välttämään työntekijöiden tilanteen muodostuminen pysyvästi epävarmaksi. Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 8 artiklan ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa pyritään kuitenkin nimenomaan rajoittamaan peräkkäisten väliaikaisen toimihenkilön työsopimusten käyttöä. Yhtäältä näiden palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdassa tarkoitetun väliaikaisen toimihenkilön työsopimus voidaan uusia enintään kerran määräaikaiseksi, ja tämän jälkeen palvelussuhde uusitaan toistaiseksi. Toisaalta näiden palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan b tai d alakohdassa tarkoitetun väliaikaisen toimihenkilön työsopimus, jonka kesto on enintään neljä vuotta, voidaan uusia vain kerran enintään kahdeksi vuodeksi, jos uusimismahdollisuudesta on määrätty alkuperäisessä sopimuksessa, ja työsopimuksen päätyttyä asianomainen toimihenkilö voi jatkaa työtehtävissä vain, jos hänet nimitetään virkamieheksi. Tällaiset säännökset vastaavat puitesopimuksen 5 lausekkeen 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä, joilla voidaan ennaltaehkäistä peräkkäisten määräaikaisten työsopimusten tai työsuhteiden käyttämisestä johtuvia väärinkäytöksiä.
Sen seikan perusteella, että toimihenkilön työsopimuksessa on irtisanomislauseke, jonka avulla hallinto voi päättää työsopimuksen jos asianomainen epäonnistuu kilpailussa, jonka järjestämisestä oli ilmoitettu etukäteen, ei työsopimuksen määräyksistä huolimatta voida luokitella tätä työsopimusta toistaiseksi voimassa olevaksi työsopimukseksi, jolle on ominaista työsuhteen jatkuvuus. Työsopimuksen kesto, kuten puitesopimuksen 3 lausekkeen 1 kohdasta ilmenee, voidaan nimittäin määritellä ”tietyn päivämäärän umpeutumisen”, mutta myös ”tietyn tehtävän loppuun saattamisen tai tietyn tapahtuman ilmaantumisen”, kuten tietyn kilpailun varallaololuettelon laatimisen perusteella, jolla voi toimihenkilön työsopimuksen määräysten mukaan olla mahdollisia seurauksia. Jos näin ollen hänen nimeään ei merkitä varallaololuetteloon, työsopimuksesta seuraa, että se päättyy; asia on normaalisti samalla tavoin jos asianomainen toimihenkilö läpäisee kilpailun, koska hänelle tarjotaan tässä tapauksessa virkaa, ja jos hän hylkää tarjouksen, on työsopimus sen määräysten mukaisesti päätettävä.
Tällä seikalla ei kuitenkaan voida perustella muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 8 artiklan ensimmäisessä alakohdassa vahvistetun sen säännön soveltamatta jättämistä, jonka mukaan palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdassa tarkoitetun väliaikaisen toimihenkilön työsopimus, joka on jo uusittu yhden kerran määräaikaiseksi, uusitaan ”tämän jälkeen toistaiseksi”, ja tämä uudelleenmäärittely tapahtuu ilman eri toimenpiteitä. Tällaisessa säännössä on kyse kaikkien 2 artiklan a alakohdassa tarkoitettujen sellaisten väliaikaisten toimihenkilöiden tilanteesta, jotka solmittuaan ensin kaksi peräkkäistä määräaikaista työsopimusten, jatkavat keskeytyksettä työsuhdettaan toimielimessä tai virastossa. Jos katsottaisiin, että jakso, jonka aikana henkilö on työskennellyt ylimääräisenä toimihenkilönä, keskeyttää tämän työsuhteen ja johtaa näin ollen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 8 artiklan ensimmäisen alakohdan soveltamatta jättämiseen, sallittaisiin keinotekoinen järjestely, joka tekisi tyhjäksi kyseisen säännöksen, jolla on tarkoitus suojata työntekijöitä määräaikaisten työsopimusten käyttämiseltä väärin.
(ks. 85, 86, 104–106, 110 ja 112 kohta)
Viittaukset:
Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑212/04, Adeneler ym., 4.7.2006, 63 kohta
Virkamiestuomioistuin: asia F‑1/05, Landgren v. ETF, 26.10.2006, 66 kohta
4. Virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 35 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaan kanteessa on oltava yhteenveto kanteen oikeudellisista perusteista ja tämä on ilmaistava niin selvästi ja tarkasti, että vastaaja voi valmistella puolustuksensa ja että virkamiestuomioistuin voi ratkaista asian tarvittaessa ilman muita tietoja. Oikeusvarmuuden ja hyvän oikeushallinnon takaamiseksi kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytyksenä on, että ne olennaiset tosiseikat ja oikeudelliset seikat, joihin kanne perustuu, käyvät ilmi ainakin pääpiirteittäin itse kannekirjelmän tekstistä, kunhan ne on esitetty johdonmukaisesti ja ymmärrettävästi.
(ks. 115 kohta)
Viittaukset:
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑209/01, Honeywell v. komissio, 14.12.2005, 55 ja 56 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen
Unionin yleinen tuomioistuin: asia T‑100/08 P, Kerelov v. komissio, 6.5.2010, 16 kohta
5. Vaatimus, joka koskee sitä, että sisämarkkinoiden harmonisointiviraston on maksettava toimihenkilölleen summa, johon hän katsoo olevansa oikeutettu muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukaisesti, kuuluu henkilöstösääntöjen 91 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun raha-asioita koskevien riitojen käsitteeseen. Tämän säännöksen mukaan unionin tuomioistuimilla on näissä riidoissa täysi harkintavalta, jonka mukaisesti niille kuuluu kokonaisvaltaisen ratkaisun antaminen niiden käsiteltäväksi saatetuissa oikeusriidoissa, eli niiden on lausuttava kaikista toimihenkilön oikeuksista ja velvollisuuksista niitä tapauksia lukuun ottamatta, joissa kyseessä olevalle toimielimelle toimitetaan tuomion tietty osa pantavaksi täytäntöön unionin tuomioistuinten valvonnan alaisena ja unionin tuomioistuinten vahvistamin täsmällisin edellytyksin.
(ks. 184 kohta)
Viittaukset:
Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑135/06 P, Weißenfels v. parlamentti, 18.12.2007, 65, 67 ja 68 kohta
Virkamiestuomioistuin: asia F‑49/08, Giannini v. komissio, 2.7.2009, 39–42 kohta