EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS

(toinen jaosto)

10 päivänä heinäkuuta 2014

Asia F‑22/13

Mátyás Tamás Mészáros

vastaan

Euroopan komissio

Henkilöstö – Kilpailu – Kilpailuilmoitus EPSO/AD/207/11 – Varallaololuetteloon merkitty kilpailun läpäissyt henkilö – Nimittävä viranomainen tarkistaa edellytykset AD 7 -palkkaluokan kilpailuun osallistumiselle – Vaadittua vähimmäiskestoa lyhyempi työkokemus – Valintalautakunnan ilmeinen arviointivirhe – Nimittävä viranomainen peruuttaa palvelukseen ottamista koskevan tarjouksen – Nimittävän viranomaisen sidottu harkintavalta

Aihe:      SEUT 270 artiklaan, jota sovelletaan Euratomin perustamissopimukseen sen 106 a artiklan nojalla, perustuva kanne, jossa Mátyás Tamás Mészáros vaatii virkamiestuomioistuinta kumoamaan Euroopan komission nimittävän viranomaisen 26.9.2012 tekemän päätöksen, jolla se kielsi hänen palvelukseen ottamisensa Euroopan unionin tilastotoimistoon (Eurostat) kilpailun EPSO/AD/207/11 varallaololuettelon perusteella ja ilmoitti aikomuksestaan pyytää, että Euroopan unionin henkilöstövalintatoimiston (EPSO) tietokantaan lisätään huomautus, jolla Euroopan unionin toimielimille ilmoitetaan, ettei hän täyttänyt tässä kilpailussa vaadittua työkokemuksen vähimmäiskestoa koskevaa edellytystä voidakseen päästä palvelukseen palkkaluokan AD 7 hallintovirkamieheksi (AD) kyseisen kilpailun perusteella.

Ratkaisu:      Kanne hylätään selvästi täysin perusteettomana. Euroopan komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Mátyás Támas Mészárosin oikeudenkäyntikulut

Tiivistelmä

1.      Virkamiehet – Kilpailu – Valintalautakunta – Varallaololuettelon laatiminen – Nimittävän viranomaisen suorittama säännönmukaisuuden valvonta – Ilmeisen arviointivirheen toteaminen – Seuraus – Kilpailun läpäisseen henkilön nimittämisestä kieltäytyminen

(Henkilöstösääntöjen 30 artikla ja liitteessä III oleva 5 artikla)

2.      Virkamiehet – Kilpailu – Tutkintoihin ja kokeisiin perustuva kilpailu – Hyväksymisedellytykset – Työkokemus – Käsite – Opintojaksot – Käsitteen ulkopuolelle jääminen – Itsenäisenä ammatinharjoittajana tai vapaassa ammatissa harjoitettu toiminta kuuluu käsitteeseen – Edellytys

(Henkilöstösääntöjen liitteessä III oleva 5 artikla)

3.      Virkamiehet – Kilpailu – Hyväksymisedellytykset – Kilpailuilmoituksessa vahvistaminen – Työkokemuksen vähimmäiskestoa koskeva vaatimus – Vaatimus, jota on tulkittava siten, että sillä tarkoitetaan työajan osalta kokopäivätyötä vastaavaa kokemusta

(Henkilöstösääntöjen 5 artiklan 3 kohta)

4.      Henkilöstökanne – Asianomaiselle vastainen toimi – Käsite – Työtarjous – Valmisteleva toimi – Käsitteen ulkopuolelle jääminen

(Henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artikla)

5.      Virkamiehet – Kilpailu – Järjestäminen – Kaksi erillistä mutta toisiinsa liittyvää kilpailua, jotka koskevat palvelukseen ottamista eri palkkaluokkiin – Mahdollisuus siirtää ylemmän palkkaluokan kilpailun läpäissyt henkilö alemman palkkaluokan kilpailuun ilman viimeksi mainitun kilpailun kokeiden suorittamista – Mahdollisuutta ei ole

(Henkilöstösääntöjen 31 artiklan 1 kohta)

1.      Vaikka nimittävä viranomainen ei voi kumota tai muuttaa kilpailun valintalautakunnan päätöstä, sen on kuitenkin omaa toimivaltaansa käyttäessään tehtävä päätöksiä, joissa ei ole lainvastaisuuksia. Nimittävää viranomaista eivät siis voi sitoa sellaiset valintalautakuntien päätökset, joiden lainvastaisuudesta voi olla seurauksena, että sen omat päätökset ovat lainvastaisia. Tästä syystä kyseisen viranomaisen on tarkistettava ennen henkilön nimittämistä virkamieheksi, täyttääkö tämä vaaditut edellytykset. Kun valintalautakunta hyväksyy hakijan virheellisesti kilpailun osallistujaksi ja ottaa hänet tämän jälkeen varallaololuetteloon, nimittävän viranomaisen on kieltäydyttävä nimittämästä tätä hakijaa perustellulla päätöksellä, jonka osalta unionin tuomioistuimet voivat arvioida, onko se perusteltu.

Kyseisen viranomaisen on valintalautakunnan päätösten säännönmukaisuutta valvoessaan tyydyttävä selvittämään, että valintalautakunta ei ole käyttänyt harkintavaltaansa ilmeisen virheellisesti. Jos nimittävä viranomainen katsoo, että hakija on hyväksytty osallistumaan kilpailuun lainvastaisesti, sen on kieltäydyttävä nimittämästä koeajalla olevaksi virkamieheksi henkilöä, jonka nimi sisältyy kilpailun varallaololuetteloon ilmeisen arviointivirheen seurauksena, mutta sillä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta vaatia valintalautakuntaa muuttamaan tätä luetteloa, sillä se merkitsisi hallinnon puuttumista valintalautakunnan työskentelyyn vastoin sen riippumattomuutta.

Virhe voidaan luonnehtia ilmeiseksi vain, jos se on helposti havaittavissa niiden perusteiden avulla, joita lainsäätäjä on halunnut hallinnon laajan harkintavallan käytölle asettaa. Sen toteamiseksi, että tosiseikkojen arvioinnissa on tehty ilmeinen virhe, joka oikeuttaa päätöksen kumoamisen, on osoitettava, että riidanalaiseen päätökseen sisältyvät arvioinnit eivät ole uskottavia. Toisin sanoen kyse ei voi olla ilmeisestä virheestä, jos kyseenalaistettua arviointia voidaan pitää totena tai pätevänä.

(ks. 48–50 ja 52 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: tuomio Schwiering v. tilintarkastustuomioistuin (142/85, EU:C:1986:405, 19 ja 20 kohta) ja tuomio parlamentti v. Hanning (C‑345/90 P, EU:C:1992:79, 22 kohta)

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: tuomio Luxem v. komissio (T‑306/04, EU:T:2005:326, 22 ja 24 kohta)

Virkamiestuomioistuin: tuomio Pascual-García v. komissio (F‑145/06, EU:F:2008:65, 55 kohta) ja tuomio Eklund v. komissio (F‑57/11, EU:F:2012:145, 49–51 kohta)

2.      Jollei kilpailuilmoituksessa toisin määrätä, opintojaksot eivät ole ajanjaksoja, jotka voitaisiin ottaa huomioon tutkinnon suorittamisen jälkeen hankittuna työkokemuksena, kyseisten opintojen tasosta riippumatta, jos opinnot johtavat tietojen eivätkä pätevyyden hankkimiseen.

Ajanjaksot, joiden kuluessa hakija on suorittanut opintoja samanaikaisesti työn kanssa, voidaan ottaa huomioon, mutta tällaisessa tilanteessa työkokemuksena otetaan huomioon suoritettu työ ilman, että samaan aikaan marginaalisesti ja liitännäisesti suoritetut opinnot estäisivät näiden ammatillisten suoritusten huomioon ottamista.

Kun kyse on itsenäisenä ammatinharjoittajana tai vapaassa ammatissa harjoitetusta toiminnasta, pelkkä viittaus akateemisiin julkaisuihin ei ole osoitus tästä työkokemuksesta. Todisteina tällaisesta itsenäisestä ammatinharjoittamisesta voidaan pitää laskuja tai toimeksiantoja, joissa todetaan yksityiskohtaisesti suoritetut tehtävät, tai mitä tahansa muuta asian kannalta merkityksellistä virallista tositetta.

(ks. 57–59 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: tuomio Wolf v. komissio (T‑101/96, EU:T:1997:171, 71 kohta)

Virkamiestuomioistuin: em. tuomio Pascual-García v. komissio (EU:F:2008:65, 66 kohta) ja em. tuomio Eklund v. komissio (EU:F:2012:145, 54 kohta)

3.      Arvioidessaan hakijan työkokemusta kilpailuilmoituksessa kilpailuun osallistumisen edellytykseksi asetetun vähimmäiskeston kannalta valintalautakunnan on arvioitava osa-aikaista ajanjaksoa työnantajan palveluksessa ainoastaan tosiasiallisen kokopäivätyön mukaan.

(ks. 64 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: tuomio Giulietti v. komissio (T‑293/03, EU:T:2006:37, 71 kohta)

Virkamiestuomioistuin: tuomio Klopfer v. komissio (F‑118/05, EU:F:2006:137, 35 kohta)

4.      Hakijalle osoitettu työtarjous tämän nimittämiseksi koeajalla olevaksi virkamieheksi on valmisteleva toimi eli ilmoitus aikomuksesta, johon mahdollisesti liittyy tietopyyntöjä, eikä se näin ollen ole oikeutta luova toimi.

(ks. 73 kohta)

Viittaukset:

Virkamiestuomioistuin: em. tuomio Eklund v. komissio (EU:F:2012:145, 66 kohta).

5.      Kun rinnakkain on järjestetty kaksi kilpailua eri palkkaluokkiin palvelukseen ottamista varten, Euroopan unionin henkilöstövalintatoimiston (EPSO) arviointikeskuksessa järjestettyjen kokeiden sisältö riippuu välttämättä palkkaluokasta, johon hakija hakee, minkä vuoksi yhdenvertaisen kohtelun periaatetta loukkaamatta ei voida katsoa, että hakija, joka on läpäissyt ylemmän palkkaluokan virkamiesten palvelukseen ottamiseksi järjestetyn kilpailun kokeet, olisi välttämättä läpäissyt myös alemman palkkaluokan virkamiesten palvelukseen ottamiseksi järjestetyn toisen kilpailun kokeet. Näissä olosuhteissa kilpailun hakijan siirtäminen toiseen kilpailuun voi tapahtua säännönmukaisesti ainoastaan ennen niiden kokeiden pitämistä, jotka vastaavat kilpailua, johon kyseinen hakija on siirretty. Hallinto ei siten tee oikeudellista virhettä, jos se katsoo, että palkkaluokan AD 7 kilpailun kokeissa menestynyttä hakijaa ei voida automaattisesti siirtää palkkaluokan AD 5 kilpailuun, vaikka tämä kilpailu vastaa alempaa palkkaluokkaa, koska tällainen hakija ei ole todellisuudessa läpäissyt palkkaluokan AD 5 kokeita.

(ks. 76 kohta)

Viittaukset:

Virkamiestuomioistuin: tuomio Demeneix v. komissio (F‑96/12, EU:F:2013:52, 64 kohta)