Language of document :

Valitus, jonka Nord Stream 2 AG on tehnyt 28.7.2020 unionin yleisen tuomioistuimen (kahdeksas jaosto) asiassa T-526/19, Nord Stream 2 v. parlamentti ja neuvosto, 20.5.2020 antamasta määräyksestä

(asia C-348/20 P)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Nord Stream 2 AG (edustajat: L. Van den Hende, advocaat, M. Schonberg, solicitor, sekä J. Penz-Evren ja J. Maly, Rechtsanwälte)

Muut osapuolet: Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen (kahdeksas jaosto) 20.5.2020 asiassa T-526/19, Nord Stream 2 v. parlamentti ja neuvosto, antaman määräyksen ja erityisesti sen määräysosan 1, 3, 4 ja 6 kohdan

jos unionin tuomioistuin katsoo, että se on asiassa mahdollista, hylkää oikeudenkäyntiväitteen, toteaa, että kanne voidaan ottaa tutkittavaksi, ja palauttaa asian unionin yleiseen tuomioistuimeen, jotta tämä ratkaisee asiakysymyksen, tai toissijaisesti toteaa, että riidanalainen toimenpide koskee suoraan valittajaa ja palauttaa asian unionin yleiseen tuomioistuimeen, jotta tämä ratkaisee kysymyksen siitä, koskeeko toimenpide valittajaa erikseen, tai liittää tämän kysymyksen asiakysymykseen, ja

velvoittaa neuvoston ja parlamentin korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut unionin yleisessä tuomioistuimessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut mukaan lukien.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Ensimmäisessä valitusperusteessa, joka jakautuu kahteen osaan, valittaja väittää, että unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisia virheitä soveltaessaan vaatimusta, jonka mukaan toimenpiteen on koskettava kantajaa suoraan, ja todetessaan, että kantajalla ei ollut asiavaltuutta nostaa kumoamiskannetta 17.4.2019 annetusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä (EU) 2019/6921 (jäljempänä muutosdirektiivi):

Unionin yleinen tuomioistuin teki virheen katsoessaan, että direktiivi, mukaan lukien muutosdirektiivi, ei sinänsä voi ennen siirtymätoimenpiteiden toteuttamista tai ennen täytäntöönpanolle asetetun määräajan päättymistä vaikuttaa suoraan toimijan oikeusasemaan, minkä johdosta mikään SEUT 263 artiklan neljänteen kohtaan perustuva kumoamiskanne ei tosiasiallisesti olisi mahdollinen.

Unionin yleinen tuomioistuin teki virheen arvioidessaan kysymystä jäsenvaltion harkintavallasta täysin yleisesti ja tutkimatta, mikä vaikutus harkintavallalla olisi erityisesti valittajan oikeusasemaan sen kanteen asiakysymyksen valossa.

Toisessa valitusperusteessa valittaja väittää, että unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisia virheitä arvioidessaan neuvoston pyyntöjä poistaa eräät asiakirjat asiakirja-aineistosta ja hyväksyessään neuvoston pyynnöt. Unionin yleinen tuomioistuin erityisesti teki virheen suorittaessaan arviointinsa täysin asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen N:o 49/2001 1049/20012 puitteissa eikä se tarkastellut sitä, olivatko kyseessä olevat asiakirjat selvästi asian ratkaisemisen kannalta merkityksellisiä. Unionin yleinen tuomioistuin teki myös virheen soveltaessaan unionin tuomioistuimen asioissa Unkari v. komissio ja Slovenia v. Kroatia3 vallinneissa erityisissä ja nimenomaisissa olosuhteissa käyttöön ottamaa tiukempaa kehystä muihin, perustavanlaatuisesti erilaisiin tilanteisiin. Unionin yleinen tuomioistuin teki lopuksi oikeudellisen virheen antaessaan huomattavaa merkitystä sille, että valittaja oli pannut energiaperuskirjaa koskevan sopimuksen nojalla vireille erillisen välimiesmenettelyn, millä ei ole merkitystä sen millä perusteella tahansa, jopa asetuksen N:o 1049/2001 perusteella, tekemään arviointiin.

____________

1 Maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä annetun direktiivin 2009/73/EY muuttamisesta 17.4.2019 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/692 (EUVL 2019, L 117, s. 1).

2 Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30.5.2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001 (EYVL 2001, L 145, s. 43).

3 Määräys 14.5.2019, Unkari v. parlamentti, C-650/18, ei julkaistu, EU:C:2019:438; tuomio 31.1.2020, Slovenia v. Kroatia, C-457/18, EU:C:2020:65.