Language of document : ECLI:EU:F:2011:20

VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO (toinen jaosto)

10 päivänä maaliskuuta 2011

Asia F-27/10

Christian Begue ym.

vastaan

Euroopan komissio

Henkilöstö – Sopimussuhteiset toimihenkilöt – Korvaus säännöllisesti päivystämään joutuville työntekijöille – Henkilöstösääntöjen 55 ja 56 b artikla – Asetus (ETY, Euratom, EHTY) N:o 495/77

Aihe: SEUT 270 artiklaan, jota sovelletaan Euratomin perustamissopimukseen sen 106 a artiklan nojalla, perustuva kanne, jossa Christian Begue ja 17 muuta kantajaa, joiden nimet mainitaan tuomion liitteessä, vaativat virkamiestuomioistuinta kumoamaan 2.2.2010 tehdyn komission sopimusten tekemiseen toimivaltaisen viranomaisen päätöksen, jolla hylättiin heidän valituksensa 3.9.2009 tehdystä päätöksestä, jolla hylättiin heidän vaatimuksensa Euroopan unionin henkilöstösääntöjen 56 b artiklassa tarkoitetun päivystyskorvauksen maksamisesta taannehtivasti.

Ratkaisu: Kanne hylätään. Kantajat vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja heidät velvoitetaan korvaamaan komission oikeudenkäyntikulut.

Tiivistelmä

1.      Virkamiehet – Työolot – Päivystyskorvaus

(Henkilöstösääntöjen 56 b artiklan ensimmäinen kohta; neuvoston asetuksen N:o 495/77 1 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta)

2.      Virkamiehet – Työolot – Päivystyskorvaus

(Henkilöstösääntöjen 55 ja 56 b artikla; Euroopan unionin perusoikeuskirjan 31 artiklan 2 kohta; Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/88)

1.      Virkamiehelle voidaan myöntää henkilöstösääntöjen 56 b artiklassa säädettyä päivystyskorvausta ainoastaan silloin, kun kaksi edellytystä, joita on tulkittava suppeasti, täyttyy. Ensinnäkin kyseisen 56 b artiklan ensimmäisen kohdan mukaisesti virkamiehen on jouduttava päivystämään säännöllisesti toimielimen palveluksessa joko työpaikalla tai kotonaan tavanomaisen työajan ulkopuolella. Toiseksi virkamiehen on kuuluttava yksikköön, jolla on yksi edunsaajaryhmien, korvausten antamista koskevien edellytysten ja sellaisten korvausmäärien määrittämisestä, jotka voidaan myöntää säännöllisesti päivystämään joutuville virkamiehille, annetun asetuksen N:o 495/77 1 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa luetelluista ominaisuuksista, kuten esimerkiksi turvallisuuteen liittyvien tehtävien tai hätä- ja kriisitilanteiden koordinoinnin tukitehtävien hoitaminen.

(ks. 44 ja 76 kohta)

2.      Ainoastaan yksi yksikkö tai yhden yksikön osa, jossa on useita virkamiehiä tai toimihenkilöitä, voi joutua olemaan kollektiivisesti tosiasiallisesti käytettävissä ympäri vuorokauden koko vuoden ajan, mikä näin ollen oikeuttaa sen, että sen virkamiehille ja toimihenkilöille myönnetään henkilöstösääntöjen 56 b artiklassa säädettyä päivystyskorvausta.

Ympäri vuorokauden käytettävissä oleva tukipalvelu nimittäin edellyttää sitä, että työolot järjestetään siten, että ne täyttävät vähimmäisvaatimukset, jotka koskevat virkamiesten terveyden ja turvallisuuden suojelemista Tässä yhteydessä on todettava, että Euroopan unionin perusoikeuskirjan 31 artiklan 2 kohdan mukaan jokaisella työntekijällä on oikeus enimmäistyöajan rajoitukseen sekä päivittäisiin ja viikoittaisiin lepojaksoihin ja palkalliseen vuosilomakauteen. Lisäksi työjärjestelyillä, joilla työntekijöille ei anneta mahdollisuutta vuorokautiseen lepoaikaan, vaikka kyse on vuosittain enintään 80 päivän pituisesta sopimuksesta, ei ainoastaan viedä tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista annetulla direktiivillä 2003/88 nimenomaisesti annetun yksittäisen oikeuden sisältöä, vaan mainitut työjärjestelyt ovat myös ristiriidassa direktiivin tavoitteen kanssa.

Tästä seuraa, että henkilöstösääntöjen 56 b artiklassa säädetyllä päivystyskorvauksella ei kompensoida sitä, että toimielin voi ottaa milloin tahansa yhteyttä työntekijään, kuten henkilöstösääntöjen 55 artiklan ensimmäisessä kohdassa säädetään, vaan sitä, että häneen kohdistuu tosiasiallisesti erityinen velvoite eli se, että hän joutuu päivystämään, mikä mahdollistaa sen, että yksikkö, johon hän kuuluu, on jatkuvassa toimintavalmiudessa. Henkilöstösääntöjen 56 b artiklassa tarkoitettu säännöllisen päivystämisen käsite menee siis väistämättä pidemmälle kuin henkilöstösääntöjen 55 artiklassa tarkoitettu käytettävissä olo.

(ks. 49, 55 ja 57–59 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑151/02, Jaeger, 9.9.2003, 94 kohta ja asia C‑428/09, Union syndicale ”Solidaires Isère”, 14.10.2010, 50, 59 ja 60 kohta