EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (toinen jaosto)

23 päivänä lokakuuta 2012

Asia F‑61/11

Daniele Possanzini

vastaan

Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto (Frontex)

Henkilöstö – Väliaikainen toimihenkilö – Väliaikaisen toimihenkilön työsopimuksen uudistamiseen liittyvä menettely – Arvioijan työsopimuksen uudistamisesta antaman kielteisen lausunnon antaminen toimihenkilölle tiedoksi, joka ei ole asianomaiselle vastainen toimi – Kumoamisvaatimus, joka koskee vuosittaisiin arviointikertomuksiin sisältyviä epäsuotuisia huomautuksia suorituksista – Kanne, jonka tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat

Aihe: SEUT 270 artiklaan, jota sovelletaan Euratomin perustamissopimukseen sen 106 a artiklan nojalla, perustuva kanne, jossa kantaja vaatii virkamiestuomioistuinta kumoamaan ensimmäiseksi 24.1.2011 tehdyn ”päätöksen”, josta hän sai tiedon arvioijansa kanssa käydyssä keskustelussa, jonka aikana arvioija ilmoitti kantajalle, ettei hän aikonut uusia kantajan työsopimusta, toiseksi osan hänestä ajanjaksolle 1.8.2006–31.12.2008 vuonna 2009 laaditusta arviointikertomuksesta, ja kolmanneksi osan hänestä ajanjaksolle 1.1.2009–31.12.2009 vuonna 2010 laaditusta arviointikertomuksesta.

Ratkaisu: Kanne jätetään tutkimatta, koska tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat. Kantaja vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan Frontexin oikeudenkäyntikulut.

Tiivistelmä

1.      Oikeudenkäyntimenettely – Kannekirjelmä – Muotomääräykset – Oikeudenkäynnin kohteen yksilöinti – Kanneperusteiden esittäminen selkeästi ja täsmällisesti – Selkeyden ja täsmällisyyden puuttuminen – Tutkimatta jättäminen

(Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 19 artiklan kolmas kohta, 21 artiklan ensimmäinen kohta ja liitteessä I olevan 7 artiklan 1 ja 3 kohta; virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 35 artiklan 1 kohdan e alakohta)

2.      Henkilöstökanne – Asianomaiselle vastainen toimi – Käsite – Valmisteleva toimenpide – Kirje, jossa työntekijälle ilmoitetaan arvioijan kielteinen kanta hänen työsopimuksensa uusimiseen ja joka ei ole asianomaiselle vastainen toimi

(Henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artikla)

1.      Kannekirjelmässä on virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 35 artiklan 1 kohdan e alakohdan nojalla mainittava kanteen oikeudelliset perusteet sekä tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja koskevat perustelut. Näiden mainintojen on oltava riittävän selkeitä ja täsmällisiä, jotta vastaaja voi valmistella puolustuksensa ja jotta virkamiestuomioistuin voi ratkaista kanteen tarvittaessa ilman muita tietoja. Oikeusvarmuuden ja hyvän lainkäytön takaamiseksi kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytyksenä on, että ne olennaiset tosiseikat ja oikeudelliset seikat, joihin kanne perustuu, käyvät ilmi itse kannekirjelmästä johdonmukaisesti ja ymmärrettävästi.

Näin on etenkin siitä syystä, että unionin tuomioistuimen perussäännön liitteessä I olevan 7 artiklan 3 kohdan mukaan menettelyn kirjallinen vaihe virkamiestuomioistuimessa käsittää pääsääntöisesti vain yhden kirjelmien vaihdon, jollei virkamiestuomioistuin toisin päätä. Tämä viimeksi mainittu virkamiestuomioistuimen menettelyn erityispiirre selittää sen, että toisin kuin unionin tuomioistuimen perussäännön 21 artiklan ensimmäisessä kohdassa määrätään unionin tuomioistuimen tai unionin yleisen tuomioistuimen osalta, perusteita ja perusteluja ei saa esittää yhteenvedon muodossa. Tällainen joustavuus johtaisi käytännössä siihen, että unionin tuomioistuimen perussäännön liitteessä I määrätty myöhempi erityinen määräys menettäisi suurelta osin tehokkuutensa.

Unionin tuomioistuimen perussäännön 19 artiklan kolmannessa kohdassa, jota sovelletaan asian käsittelyyn virkamiestuomioistuimessa saman perussäännön liitteessä I olevan 7 artiklan 1 kohdan nojalla, määrätään, että muiden asianosaisten kuin jäsenvaltioiden, unionin toimielinten, Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen muiden sopimuspuolten kuin jäsenvaltioiden, sekä kyseisessä sopimuksessa tarkoitetun EFTAn valvontaviranomaisen edustajan on oltava asianajaja. Tämän edustajan olennaisena tehtävänä on oikeudenhoidon toteuttamisessa avustavana henkilönä esittää kannekirjelmän vaatimuksille riittävän ymmärrettävät ja johdonmukaiset oikeudelliset perustelut, kun otetaan huomioon juuri se, että menettelyn kirjallinen vaihe virkamiestuomioistuimessa käsittää pääsääntöisesti vain yhden kirjelmien vaihdon.

Koska kannekirjelmään sisältyvät vaatimukset esitetään vain yleisesti eikä niiden tueksi ole esitetty mitään perusteluita virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 35 artiklan 1 kohdan e alakohdassa määrätyn vastaisesti, ne on hylättävä tutkittavaksi ottamisen edellytysten ilmeisen puuttumisen vuoksi.

(ks. 30–34 kohta)

Viittaukset:

Virkamiestuomioistuin: asia F‑76/09, AH v. komissio, 15.2.2011, 29 ja 31 kohta

2.      Sitä, voidaanko toimihenkilön ja toimielimen väliseen työsuhteeseen perustuvat kumoamisvaatimukset ottaa tutkittavaksi, on tutkittava henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artiklan säännösten valossa. Tältä osin on välttämätöntä, että on olemassa henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdassa ja 91 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu virkamiehelle vastainen toimi, jotta virkamiehen sitä toimielintä, jonka palveluksessa hän on, vastaan nostama kumoamiskanne voidaan ottaa tutkittavaksi. Henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja virkamiehelle vastaisia toimia voivat olla ainoastaan sellaiset toimet, joilla on sellaisia sitovia oikeusvaikutuksia, jotka saattavat vaikuttaa virkamiehen etuihin muuttamalla selvästi hänen oikeusasemaansa. Tällaisten toimien on oltava työsopimusten tekemiseen toimivaltaisen viranomaisen tekemiä ja niiden on oltava luonteeltaan päätöksiä. Silloin, kun on kyse toimista tai päätöksistä, jotka tehdään monivaiheisessa menettelyssä eli esimerkiksi sisäisessä menettelyssä, kannekelpoisia ovat pääsääntöisesti ainoastaan sellaiset toimenpiteet, joissa lopullisesti vahvistetaan asianomaisen toimielimen kanta kyseisen menettelyn päätteeksi; sen sijaan menettelyn kuluessa toteutetut toimenpiteet, joilla valmistellaan lopullista päätöstä, eivät ole kannekelpoisia. Virkamiesten nostamien kanteiden alalla lopullisen päätöksen valmistelutoimet eivät ole virkamiehille vastaisia, eikä niitä näin ollen voi riitauttaa kuin kumottavissa olevista toimista nostetun kanteen yhteydessä. Vaikka jotkin puhtaasti valmistelevat toimet voivat olla virkamiehelle vastaisia, koska ne saattavat vaikuttaa myöhemmän kannekelpoisen toimen sisältöön, ne eivät voi olla itsenäisen kanteen kohteena, vaan ne on riitautettava kyseisestä toimesta nostetun kanteen yhteydessä.

Näin ollen arvioijan kielteinen lausunto Frontexin työntekijän työsopimuksen uusimisesta tai Frontexin pääjohtajan kirje, jossa hylätään työntekijän tästä kielteisestä lausunnosta esittämä valitus eivät ole asianomaiselle vastaisia toimia.

(ks. 40–43, 50, 60, 62 ja 63 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑135/89, Pfloeschner v. komissio, 3.4.1990, 11 kohta; asia T‑26/96, Lopes v. yhteisöjen tuomioistuin, 25.10.1996, 19 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen; asia T‑215/02, Gómez-Reino v. komissio, 18.12.2003, 47 kohta; asia T‑188/03, Hivonnet v. neuvosto, 29.6.2004, 16 kohta ja asia T‑156/08 P, R v. komissio, 16.3.2009, 49 kohta