Language of document : ECLI:EU:F:2009:7

VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO (toinen jaosto)

29 päivänä tammikuuta 2009

Asia F-98/07

Nicole Petrilli

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio

Henkilöstö – Ylimääräiset sopimussuhteiset toimihenkilöt – Tutkittavaksi ottaminen – Asianomaiselle vastainen päätös – Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 3 b ja 88 artikla – Sopimuksen kesto – Määräaikaisen henkilöstön sopimusten enimmäiskestosta komission yksiköissä 28.4.2004 tehdyn komission päätöksen 3 artiklan 1 kohta – Lainmukaisuus

Aihe: EY 236 ja EA 152 artiklaan perustuva kanne, jossa Nicole Petrilli vaatii virkamiestuomioistuinta kumoamaan 20.7.2007 tehdyn komission päätöksen, jolla hylättiin hänen vaatimuksensa, joka koski hänen ylimääräisen sopimussuhteisen toimihenkilön sopimuksensa jatkamista, sekä velvoittamaan komission maksamaan vahingonkorvausta.

Ratkaisu: Euroopan yhteisöjen komission 20.7.2007 tekemä päätös, jolla hylättiin Petrillin hakemus hänen ylimääräisen sopimussuhteisen toimihenkilön sopimuksensa jatkamiseksi, kumotaan. Asianosaiset ilmoittavat virkamiestuomioistuimelle kolmen kuukauden kuluessa tämän tuomion julistamisesta joko niiden yhteisesti sopiman sellaisen rahallisen korvauksen määrän, joka liittyy 20.7.2007 tehdyn päätöksen lainvastaisuuteen, tai – jos sopimukseen ei päästä – niiden vaatimukset tämän korvauksen määrän osalta. Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

Tiivistelmä

1.      Virkamiehet – Muuhun henkilöstöön sovellettavat palvelussuhteen ehdot – Ylimääräinen sopimussuhteinen toimihenkilö – Palvelussuhteen kesto

(Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 88 artiklan ensimmäinen kohta)

2.      Virkamiehet – Muuhun henkilöstöön sovellettavat palvelussuhteen ehdot – Ylimääräinen sopimussuhteinen toimihenkilö – Palvelussuhteen kesto

(Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 88 artiklan ensimmäinen kohta)

1.      Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 88 artiklan ensimmäisessä kohdassa sallitaan se, että viranomainen, joka saa tehdä sopimuksia palvelukseen ottamisesta, tekee ja uusii ylimääräisen sopimussuhteisen toimihenkilön sopimuksia määräajaksi, kunhan ”tosiasiallinen palvelussuhde toimielimessä, mukaan luettuna työsopimuksen jatkaminen, [– –] kestää enintään kolme vuotta”. Ilmaisulla ”tosiasiallinen palvelussuhde toimielimessä” voidaan tarkoittaa vain muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 3 b artiklassa tarkoitetun sopimussuhteisen toimihenkilön sopimuksen kestoa eikä minkä tahansa palvelussuhteen kestoa toimielimessä.

(ks. 47 ja 48 kohta)

2.      Toimielin ei voi muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 88 artiklan ensimmäistä kohtaa rikkomatta rajoittaa yleisesti ja henkilöitä nimeämättä esimerkiksi yleisillä täytäntöönpanomääräyksillä tai yleisesti sovellettavalla sisäisellä päätöksellä muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 3 b artiklassa tarkoitettujen sopimussuhteisten toimihenkilöiden palvelussuhteen mahdollista enimmäiskestoa, siitä miten lainsäätäjä on sen itse vahvistanut. Toimielimillä ei näet ole toimivaltaa poiketa henkilöstösääntöjen tai näiden palvelussuhteen ehtojen nimenomaisesta säännöstä täytäntöönpanomääräyksellä, ellei siitä ole annettu nimenomaista valtuutusta.

Tilapäisen henkilöstön käyttämisen enimmäiskestosta komission yksiköissä 28.4.2004 tehdyn komission päätöksen 1 artiklan 2 kohdan a alakohdan kolmannesta luetelmakohdasta ilmenee, että tätä päätöstä ja siten sen 3 artiklan 1 kohtaan sisältyvää kuuden vuoden palvelusta koskevaa rajoitusta sovelletaan kaikkiin ylimääräisiin sopimussuhteisiin toimihenkilöihin, ainoana poikkeuksena muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 90 artiklassa tarkoitetut konferenssitulkit.

Kuuden vuoden sääntö on tosin omiaan rajoittamaan ylimääräisen sopimussuhteisen toimihenkilön sopimuksen keston kolmea vuotta lyhyemmäksi vain siinä tapauksessa, että asianomainen on ensin otettu palvelukseen väliaikaiseksi, ylimääräiseksi, sopimussuhteiseksi, tilapäiseksi tai muuksi toimihenkilöksi. Siten 28.4.2004 tehdyn päätöksen 3 artiklan 1 kohdalla ei lyhennetä järjestelmällisesti muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 88 artiklan ensimmäisen kohdan mukaista kolmen vuoden enimmäiskestoa.

Se, miten usein yleisin sanamuodoin ja henkilöitä nimeämättä ilmaistua poikkeusta sovelletaan ylimääräisten sopimussuhteisten toimihenkilöiden palvelussuhteen mahdolliseen enimmäiskestoon, sellaisena kuin se on vahvistettu muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 88 artiklan ensimmäisessä kohdassa, ei ole ratkaisevaa sen kysymyksen kannalta, onko komissio toimivaltainen poikkeamaan muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen nimenomaisesta säännöstä.

Näin ollen 28.4.2004 tehdyn komission päätöksen 3 artiklan 1 kohdassa rajoitetaan lainvastaisesti muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 88 artiklan ensimmäisen kohdan määräyksen soveltamisalaa.

(ks. 54–59 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑54/92, Schneider v. komissio, 1.12.1994 (Kok. H., s. I‑A‑281 ja II‑887, 19 kohta)

Virkamiestuomioistuin: asia F‑54/07, Joseph v. komissio, 26.6.2008 (69 kohta, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa)