Valitus, jonka Prysmian SpA ja Prysmian Cavi e Sistemi Srl ovat tehneet 24.9.2018 unionin yleisen tuomioistuimen (kahdeksas jaosto) asiassa T-475/14, Prysmian ja Prysmian Cavi e Sistemi v. komissio, 12.7.2018 antamasta tuomiosta

(asia C-601/18 P)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittajat: Prysmian SpA, Prysmian Cavi e Sistemi Srl (edustajat: C. Tesauro, F. Russo, L. Armati, avvocati)

Muut osapuolet: Euroopan komissio, The Goldman Sachs Group, Inc., Pirelli & C. SpA

Vaatimukset

Valittajat vaativat, että unionin tuomioistuimen on

kumottava valituksenalainen tuomio

hyväksyttävä ensimmäisessä oikeusasteessa esitetyt vaatimukset

velvoitettava komissio korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Toissijaisesti valittaja vaativat, että unionin tuomioistuimen on

palautettava asia unionin yleiseen tuomioistuimeen

todettava, että ensimmäisessä oikeusasteessa ja muutoksenhakumenettelyssä syntyneistä oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, kun se totesi ettei asetuksen N:o 1/2003¹ 20 artikla ole esteenä sille, että komissio tekee yhtiön työntekijöiden tietokoneiden koko kiintolevyistä alkuperäistä vastaavat jäljennökset tutkimatta niiden sisältöä etukäteen ja jatkaa niiden tarkastamista komission tiloissa Brysselissä. Säännöksen oikea tulkinta on, että tarkastukset voidaan suorittaa ainoastaan yhtiön tiloissa ja komissio voi tehdä jäljennöksiä ainoastaan asiakirjoista, joiden merkityksellisyyden se on tutkinut. Koska käytäntö, jossa tietokoneiden koko kiintolevyistä tehdään alkuperäistä vastaavat jäljennökset, vaikuttaa yhtiöiden ja heidän työntekijöidensä perusoikeuksiin, sitä ei pitäisi säännellä selittävällä muistiolla, jossa komissiolle annetaan täysi harkintavalta, vaan lailla laillisuusperiaatteen mukaisesti.

Unionin yleinen tuomioistuin loukkasi henkilökohtaisen vastuun, oikeusvarmuuden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteita sekä laiminlöi perusteluvelvollisuuttaan, kun se ei pitänyt sitä, että Prysmian Cavi e Sistemin katsotaan olevan vastuussa taloudellisen jatkuvuuden vuoksi, poikkeuksena säännöstä, jonka mukaan vastuussa on oikeushenkilö, jonka määräysvallassa yhtiö on kilpailusääntöjen rikkomisen ajankohtana. Kuten kaikkia poikkeuksia, sitä on sovellettava suppeasti ja se voi olla oikeutettu ainoastaan silloin, kun kilpailusääntöjen tehokkuus on vaarassa. Lisäksi unionin yleinen tuomioistuin teki virheen, kun se sulki pois syrjinnän nyt käsiteltävässä asiassa sillä perusteella, ettei yhdenvertaisuus voi koskea lainvastaisuutta, sillä taloudelliseen jatkuvuuteen perustuva vastuun määrittäminen on komissiolle myönnetty mahdollisuus.

Unionin yleinen tuomioistuin ei vastannut yhtiön ensimmäisessä oikeusasteessa esittämään pääasialliseen väitteeseen, jonka mukaan ”kansallista aluetta” koskevaa periaatetta, jos sen oletetaan olleen käytössä, mitä se ei ollut, ei voitu uskottavasti soveltaa kaikkiin päätöksessä mainittuihin tahoihin, eikä osoittanut oikeudellisesti riittävällä tavalla yhtenä kokonaisuutena pidettävää jatkettua kilpailusääntöjen rikkomista.

Unionin yleinen tuomioistuin ylitti toimivaltansa ja loukkasi yhtiön Euroopan unionin perusoikeuskirjan 48 artiklan ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan mukaisia puolustautumisoikeuksia tutkiessaan valittajien ensimmäisessä oikeusasteessa esittämään seitsemättä kanneperustetta, joka liittyy kartellin alkamispäivään. Unionin yleinen tuomioistuin ymmärsi selvästi sille esitetyt todisteet väärin ja sovelsi tutkinnassaan vääriä oikeudellisia edellytyksiä. Tällainen todisteiden huomioon ottaminen vääristyneellä tavalla aiheutti sen, että se teki virheellisiä päätelmiä ja päätyi toteamaan oikeudellisesti virheellisellä tavalla, että komissio saattoi vahvistaa rikkomisen, joka vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan SEUT 101 artiklan mukaisesti, alkamisajankohdaksi päivämäärän 18.2.1999.

Unionin yleinen tuomioistuin loukkasi yhdenvertaisen kohtelun periaatetta siltä osin kuin se hyväksyi komission arvion, jonka mukaan hankkeiden jakaminen eurooppalaisten tuottajien kesken ”kartellin eurooppalaisen kokoonpanon” puitteissa oikeutti 2 prosentin korotuksen vakavuuskertoimeen (ja tämän vuoksi lisämaksuun) eurooppalaisten tuottajien osalta, kun taas tällaista korotusta ei sovellettu aasialaisiin tuottajiin. Yhtäältä ei voida hyväksyä, että komission päätöksessä voitiin todeta ”kansallista aluetta” koskevaan sääntöön perustuva yhtenä kokonaisuutena pidettävä jatkettu kilpailusääntöjen rikkominen, joka muodostuu toisistaan riippuvaisista osista, ja samalla hyväksyä, että aktiivinen osallistuminen jompaankumpaan oikeuttaa eri vakavuuden asteen osallistujien osalta. Vaikka aasialaiset tuottajat eivät osallistuneet aktiivisesti väitettyyn eurooppalaiseen hankkeiden jakamiseen, ne myötävaikuttivat tähän jakamiseen vastaavantasoisesti kuin eurooppalaiset tuottajat.

____________

¹ Perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta 16.12.2002 annettu komission asetus (EY) N:o 1/2003 (EUVL 2003, L 1, s. 1).