VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (toinen jaosto)

26 päivänä kesäkuuta 2008

Asia F-1/08

Bart Nijs

vastaan

Euroopan tilintarkastustuomioistuin

Henkilöstö – Virkamiehet – Työjärjestyksen 35 artiklan 1 kohdan e alakohta – Yhteenveto kanneperusteista ja väitteistä – Valitusaika – Tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä puuttuminen

Aihe: EY 236 ja EA 152 artiklan nojalla nostettu kanne, jossa Nijs vaatii virkamiestuomioistuinta kumoamaan hänen arviointikertomuksensa 2005/2006, siihen liittyvät ja sitä seuranneet päätökset, erityisesti päätöksen olla ylentämättä häntä vuonna 2007 ja tilintarkastustuomioistuimen 8.3.2007 tekemän päätöksen uusia pääsihteerinsä toimikausi 1.7.2007 alkaen, sekä velvoittamaan tilintarkastustuomioistuimen maksamaan korvausta aiheutuneesta aineellisesta vahingosta ja henkisestä kärsimyksestä.

Ratkaisu: Kanne jätetään osaksi tutkimatta, koska sen tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat, ja osaksi se hylätään, koska se on selvästi perusteeton. Kantaja velvoitetaan korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut.

Tiivistelmä

1.      Oikeudenkäyntimenettely – Kannekirjelmä – Muotovaatimukset

(Yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 19 artiklan kolmas kohta ja liitteessä I olevan 7 artiklan 1 ja 3 kohta; virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 35 artiklan 1 kohdan d ja e alakohta)

2.      Virkamiehet – Kanne – Virkamiehelle vastainen toimi – Käsite – Toisen virkamiehen nimitys ennen kantajan palvelukseentuloa – Tällainen nimitys ei kuulu virkamiehelle vastaisen toimen käsitteeseen

(Henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohta ja 91 artiklan 1 kohta)

1.      Virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 35 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaan kannekirjelmässä on esitettävä yhteenveto tosiseikoista ja oikeudellisista perusteista. Nämä seikat on esitettävä riittävän selvästi ja täsmällisesti, jotta vastaaja voi valmistella puolustuksensa ja jotta virkamiestuomioistuin voi ratkaista asian tarvittaessa ilman muita tietoja. Oikeusvarmuuden ja hyvän oikeudenhoidon takaamiseksi kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytyksenä on, että ne olennaiset tosiseikat ja oikeudelliset seikat, joihin kantaja perustaa vaatimuksensa, käyvät ilmi johdonmukaisesti ja ymmärrettävästi itse kannekirjelmän tekstistä.

Näin on etenkin siitä syystä, että yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön liitteessä I olevan 7 artiklan 3 kohdan mukaan menettelyn kirjallinen vaihe virkamiestuomioistuimessa käsittää pääsääntöisesti vain yhden kirjelmien vaihdon, jollei virkamiestuomioistuin toisin päätä. Lisäksi kyseisen perussäännön 19 artiklan kolmannessa kohdassa, jota sovelletaan asian käsittelyyn virkamiestuomioistuimessa saman perussäännön liitteessä I olevan 7 artiklan 1 kohdan nojalla, määrätään, että virkamiehen edustajan on oltava asianajaja. Tämän edustajan olennaisena tehtävänä on oikeudenhoidon toteuttamisessa avustavana henkilönä esittää kannekirjelmän vaatimuksille riittävän ymmärrettävät ja johdonmukaiset oikeudelliset perustelut, kun otetaan huomioon juuri se, että menettelyn kirjallinen vaihe virkamiestuomioistuimessa käsittää pääsääntöisesti vain yhden kirjelmien vaihdon.

Kannekirjelmä, jossa tosiseikat on esitetty sekavasti ja epäjärjestyksessä siten, että lukija ei voi yhdistää niitä kannekirjelmän vaatimukseen tai johonkin sen tueksi esitetyistä kanneperusteista, ei täytä selkeyden ja täsmällisyyden edellytyksiä.

Virkamiehen nostama kanne, jossa ei yksilöidä selvästi kanteen kohteena olevia toimia ja joka ei siten täytä virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 35 artiklan 1 kohdan d alakohdassa asetettuja edellytyksiä, on jätettävä tutkimatta, koska sen tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat.

(ks. 24–27 ja 46 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑72/92, 24.3.1993, Benzler v. komissio (Kok. 1993, s. II‑347, 16, 18 ja 19 kohta); asia T‑85/92, De Hoe v. komissio, 28.4.1993 (Kok. 1993, s. II‑523, 20 kohta); asia T‑154/98, 21.5.1999, Asia Motor Ranska ym. V. komissio (Kok. 1999, s. II‑1703, 42 kohta) ja asia T‑277/97, Ismeri Europa v. tilintarkastustuomioistuin, 15.6.1999 (Kok. 1999, s. II‑1825, 29 kohta).

2.      Ainoastaan toimenpiteitä, joilla on sitovia oikeusvaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa kantajan etuihin muuttaen tämän oikeusasemaa selvästi, ja joissa vahvistetaan lopullisesti toimielimen kanta, voidaan pitää henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdassa ja 91 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuina virkamiehelle vastaisina toimina.

Toisen virkamiehen nimitys samassa toimielimessä, kun nimitys on tapahtunut ennen kantajan palvelukseentuloa, ei ole tällainen toimi.

(ks. 34 ja 35 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑43/04, Fardoom ja Reinard v. komissio, 25.10.2005 (Kok. H. 2005, s. I‑A‑329 ja II‑1465, 26 kohta).

Virkamiestuomioistuin: asia F‑78/07, Boudova ym. v. komissio, 21.4.2008 (31 kohta, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa).