EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (ensimmäinen jaosto)

3 päivänä joulukuuta 2012

Asia F‑45/12

BT

vastaan

Euroopan komissio

Henkilöstö – Sopimussuhteinen toimihenkilö – Sopimuksen uusimatta jättäminen – Riittämättömästi perusteltu kanne – Kanne, jonka tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat

Aihe: SEUT 270 artiklaan, jota sovelletaan Euratomin perustamissopimukseen sen 106 a artiklan nojalla, perustuva kanne, jossa BT vaatii virkamiestuomioistuinta erityisesti kumoamaan komission päätöksen, jolla hänen sopimussuhteisen toimihenkilön työsopimuksensa (jäljempänä riidanalainen päätös) jätettiin uusimatta.

Ratkaisu:      Kanne jätetään tutkimatta, koska sen tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat. Kantaja vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan komission oikeudenkäyntikulut

Tiivistelmä

Tuomioistuinmenettely – Kannekirjelmä – Muotomääräykset – Oikeudenkäynnin kohteen yksilöinti – Yhteenveto kanteen oikeudellisista perusteista – Selvyyden puuttuminen – Tutkimatta jättäminen

(Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 19 artiklan kolmas kohta ja liitteessä I olevan 7 artiklan 1 kohta; virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 35 artiklan 1 kohdan e alakohta)

Kanteen vaatimukset, jotka eivät täytä virkamiestuomioistuimen 35 artiklan 1 kohdan e alakohdassa asetettuja edellytyksiä, on jätettävä tutkimatta, koska niiden tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat, jos niistä ei käy ilmi riittävän selvästi yksikään oikeudellinen peruste siten, että vastaaja ja asiaa käsittelevä tuomioistuin voisivat helposti ja täsmällisesti yksilöidä sen. Kyseisen 35 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaan kanteessa on oltava yhteenveto kanteen oikeudellisista perusteista sekä tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja koskevista perusteluista. Näiden mainintojen on oltava riittävän selkeitä ja täsmällisiä, jotta vastaaja voi valmistella puolustuksensa ja jotta virkamiestuomioistuin voi tarvittaessa ratkaista kanteen tukeutumatta muihin tietoihin. Oikeusvarmuuden ja hyvän lainkäytön takaamiseksi kanneperusteen tutkittavaksi ottamisen edellytyksenä on, että ne olennaiset tosiseikat ja oikeudelliset seikat, joihin kantaja perustaa kanneperusteensa, käyvät ilmi johdonmukaisesti ja ymmärrettävästi itse kannekirjelmästä. On todettava, että kanneperusteiden esittäminen ei ole sidoksissa työjärjestyksessä käytettyyn termistöön eikä siinä esitettyyn luetteloon ja että saattaa olla riittävää, että kanneperusteista esitetään pikemminkin niiden sisältö kuin oikeudellinen luonnehdinta, kunhan nämä perusteet ilmenevät kannekirjelmästä kyllin selvästi.

Unionin tuomioistuimen perussäännön 19 artiklan kolmannessa kohdassa, jota sovelletaan asian käsittelyyn virkamiestuomioistuimessa saman perussäännön liitteessä I olevan 7 artiklan 1 kohdan nojalla, määrätään, että muiden asianosaisten kuin jäsenvaltioiden, unionin toimielimien, Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen muiden sopimuspuolten kuin jäsenvaltioiden sekä kyseisessä sopimuksessa tarkoitetun Euroopan vapaakauppaliiton valvontaviranomaisen edustajan on oltava asianajaja. Tämän edustajan olennaisena tehtävänä on oikeudenhoidon toteuttamisessa avustavana henkilönä esittää kannekirjelmän vaatimuksille riittävän ymmärrettävät ja johdonmukaiset oikeudelliset perustelut, kun otetaan huomioon juuri se, että menettelyn kirjallinen vaihe virkamiestuomioistuimessa käsittää pääsääntöisesti vain yhden kirjelmien vaihdon.

(ks. 15–19 ja 21 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑85/92, De Hoe v. komissio, 28.4.1993, 21 kohta

Virkamiestuomioistuin: asia F‑76/09, AH v. komissio, 15.2.2011, 29 ja 31 kohta