VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (ensimmäinen jaosto)

27 päivänä syyskuuta 2011

Asia F‑75/07

Colin Brown

ja

Alberto Volpato

vastaan

Euroopan komissio

Henkilöstö – Virkamiehet – Ylennys – Vuoden 2006 ylennyskierros – Uusi urarakenne – Uran pidentäminen ottamalla käyttöön uusia palkkaluokkia, joilla ei ole vastinetta vanhoissa henkilöstösäännöissä – Henkilöstösääntöjen 45 artiklan, henkilöstösääntöjen liitteen XIII ja vuodesta 2005 alkaen sovellettavien yleisten täytäntöönpanosäännösten soveltaminen – Yhdenvertaisen kohtelun periaate – Ylennyspäätösten taannehtiva vaikutus ennen 1.5.2004 – Siirtymätoimenpiteet – Kanne, joka on selvästi jätettävä tutkimatta tai hylättävä

Aihe:      EY 236 ja EA 152 artiklan nojalla nostettu kanne, jossa Colin Brown ja Alberto Volpato vaativat virkamiestuomioistuinta ensisijaisesti kumoamaan päätöksen, jolla heidät ylennettiin vuoden 2006 ylennyskierroksella palkkaluokkaan A*9 palkkaluokan A*10 sijaan.

Ratkaisu:      Kanne hylätään. Kantajat ja komissio vastaavat kukin omista oikeudenkäyntikuluistaan. Neuvosto, joka on asiassa väliintulijana, vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Tiivistelmä

1.      Oikeudenkäyntimenettely – Perustellulla määräyksellä tehty päätös – Edellytykset – Kanne, jonka tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat tai joka on selvästi perusteeton – Soveltamisala

(Virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 76 artikla)

2.      Virkamiehet – Ylennys – Sovellettavat säännöt – Vuoden 2004 ylennyskierros

(Henkilöstösääntöjen 45 artikla ja liitteessä XIII olevan 6 artiklan toinen kohta; neuvoston asetuksen N:o 723/2004 johdanto-osan 37 perustelukappale)

3.      Virkamiehet – Ylennys – Uuden ylennysjärjestelmän toteuttaminen – Siirtyminen vanhasta järjestelmästä uuteen

(Henkilöstösääntöjen 45 artikla)

4.     Virkamiehet – Ylennys – Sovellettavat säännöt – Uran yhtenäisyyden periaate – Periaate, jota ei ole vahvistettu unionin oikeudessa

5.     Virkamiehet – Henkilöstösäännöt – Henkilöstösääntöjen säännöksellä myönnetyn etuuden soveltamisalan laajentaminen analogisesti – Edellytykset

(Henkilöstösääntöjen 45 artikla ja liitteessä XIII olevan 6 artiklan toinen kohta)

6.     Virkamiehet – Ylennys – Ylentämättä jääneen hakijan valitus – Hylkäämispäätös – Perusteluvelvollisuus

(Henkilöstösääntöjen 25 artiklan toinen kohta, 45 artikla sekä 90 artiklan 2 kohta)

7.     Virkamiehet – Kanne – Oikeussuojan tarve – Olennaisten menettelymääräysten rikkomista koskeva kanneperuste – Hallinnon sidottu harkintavalta

(Henkilöstösääntöjen 91 artikla)

1.      Virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 76 artiklassa määrätään, että jos kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat kokonaan tai osittain taikka jos kanne on kokonaan tai osittain selvästi täysin perusteeton, virkamiestuomioistuin voi jatkamatta käsittelyä ratkaista asian perustellulla määräyksellä. Tässä määräyksessä tarkoitettu tilanne kattaa kaikki kanteet, joiden osalta on ilmeistä, että ne hylätään syistä, jotka liittyvät asiaan liittyvän asiakysymykseen.

(ks. 36 ja 37 kohta)

2.      Kun henkilöstösääntöjä koskevaa lainsäädäntöä muutetaan, lainsäätäjä voi joutua toteuttamaan siirtymätoimenpiteitä, koska virkoihin nimitetyt työntekijät saattavat vedota perusteltuihin odotuksiin ja saavutettuihin oikeuksiin, jotka perustuvat henkilöstösääntöihin, sellaisena kuin ne olivat voimassa ennen niihin tehtyjä muutoksia.

Määriteltäessä, minkä urarakenteen yhteyteen uusien henkilöstösääntöjen voimaantuloa 1.5.2004 seuranneen ylennyskierroksen päätteeksi tehdyn virkamiehen ylentämispäätöksen vaikutukset kuuluvat, henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 6 artiklan toisessa alakohdassa erotellaan tällaisen päätöksen tekemispäivä ja sen voimaantulopäivä, ja valitaan voimaantulopäivä. Tämän säännöksen mukaan sellaisia ylennyksiä varten, jotka tulevat voimaan ennen 1.5.2004, uusien henkilöstösääntöjen 45 artiklassa tarkoitettua korkeampaa palkkaluokkaa ei määritellä uusien, vaan vanhojen henkilöstösääntöjen mukaisen urarakenteen mukaisesti. Tämä säännös on siis siirtymäsäännös, jonka avulla asianomaisille virkamiehille voidaan taata, että vanhaa urarakennetta sovelletaan ylennyksiin, jotka tulivat voimaan ennen 1.5.2004.

Henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 6 artiklan toista alakohtaa voidaan soveltaa vain vuoden 2004 ylennyskierroksella tehtyihin ylennyspäätöksiin, jotka tulivat voimaan ennen 1.5.2004, eikä sitä siis voida soveltaa virkamiehiin, jotka eivät olleet 30.4.2004 saaneet ylennystä vuoden 2004 ylennyskierroksella tai jotka eivät joka tapauksessa olleet saaneet ylennystä 1.5.2004 alkaen.

Koska ylennyskierros on jokavuotinen ja koska sen vaikutukset ovat aina taannehtivat ja rajoittuvat asianomaisen ylennyskierroksen yhteyteen, jos toimielin on päättänyt myöntää tietyille ylennyspäätöksille taannehtivat vaikutukset, jotta niiden vaikutukset alkavat ennen 1.5.2004, tämä valinta ei ole lainvastainen, koska sen oikeusperusta on henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 6 artiklan toinen alakohta.

(ks. 56, 59, 60 ja 113 kohta)

3.      Virkamiehet, jotka olivat ylennyskelpoisia korkeampaan palkkaluokkaan 30.4.2004 eli ennen kuin uudet henkilöstösäännöt tulivat voimaan, mutta jotka tosiasiallisesti ylennettiin vuoden 2006 ylennyskierroksella, eivät ole samassa oikeudellisessa ja tosiseikkoja koskevassa tilanteessa kuin saman palkkaluokan virkamiehet, jotka olivat ylennyskelpoisia korkeampaan palkkaluokkaan 30.4.2004 ja jotka tosiasiallisesti ylennettiin vuoden 2004 ylennyskierroksella.

Virkamiesten uralla etenemiseen sovellettavien oikeussääntöjen mukaisesti ansioiden vertailusta, joka nimittävän viranomaisen on toteutettava jokaisen vuosittaisen ylennyskierroksen yhteydessä, seuraa, että tämän arvioinnin seurauksena ylennetään vain ansioituneimmat ylennyskelpoiset virkamiehet. Tältä osin niiden virkamiesten tosiseikkoja koskeva ja oikeudellinen tilanne, joita kyseinen viranomainen piti vähiten ansioituneina, ja niiden virkamiesten tosiseikkoja koskeva ja oikeudellinen tilanne, jotka tosiasiallisesti ylennettiin, olivat olennaisesti erilaiset. Ensin mainitut eivät siis kuulu samaan henkilöryhmän kuin heidän työtoverinsa, jotka ylennettiin, eivätkä he voi vedota yhdenvertaiseen kohteluun.

Koska henkilöstösäännöissä ei myönnetä toimielimille toimivaltaa toteuttaa siirtymäsäännöksiä, joilla poiketaan vuoden 2006 ylennyskierroksella uuden urarakenteen välittömästä soveltamisesta, toimielin ei ole loukannut yhdenvertaisen kohtelun, urakehityksen ja luottamuksensuojan periaatteita, kun se on jättänyt toteuttamatta tällaisia toimenpiteitä.

(ks. 72–74, 93 ja 94 kohta)

4.      Unionin oikeudessa ei nimenomaisesti vahvisteta uran yhtenäisyyden periaatetta tai urakehityksen periaatetta. Oikeuskäytännössä on sitä vastoin katsottu, että urakehityksen periaate on virkamiehiin sovellettava erityinen yhdenvertaisen kohtelun periaatteen muoto.

(ks. 77, 78 ja 117 kohta)

Viittaukset:

Virkamiestuomioistuin: asia F‑33/07, Toronjo Benitez v. komissio, 5.3.2008, 87 ja 88 kohta

5.      Yksi edellytys säännöksen analogiselle soveltamiselle on, että asianomaisiin sovellettavassa oikeudellisessa järjestelmässä on puute, joka on ristiriidassa jonkin unionin oikeuden yleisen periaatteen kanssa ja joka voidaan oikaista aiotulla analogisella soveltamisella.

Näin ollen koska ei ole osoitettu, että henkilöstösääntöjen 45 artiklassa ja sen liitteessä XIII on puute, joka on ristiriidassa jonkin unionin oikeuden yleisen periaatteen kanssa, henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 6 artiklan toisen alakohdan soveltaminen analogisesti ylennyspäätöksiin, jotka on tehty vuoden 2004 ylennyskierroksen jälkeisillä ylennyskierroksilla, on suljettava pois.

Lisäksi on otettava huomioon, että virkamiesten ja hallinnon välinen oikeudellinen yhteys perustuu henkilöstösääntöihin eikä sopimukseen, ja että lainsäätäjä voi koska tahansa muuttaa virkamiesten oikeuksia ja velvollisuuksia edellyttäen, että unionin oikeudesta johtuvia vaatimuksia noudatetaan.

(ks. 95–97 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑496/08 P, Angé Serrano, 4.3.2010, 82 kohta

Virkamiestuomioistuin: asia F‑81/09, Marcuccio v. komissio, 15.2.2011, 55 kohta, valitus vireillä unionin yleisessä tuomioistuimessa, asia T‑238/11 P

6.      Nimittävällä viranomaisella ei ole velvollisuutta perustella ylennyspäätöksiä ylentämättä jääneille virkamiehille, mutta sillä on velvollisuus perustella päätös, jolla hylätään ylentämättä jääneen virkamiehen valitus. Tältä osin hallinto on täyttänyt hallinnollisten päätösten perustelua koskevat vaatimukset, kun virkamies voi arvioida, onko hänelle vastainen toimenpide perusteltu, ja onko aiheellista nostaa kanne virkamiestuomioistuimessa, ja kun tämä viimeksi mainittu voi valvoa toimenpiteen laillisuutta.

(ks. 124 ja 125 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑177/03, Strohm v. komissio, 2.6.2005, 53 kohta

Virkamiestuomioistuin: asia F‑124/07, Behmer v. parlamentti, 10.9.2009, 58 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen

7.      Virkamiehellä ei ole perusteltua intressiä vaatia päätöksen kumoamista muotovirheen vuoksi ja muun muassa perusteluvelvollisuuden laiminlyönnin vuoksi, kun hallinnolla ei ole lainkaan harkintavaltaa ja kun se on velvollinen toimimaan siten, kuin se on toiminut, koska riidanalaisen päätöksen kumoaminen voi johtaa vain aineelliselta kannalta samanlaiseen päätökseen kuin kumottu päätös.

(ks. 132 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑372/00, Campolargo v. komissio, 23.4.2002, 62 kohta