VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO (täysistunto)
29 päivänä kesäkuuta 2011
Asia F‑7/07
Marie-Thérèse Angioi
vastaan
Euroopan komissio
Henkilöstö – Sopimussuhteiset toimihenkilöt – Kiinnostuksenilmaisupyyntö – Esivalintamenettely – Kielitaitoa koskevat vaatimukset – Syrjintä – Häiriöt kokeiden aikana
Aihe: EY 236 ja EA 152 artiklaan perustuva kanne, jossa Marie-Thérèse Angioi vaatii virkamiestuomioistuinta kumoamaan 14.3.2006 tehdyn päätöksen, jolla Euroopan henkilöstövalintatoimisto päätti kiinnostuksenilmaisupyynnön yhteydessä, jonka tarkoituksena oli muodostaa tietokanta sopimussuhteisiksi toimihenkilöiksi palvelukseen otettavista hakijoista, jättää hänet esivalintakokeiden jatkon ulkopuolelle sen vuoksi, että hänen ensimmäisistä kokeista, joiden tarkoituksena oli arvioida hänen kielellistä ja matemaattista päättelykykyään, saamansa tulokset eivät olleet riittävät.
Ratkaisu: Kanne hylätään. Kantaja ja Euroopan komissio vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan. Väliintulijat Espanjan kuningaskunta ja Italian tasavalta vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Tiivistelmä
1. Virkamiehet – Sopimussuhteiset toimihenkilöt – Palvelukseen ottaminen – Kilpailu – Osallistumisedellytykset – Kielitaito – Pääkielen valinta
(Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 82 artiklan 3 kohdan e alakohta)
2. Unionin oikeus – Tulkinta – Erikieliset säädöstekstit – Kieliversioiden eroavuudet
3. Virkamiehet – Sopimussuhteiset toimihenkilöt – Palvelukseen ottaminen – Kilpailu – Osallistumisedellytykset – Kielitaito – Tyydyttävää kielitaitoa erityisessä kielessä koskeva vaatimus – Oikeuttaminen
(Henkilöstösääntöjen 1 d artiklan 1 ja 6 kohta; muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 82 artiklan 3 kohdan e alakohta)
4. Oikeudenkäyntimenettely – Väliintulo – Kanneperuste, johon tuettava asianosainen ei voi vedota – Tutkimatta jättäminen
(Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 40 artiklan neljäs kohta; unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 116 artiklan 4 kohta; virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 110 artiklan 3 ja 4 kohta)
5. Virkamiehet – Kilpailu – Unionin toimielinten velvollisuus varmistaa, että kaikkien hakijoiden valintakokeet sujuvat rauhallisesti ja säännönmukaisesti
6. Virkamiehet – Kanne – Päätöksestä, joka koskee kilpailun ulkopuolelle jättämistä sen vuoksi, että esivalintakokeissa saadut tulokset eivät olleet riittävät, nostettu kanne
7. Virkamiehet – Kilpailu – Valintalautakunta – Hakijan karsiminen sen vuoksi, että monivalintakokeissa saadut tulokset eivät olleet riittävät – Perusteluvelvollisuuden laajuus
(Henkilöstösääntöjen 25 artiklan toinen kohta)
8. Virkamiehet – Kilpailu – Tutkintoihin ja kokeisiin perustuva kilpailu – Kokeiden sisältö – Monivalintakysymykset – Valintalautakunnan harkintavalta – Tuomioistuinvalvonta – Rajat
(Henkilöstösääntöjen liite III)
9. Euroopan henkilöstövalintatoimisto (EPSO) – Sopimussuhteisten toimihenkilöiden esivalintakokeiden järjestämisen ja kokeissa epäonnistuneiden hakijoiden hylkäämisen kuuluminen toimivaltaan
(Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 82 artiklan 5 kohta; Euroopan parlamentin, neuvoston, komission, tuomioistuimen, tilintarkastustuomioistuimen, talous- ja sosiaalikomitean, alueiden komitean ja oikeusasiamiehen päätöksen 2002/620 3 artiklan 2 kohta)
1. Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 82 artiklan 3 kohdan e alakohdan mukaan sopimussuhteiseksi toimihenkilöksi voidaan ottaa ainoastaan henkilö, jolla on nimenomaan perusteelliset tiedot yhdessä unionin kielessä.
Kyseisessä säännöksessä ei kuitenkaan edellytetä, että kielen, jonka perusteellinen taito sopimussuhteisen toimihenkilön tehtäviin hakevalla on oltava, on rajoituttava ainoastaan hänen kansalaisuuteensa perustuvaan kieleen tai kieleen, jolla hän on suorittanut koulutuksensa, siinä tapauksessa, että hakija on sellaisen jäsenvaltion kansalainen, jossa on useampi kuin yksi virallinen kieli.
(ks. 67 ja 68 kohta)
2. Tarve soveltaa ja sen seurauksena tulkita yhdenmukaisesti unionin oikeuteen kuuluvia säännöksiä ja määräyksiä sulkee pois sen, että tekstiä tarkasteltaisiin erillisenä sen jossakin versiossa, mutta edellyttää, että sitä tulkitaan sekä sen laatijan todellisen tahdon että laatijan tavoitteleman päämäärän mukaisesti erityisesti unionin kielillä laadittujen muiden versioiden valossa. Jos kieliversio muodostaa vähemmistön suhteessa muihin tekstin kieliversioihin, on näin ollen syytä antaa etusija viimeksi mainituille.
(ks. 72 kohta)
Viittaukset:
Virkamiestuomioistuin: asia F‑83/07, Zangerl‑Posselt v. komissio, 30.11.2009, 49 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen, valitus vireillä unionin yleisessä tuomioistuimessa, asia T‑62/10 P
3. Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 82 artiklan 3 kohdan e alakohtaan sisältyvät kieliä koskevat vaatimukset, tässä tapauksessa perusteellinen kielitaito yhdessä unionin kielessä ja tehtävien hoitamisen kannalta riittävä kielitaito toisessa unionin kielessä, muodostavat ainoastaan vähimmäisedellytykset sopimussuhteisten toimihenkilöiden palvelukseen ottamisessa. Hallinto voi näin ollen tarvittaessa silloin, kun yksikön tai toimen tarpeet sitä edellyttävät, laillisesti määrittää kielen tai kielet, joiden perusteellista tai tyydyttävää taitoa edellytetään.
Vaikka tällainen erityinen kieliä koskeva edellytys voi johtua sen toimen erityisistä vaatimuksista, jota sopimussuhteinen toimihenkilö nimetään hoitamaan, se voi yleisemmin johtua siitä, että toimielimessä on yksi tai useampi sisäisen viestinnän kieli. Koska toimielimellä on nimittäin mahdollisuus jopa tekemättä asiasta muodollista päätöstä valita rajoitettu määrä sisäisessä viestinnässä käytettäviä kieliä sillä edellytyksellä, että tämä valinta perustuu sen toiminnallisista tarpeista johtuviin objektiivisiin syihin, tästä seuraa, että kyseinen toimielin voi oikeutetusti asettaa sen sisäisessä viestinnässä käytettäviä kieliä vastaavan kielitaitovaatimuksen sopimussuhteisille toimihenkilöille, jotka se aikoo ottaa palvelukseen.
Kieleen perustuva syrjintä on kuitenkin nimenomaisesti kielletty henkilöstösääntöjen 1 d artiklan 1 kohdan perusteella, ja kyseisen artiklan 6 kohdassa todetaan, että kaikkien syrjimättömyysperiaatteeseen ja suhteellisuusperiaatteeseen kohdistuvien rajoitusten on oltava objektiivisesti ja tarkoituksenmukaisesti perusteltuja ja niiden on vastattava henkilöstöpolitiikan yleisen edun mukaisia oikeutettuja tavoitteita.
Kiinnostuksenilmaisupyynnöllä, jonka tarkoituksena on ottaa palvelukseen sopimussuhteisia toimihenkilöitä suorittamaan erilaisia tehtäviä Euroopan unionin toimielimissä ja jossa rajoitetaan toisen kielen valintamahdollisuus saksaan, englantiin tai ranskaan, on katsottava olevan tällainen tavoite. Kun otetaan huomioon asema, joka näillä kielillä on toimielimissä, joihin palvelukseen otetut sopimussuhteiset toimihenkilöt nimetään hoitamaan tehtäviään, asetetuilla kieliä koskevilla vaatimuksilla nimittäin tavoitellaan sen varmistamista, että kyseisillä toimihenkilöillä on näitä sisäisessä viestinnässä käytettäviä kieliä vastaava kielitaito. Lisäksi virkamiehistä poiketen sopimussuhteisten toimihenkilöiden tarkoitus on lähtökohtaisesti jäädä toimielimiin ainoastaan rajoitetuksi ajanjaksoksi, ja näin ollen mahdollisia puutteita näiden toimihenkilöiden kielitaidossa ei voida korjata koulutusohjelmien avulla.
(ks. 89–92, 94, 95 ja 97 kohta)
Viittaukset:
Yhteisöjen tuomioistuin: asia 15/63, Lassalle v. parlamentti, 4.3.1964, 73 ja 74 kohta ja asia C‑160/03, Espanja v. Eurojust, 15.3.2005, julkisasiamies Poiares Maduron ratkaisuehdotus, 49 ja 56 kohta
Unionin yleinen tuomioistuin: yhdistetyt asiat T‑156/07 ja T‑232/07, Espanja v. komissio, 13.9.2010, 65 ja 75 kohta ja yhdistetyt asiat T‑166/07 ja T‑285/07, Italia v. komissio, 13.9.2010, 81 ja 93 kohta
4. Väliintulija ei voi esittää väitettä, jota tuettava asianosainen ei voisi hyväksyttävästi esittää. Tämä pätee kanneperusteisiin, jotka koskevat lainvastaisuuksia, jotka eivät ole voineet aiheuttaa vahinkoa tuettavan asianosaisen eduille.
(ks. 112 kohta)
Viittaukset:
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑3/92, Latham v. komissio, 9.2.1994, 53 kohta
5. Toimielimillä on hyvän hallinnon ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden mukaisesti velvollisuus varmistaa, että kaikkien kilpailun hakijoiden valintakokeet sujuvat mahdollisimman rauhallisesti ja säännönmukaisesti. Kilpailun kokeiden aikana sattunut sääntöjenvastaisuus vaikuttaa kuitenkin kyseisten kokeiden laillisuuteen vain siinä tapauksessa, että se on olennainen ja saattaa vääristää kokeiden tuloksia. Silloin kun tällainen sääntöjenvastaisuus tapahtuu, on vastaajana olevan toimielimen tehtävänä osoittaa, ettei se ole vaikuttanut kokeiden tuloksiin.
(ks. 123 kohta)
Viittaukset:
Virkamiestuomioistuin: asia F‑22/05, Neophytou v. komissio, 13.12.2006, 60 kohta
6. Hakija voisi vedota tehokkaasti Euroopan henkilöstövalintatoimiston (EPSO) hakijoille ilmoittamien esivalintakokeiden tulosten yleisen luotettavuuden riitautukseen hänen kilpailun ulkopuolelle jättämistään koskevan päätöksen kumoamista koskevien vaatimustensa tueksi ainoastaan siltä osin kuin tämän riitautuksen avulla olisi mahdollista osoittaa, että asianomainen henkilö olisi täyttänyt EPSOn esivalintakokeiden arviointia varten vahvistamat edellytykset eli että hän olisi saanut vähimmäismäärän vastauksista oikein kyseisissä kokeissa.
(ks. 128 kohta)
7. Erityisten olosuhteiden puuttuessa hallinto, joka järjestää palvelukseen ottamista koskevat kokeet monivalintakysymysten muodossa, täyttää perusteluvelvollisuutensa ilmoittamalla näissä kokeissa epäonnistuneille hakijoille oikeiden vastausten osuuden prosentteina ja toimittamalla näille pyynnöstä kuhunkin esitettyyn kysymykseen annettavan vastauksen. Toisin voisi olla ainoastaan tilanteessa, jossa kantaja riitauttaa valituksessaan konkreettisesti tiettyjen kysymysten asianmukaisuuden tai oikeana pidetyn vastauksen perusteltavuuden, ja sillä edellytyksellä, että hänen tulostensa ja hyväksymiskynnyksen välinen ero olisi sellainen, että mikäli hänen riitautuksensa olisi perusteltu (mikä edellyttäisi tuomioistuimen toteavan tosiseikkojen virheellisyyden), hän voisi kuulua kyseessä olevissa kokeissa hyväksyttyjen hakijoiden joukkoon. Tällaisessa tilanteessa hallinnon tehtävänä olisi valitukseen antamassaan vastauksessa ilmoittaa tätä koskevat tiedot ja erityisesti hakijalle kokeiden aikana esitettyjen kysymysten teksti.
(ks. 138 kohta)
Viittaukset:
Virkamiestuomioistuin: asia F‑127/07, Coto Moreno v. komissio, 11.9.2008, 32 kohta
8. Monivalintakysymyksistä koostuvien kokeiden yhteydessä virkamiestuomioistuin voi epäillä kysymysten eri vaikeustasojen mukaisen jaon perusteltavuutta ainoastaan kaikkien kysymysten tarkastelun perusteella, mikä tarkastelu sen on suoritettava ainoastaan, jos on olemassa lukuisia seikkoja, joista ilmenee, että järjestäjien tekemässä jaossa on virheitä, jotka ylittävät näillä olevan harkintavallan.
(ks. 146 kohta)
9. Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 82 artiklan 5 kohdan ensimmäisestä virkkeestä ja päätöksen 2002/620 3 artiklan 2 kohdasta ilmenee, että Euroopan henkilöstövalintatoimisto on toimivaltainen järjestämään sopimussuhteisten toimihenkilöiden esivalintakokeet ja hylkäämään niiden hakijoiden hakemukset, jotka ovat epäonnistuneet kyseisissä kokeissa.
(ks. 151 ja 152 kohta)