Asia C‑157/13

Nickel & Goeldner Spedition GmbH

vastaan

”Kintra” UAB

(Lietuvos Aukščiausiasis Teismasin esittämä

ennakkoratkaisupyyntö)

Ennakkoratkaisupyyntö – Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa – Asetus (EY) N:o 1346/2000 – 3 artiklan 1 kohta – Maksukyvyttömyysmenettelyyn sidoksissa olevan ja siihen läheisesti liittyvän kanteen käsite – Asetus (EY) N:o 44/2001 – 1 artiklan 2 kohdan b alakohta – Konkurssin käsite – Selvittäjän nostama saatavan maksamista koskeva kanne – Saatava, joka perustuu kansainväliseen tavarankuljetukseen – Asetusten N:o 1346/2000 ja N:o 44/2001 sekä tavaran kansainvälisestä tiekuljetuksesta tehdyn yleissopimuksen (CMR) väliset suhteet

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 4.9.2014 

1.        Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa – Tuomioistuimen toimivalta ja tuomioiden täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeuden alalla – Asetus N:o 44/2001 – Soveltamisala – Siviili ja kauppaoikeudelliset asiat – Käsite – Kuljetuspalvelujen suorittamiseen perustuvan saatavan maksamista koskeva kanne, jonka konkurssissa olevan yrityksen selvittäjä, joka on määrätty jäsenvaltiossa aloitetun maksukyvyttömyysmenettelyn yhteydessä, on nostanut toiseen jäsenvaltioon sijoittautunutta kyseisten palvelujen vastaanottajaa vastaan, kuuluu käsitteen alaan – Asetuksen N:o 1346/2000 soveltamatta jättäminen

(Neuvoston asetuksen N:o 1346/2000 3 artiklan 1 kohta ja neuvoston asetuksen N:o 44/2001 1 artiklan 1 kohta ja 2 kohdan b alakohta)

2.        Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa – Tuomioistuimen toimivalta ja tuomioiden täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeuden alalla – Asetus N:o 44/2001 – Suhde erityisalaa koskeviin yleissopimuksiin – Tavaran kansainvälisestä tiekuljetuksesta tehty yleissopimus (CMR) – Yleissopimuksen sovellettavuus – Asian arvioimisen kuuluminen kansalliselle tuomioistuimelle

(Neuvoston asetuksen N:o 44/2001 71 artikla)

1.        Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun asetuksen N:o 44/2001 1 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että kyseisessä säännöksessä tarkoitetun käsitteen ”siviili- ja kauppaoikeudelliset asiat” piiriin kuuluu kuljetuspalvelujen suorittamiseen perustuvan saatavan maksamista koskeva kanne, jonka konkurssissa olevan yrityksen selvittäjä, joka on määrätty jäsenvaltiossa aloitetun maksukyvyttömyysmenettelyn yhteydessä, on nostanut toiseen jäsenvaltioon sijoittautunutta kyseisten palvelujen vastaanottajaa vastaan.

Määräävä arviointiperuste, jonka unionin tuomioistuin on ottanut huomioon yksilöidäkseen alan, johon kanne kuuluu, ei näet ole kyseisen kanteen taustalla oleva menettelyllinen yhteys vaan sen oikeudellinen perusta. Tämän lähestymistavan mukaan on selvitettävä, saako kanteen perustana oleva oikeus tai velvoite alkunsa siviili- ja kauppaoikeuden yhteisistä säännöistä vai maksukyvyttömyysmenettelyille tunnusomaisista poikkeussäännöistä.

Velkoja voisi itse nostaa kuljetussopimuksen nojalla suoritettuihin palveluihin perustuvan saatavan maksamista koskevan kanteen ennen kuin se menettää tämän mahdollisuuden sen osalta vireille pannun maksukyvyttömyysmenettelyn johdosta, ja kannetta säänneltäisiin tässä tilanteessa tuomioistuimen toimivaltaa koskevilla säännöillä, joita sovelletaan siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa. Se, että sen jälkeen, kun palvelujen suorittajan osalta on aloitettu maksukyvyttömyysmenettely, saatavan maksamista koskevan kanteen nostaa kyseisessä menettelyssä määrätty selvittäjä ja että selvittäjä toimii velkojien edun mukaisesti, ei muuta olennaisesti sen saatavan luonnetta, johon asiassa vedotaan ja johon sovelletaan asiakysymyksen osalta edelleen samoja oikeussääntöjä. Tällainen kanne ei ole välittömästi sidoksissa velkojan osalta vireille pantuun maksukyvyttömyysmenettelyyn. Tarvitsematta tutkia, liittyykö tällainen kanne läheisesti maksukyvyttömyysmenettelyyn, on siis katsottava, että se ei kuulu asetuksen N:o 1346/2000 3 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan, ja vastaavasti, että siinä ei ole kyse asetuksen N:o 44/2001 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta konkurssista.

(ks. 27–32 kohta sekä tuomiolauselman 1 kohta)

2.        Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun asetuksen N:o 44/2001 71 artiklaa on tulkittava siten, että jäsenvaltio voi siinä tilanteessa, että oikeusriita kuuluu sekä mainitun asetuksen että tavaran kansainvälisessä tiekuljetuksessa käytettävästä rahtisopimuksesta tehdyn yleissopimuksen (CMR), joka on allekirjoitettu Genevessä 19.5.1956, sellaisena kuin se on muutettuna Genevessä 5.7.1978 allekirjoitetulla pöytäkirjalla, soveltamisalaan, soveltaa kyseisen asetuksen 71 artiklan 1 kohdan nojalla tuon yleissopimuksen 31 artiklan 1 kappaleessa määrättyjä tuomioistuimen toimivaltaa koskevia sääntöjä.

Kansallisen tuomioistuimen, jonka käsiteltäväksi on saatettu kuljetuspalveluihin perustuva maksuvaatimus, on tarkastettava, täyttävätkö mainitut palvelut CMR:n soveltamisedellytykset, sellaisina kuin ne on esitetty CMR:n 1 artiklassa.

(ks. 36 ja 42 kohta sekä tuomiolauselman 2 kohta)