VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO
(kolmas jaosto)
25 päivänä huhtikuuta 2007
Asia F-71/06
Maddalena Lebedef-Caponi
vastaan
Euroopan yhteisöjen komissio
Henkilöstö – Arviointi – Urakehitystä koskeva kertomus – Vuoden 2004 arviointikierros – Henkilöstösääntöjen 43 artiklan yleiset täytäntöönpanosäännökset – Henkilöstösääntöjen 26 artikla
Aihe: EY 236 artiklan ja EA 152 artiklan nojalla nostettu kanne, jossa Maddalena Lebedef-Caponi vaatii kumoamaan urakehitystä koskevan kertomuksensa ajanjaksolta 1.1.–31.12.2004
Ratkaisu: Kanne hylätään. Asianosaiset vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Tiivistelmä
1. Henkilöstö – Kanne – Kannetta edeltävä hallinnollinen valitus – Määräajat
(Henkilöstösääntöjen 25 ja 43 artikla sekä 90 artiklan 2 kohta)
2. Henkilöstö – Arviointi – Urakehitystä koskeva kertomus – Laatiminen – Henkilöstön edustustehtäviä hoitavat virkamiehet
(Henkilöstösääntöjen 43 artikla)
3. Henkilöstö – Arviointi – Urakehitystä koskeva kertomus – Aikaisempaa arviointia huonompi arviointi
(Henkilöstösääntöjen 25 artiklan toinen kohta ja 43 artikla)
4. Henkilöstö – Arviointi – Puolustautumisoikeuksien kunnioittaminen
(Henkilöstösääntöjen 26 artiklan ensimmäinen ja toinen kohta sekä 43 artikla)
5. Henkilöstö – Arviointi – Urakehitystä koskeva kertomus
(Henkilöstösääntöjen 43 artikla)
1. Jotta päätös on ilmoitettu asianmukaisesti henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla, ei riitä, että se on annettu sen vastaanottajalle tiedoksi, vaan tällä on täytynyt olla mahdollisuus tutustua sen sisältöön. Näin ollen arvioidulle virkamiehelle sähköpostitse osoitettu tieto siitä, että päätös, jolla häntä koskevasta arviointikertomuksesta tulee lopullinen, on tehty ja että se on saatavilla toimielimen atk-järjestelmässä, ei yksinään riitä valitukselle varatun määräajan alkamiseen.
Siitä, että virkamies on työpaikallaan läsnä, ei kyseisen viestin vastaanottamisen tai avaamisen tämän sähköpostissa osoittavan asiakirjan puuttuessa voida päätellä riittävällä varmuudella, että hän on todella voinut tutustua riidanalaiseen päätökseen, eikä se näin ollen vastaa tätä koskevaa näyttöä.
(ks. 29–31 ja 34 kohta)
Viittaukset:
Yhteisöjen tuomioistuin: asia 5/76, Jänsch v. komissio, 15.6.1976, (Kok. 1976 s. 1027, 10 kohta).
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T-14/99, Kraus v. komissio, 17.1.2001 (Kok. H. 2001, s. I‑A‑7 ja II‑39, 22 kohta); asia T-507/04, Ruiz Bravo-Villasante v. komissio, 23.11.2005 (Kok. H. 2005, s. I‑A‑361 ja II‑1609, 29 kohta); asia T-311/04, Buendía Sierra v. komissio, 19.10.2006 (Kok. 2006, s. II‑4137, 121 kohta).
2. Komission antamien, henkilöstösääntöjen 43 artiklan täytäntöönpanoa koskevien yleisten säännösten 6 artiklan 3 kohdan c alakohdasta käy ilmi, että henkilöstön edustustehtävät myös sellaisten virkamiesten osalta, joita ei ole siirretty hoitamaan näitä tehtäviä kokoaikaisesti, on otettava huomioon arvioinnissa sekä ad hoc -arviointiryhmän alustavassa kuulemisessa että, mikäli arvioinnista valitetaan, arvioinnista vastaavassa sekakomiteassa.
Ad hoc -arviointiryhmän kuulemisen tarkoituksena on antaa arvioijalle niiden tehtävien arvioimista varten tarpeelliset tiedot, joita arvioitu virkamies hoitaa henkilöstön edustajan asemassa, koska näiden tehtävien katsotaan kuuluvan tehtäviin, joita virkamiehen on tarkoitus toimielimessään hoitaa. Lisäksi täytäntöönpanoa koskevien yleisten säännösten 6 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaan arvioijan on kuultava ad hoc -arviointiryhmää ennen ensimmäisen luonnoksen laatimista urakehitystä koskevasta kertomuksesta.
Tästä johtuu, että arvioijan on otettava huomioon ad hoc -arviointiryhmän lausunto sellaisen virkamiehen urakehitystä koskevan kertomuksen laatimisen yhteydessä, joka hoitaa henkilöstön edustustehtäviä. Arvioijan ei kuitenkaan tarvitse noudattaa tätä lausuntoa. Jos arvioija päättää olla noudattamatta lausuntoa, sen on esitettävä siihen johtaneet syyt. Tältä osin pelkkä lausunnon liittäminen urakehitystä koskevaan kertomukseen ei riitä siihen, että kyseessä oleva perusteluvelvollisuus voidaan katsoa täytetyksi.
Kun arvioinnin vahvistaja on korjannut arvioijan virheen tarkistusvaiheessa, lopullinen urakehitystä koskeva kertomus ei ole sääntöjenvastainen.
(ks. 43–46 ja 48 kohta)
Viittaukset:
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T-326/01, Lebedef v. komissio, 5.10.2003, (Kok. H. 2003, s. I‑A‑273 ja II‑1317, 53–55 ja 61 kohta); asia T-43/04, Fardoom ja Reinard v. komissio, 25.10.2005 (Kok. H. 2005, s. I‑A‑329 ja II‑1465, 90 kohta).
3. Urakehitystä koskevan kertomuksen perustelujen ei voida katsoa olevan vakavalla ja ilmeisellä tavalla ristiriitaista siten, ettei kantaja voi arvioida niiden perusteltavuutta asian tuntien ja ettei tuomioistuin voisi valvoa kyseisen kertomuksen laillisuutta tapauksessa, jossa yhteenveto ja arvioinnit eivät ole täysin johdonmukaisia mutta jossa arvioijan kaikki huomiot huomioituina virkamies on voinut ymmärtää perustelun sille, miksi arvioinnit ja yleisarvosana ovat huonompia aikaisempaan urakehitystä koskevaan kertomukseen verrattuna.
(ks. 64–66 kohta)
Viittaukset:
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T-23/91, Maurissen v. tilintarkastustuomioistuin, 21.10.1992 (Kok. 1992, s. II‑2377, 47 kohta).
4. Puolustautumisoikeuksien kunnioittamisen perusperiaatetta ei voida tulkita Euroopan yhteisöjen henkilöstöstä suoritettavan arvioinnin yhteydessä siten, että siinä asetettaisiin etukäteen tiedottamista koskeva velvollisuus ennen tällaiseen arviointiin johtavaan menettelyyn ryhtymistä. Tähän toteamukseen ei ole vaikutusta henkilöstösääntöjen 26 artiklan ensimmäisellä ja toisella kohdalla, joissa säädetään, että kaikki virkamiehen pätevyyttä, tehokkuutta tai käytöstä koskevat arvioinnit on annettava asianomaiselle tiedoksi ennen niiden liittämistä virkamiestä koskevaan henkilökansioon, jotta niihin voitaisiin vedota virkamiestä vastaan. Nämä säännökset, joiden tarkoituksena on taata virkamiehen puolustautumisoikeuksien kunnioittaminen, koskevat näet jo olemassa olevia asiakirjoja. Ne ovat esteenä sille, että tällaisia asiakirjoja esitetään arviointimenettelyssä arvioinnin kohteena olevaa virkamiestä vastaan, sikäli kuin niitä ei ole annettu hänelle tiedoksi ennen luokittelua häntä koskevaan henkilökansioon. Näissä säännöksissä ei edellytetä, että olisi laadittava etukäteen asiakirjoja, joissa todetaan virallisesti kaikki asianomaista vastaan esitetyt tosiseikat.
Näin ollen arvioija ei loukkaa puolustautumisoikeuksien kunnioittamisen periaatetta eikä henkilöstösääntöjen 26 artiklaa todetessaan arviointikertomuksessa arvioinnin kohteena olevalle virkamiehelle epäedullisia tosiseikkoja, vaikka näitä seikkoja ei mainita missään hänen henkilökansioonsa kuuluvassa asiakirjassa.
(ks. 71–74 kohta)
Viittaukset:
Yhteisöjen tuomioistuin: asia C-344/05 P, komissio v. De Bry, 9.10.2006, (Kok. 2006, s. I‑10915, 39, 40 ja 41 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
5. Komission perustamassa henkilöstön arviointijärjestelmässä, jossa arvioijan arvioinnin kohteena olevan virkamiehen suostumuksella vahvistamat tavoitteet muodostavat lähtökohdan tehokkuuden arvioimisessa, arvioija voi perustellusti ottaa huomioon sen, että virkamies kieltäytyy suorittamasta tiettyjä jonkin tällaisen tavoitteen saavuttamiseksi välttämättömiä tehtäviä, vaikka niitä ei mainittaisi urakehitystä koskevaan kertomukseen sisältyvässä virkamiehen tehtävänkuvauksessa, koska virkamies ei ole kiistänyt, vaikka hänellä oli tähän oikeus, sitä, että arvioinnin vahvistaja on vahvistanut tämän tavoitteen, ja koska kyseinen tavoite vastaa niitä tehtäviä, joita kantajaa vastaavassa palkkaluokassa olevat virkamiehet yleisesti hoitavat.
(ks. 77–79 kohta)