VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO (kolmas jaosto)

11 päivänä joulukuuta 2008

Asia F-66/07

Charles Dubus ja Jean Leveque

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio

Henkilöstö – Virkamiehet – Ylennys – Vuoden 2006 ylennyskierros – Kyky työskennellä kolmannella kielellä

Aihe: EY 236 ja EA 152 artiklan nojalla nostettu kanne, jossa Dubus ja Leveque vaativat, että virkamiestuomioistuin kumoaa päätöksen olla kirjaamatta Dubus’ta vuoden 2006 ylennyskierroksella palkkaluokkaan C*3 ylennettyjen virkamiesten luetteloon ja päätöksen olla kirjaamatta Levequeta vuoden 2006 ylennyskierroksella palkkaluokkaan B*8 ylennettyjen virkamiesten luetteloon, sellaisina kuin päätökset julkaistiin 17.11.2006 Hallinnollisissa tiedotteissa nro 55‑2006, ja velvoittaa komission korvaamaan heille näistä päätöksistä aiheutuneet vahingot.

Ratkaisu: Komission päätös olla kirjaamatta Dubus’ta vuoden 2006 ylennyskierroksella palkkaluokkaan C*3 ylennettyjen virkamiesten luetteloon ja komission päätös olla kirjaamatta Levequeta samalla ylennyskierroksella palkkaluokkaan B*8 ylennettyjen virkamiesten luetteloon kumotaan. Kanne hylätään muilta osin. Komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan kantajien oikeudenkäyntikulut. Euroopan unionin neuvosto komission vaatimuksia tukevana väliintulijana vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Tiivistelmä

1.      Virkamiehet – Ylennys – Edellytykset – Sen osoittaminen, että virkamies kykenee työskentelemään kolmannella kielellä

(Henkilöstösääntöjen 45 artiklan 2 kohta; liitteessä III oleva 7 artikla ja liitteessä XIII oleva 11 artikla)

2.      Virkamiehet – Kanne – Täysi harkintavalta

(EY 233 artikla; henkilöstösääntöjen 45 artiklan 2 kohta ja 91 artiklan 1 kohta)

1.      Henkilöstösääntöjen, sellaisina kuin ne ovat muutettuina virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta annetulla asetuksella N:o 723/2004, 45 artiklan 2 kohtaa, jonka mukaan virkamiehen on ennen ensimmäistä ylennystä osoitettava kykynsä työskennellä kolmannella kielellä, sovelletaan vasta siitä lähtien, kun toimielinten keskinäisellä sopimuksella antamat yhteiset täytäntöönpanosäännöt tulevat voimaan.

On nimittäin todettava, että koska lainsäätäjä on henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 11 artiklan mukaan joka tapauksessa sulkenut pois 45 artiklan 2 kohdan soveltamisen ylennyksiin, jotka tulevat voimaan ennen 1 päivää toukokuuta 2006, tätä säännöstä ei voida ennen edellä mainittujen yhteisten täytäntöönpanosääntöjen voimaantuloa soveltaa lainsäätäjän vaatimin edellytyksin, joita ovat yhdenmukaisen soveltamisen takaaminen eri toimielimissä ja tämän uuden henkilöstösääntöihin perustuvan velvollisuuden yhteys virkamiesten mahdollisuuteen päästä kolmannen kielen koulutukseen. Toimielin ei siten voi soveltaa tätä henkilöstösääntöjen artiklaa vain sen itsensä asettamien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

(ks. 29–33 kohta)

2.      Pitää paikkansa, että yhteisöjen virkamiestuomioistuimella voi tietyissä tilanteissa olla henkilöstösääntöjen 91 artiklan 1 kohdan nojalla täysi harkintavalta, jonka perusteella se voi antaa käsiteltävinään olevissa raha-asioita koskevissa riidoissa kokonaisvaltaisen ratkaisun lausumalla virkamiehen oikeuksista ja velvollisuuksista. Koska päätös, jossa kantajalta on evätty ylennys, on kuitenkin hänen vaatimuksensa mukaisesti kumottu sen vuoksi, ettei ylentämisen edellytykseksi asetettua lisävaatimusta, joka koski kolmannen kielen hallintaa, voitu lainmukaisesti kohdistaa häneen, hän ei voi saada tuomioistuimessa vahingonkorvausta tästä väitetysti aiheutuneesta urakehityksen viivästymisestä, vaikka hän osoittaa, että hänellä on vaadittu virkaikä ja enemmän pisteitä kuin mitä ylentäminen edellyttää. Ei nimittäin voida sulkea pois, että muut näkökohdat voivat olla esteenä kantajan taannehtivalle ylentämiselle, esimerkiksi se seikka, että ylentämiskelpoisten ja ylentämiskynnyksen saavuttaneiden virkamiesten määrä ylitti talousarvion perusteella mahdollisten ylennysten määrän. Kantajan oikeudet on näin ollen palautettava täytäntöönpanotoimenpiteillä, jotka hallintoviranomaisen on EY 233 artiklan mukaan toteutettava noudattaakseen oikeusvoimaista ratkaisua, ja tarvittaessa kantajan ura on määritettävä uudelleen taannehtivin vaikutuksin.

(ks. 46–49 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑135/06 P, Weißenfels v. parlamentti, 18.12.2007 (Kok., s. I‑12041, 64–68 kohta)

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑402/03, Katalagarianakis v. komissio, 15.3.2007 (105 ja 106 kohta, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa)