EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO (toinen jaosto)
2 päivänä huhtikuuta 2009 (*)
Henkilöstö – Virkamiehet – Palvelukseen ottaminen – Menettelyn valinta – Edustuston päällikkö – Avoin toimi – Tilapäinen siirto muihin tehtäviin yksikön edun mukaisesti – Toimivallan puuttuminen – Tilapäistä siirtoa koskevan menettelyn soveltamisala
Asiassa F‑128/07,
jossa on kyse EY 236 ja EA 152 artiklaan perustuvasta kanteesta,
Andreas Menidiatis, Euroopan yhteisöjen komission virkamies, kotipaikka Rhode-Saint-Genèse (Belgia), edustajanaan asianajaja S. A. Pappas,
kantajana,
vastaan
Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehinään G. Berscheid ja K. Herrmann,
vastaajana,
VIRKAMIESTUOMIOISTUIN (toinen jaosto),
toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja H. Kanninen sekä tuomarit H. Kreppel ja S. Van Raepenbusch (esittelevä tuomari),
kirjaaja: hallintovirkamies R. Schiano,
ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 9.10.2008 pidetyssä istunnossa esitetyn,
on antanut seuraavan
tuomion
1 Menidiatis vaatii virkamiestuomioistuimen kirjaamoon 31.10.2007 saapuneella faksilla toimittamallaan kannekirjelmällä (alkuperäinen saapui 7.11.2007) virkamiestuomioistuinta kumoamaan 21.12.2006 tehdyn päätöksen, jolla on hylätty hänen hakemuksensa Euroopan yhteisöjen komission Ateenassa (Kreikka) olevan edustuston päällikön avoinna olleeseen toimeen ja nimitetty tähän toimeen P.
Asiaa koskevat oikeussäännöt
Tilapäinen siirto muihin tehtäviin yksikön edun mukaisesti
2 Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen (jäljempänä henkilöstösäännöt) 35 artiklassa säädetään seuraavaa:
”Virkamies on jossakin seuraavista hallinnollisista asemista:
a) hän toimii työtehtävissä,
b) hänet on siirretty tilapäisesti muihin tehtäviin,
c) hän on virkavapaana henkilökohtaisista syistä,
d) hänet on vapautettu tehtävistään,
e) hän on virkavapaana asepalveluksen suorittamista varten,
f) hän on vanhempainlomalla tai perhelomalla.”
3 Henkilöstösääntöjen 36 artiklassa täsmennetään seuraavaa:
”Työtehtävissä toimii virkamies, joka IV osastossa säädetyillä edellytyksillä hoitaa sitä virkaa vastaavia tehtäviä, johon hänet on nimitetty tai jota hän hoitaa tilapäisesti.”
4 Henkilöstösääntöjen 37 artiklan ensimmäisessä kohdassa säädetään seuraavaa:
”Muiden tehtävien tilapäisestä hoitamisesta on kyse silloin, kun vakinainen virkamies on nimittävän viranomaisen päätöksellä
a) yksikön edun mukaisesti
– määrätty hoitamaan tilapäisesti jotakin tointa muualla kuin siinä toimielimessä, jonka palveluksessa hän tavallisesti on,
tai
– määrätty avustamaan tilapäisesti yhteisöjen perustamissopimuksissa [määrättyä tehtävää hoitavaa henkilöä](1) tai jonkin yhteisöjen toimielimen tai muun elimen puheenjohtajaksi valittua tai Euroopan parlamentin poliittista ryhmää, taikka [Euroopan unionin] alueiden komitean tai Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ryhmää,
– määrätty hoitamaan tilapäisesti tointa, joka sisältyy tutkimukseen ja teknologiseen kehittämiseen osoitetuilla määrärahoilla palkattavan henkilöstön määrää kuvaavaan taulukkoon ja jonka budjettivallan käyttäjät ovat luokitelleet väliaikaiseksi.
– –”
5 Henkilöstösääntöjen 38 artiklassa säädetään seuraavaa:
”Yksikön edun mukaisesti tapahtuvan tilapäisen muihin tehtäviin siirron yhteydessä noudatetaan seuraavia sääntöjä:
a) nimittävä viranomainen päättää siitä asianomaista virkamiestä kuultuaan,
b) nimittävä viranomainen vahvistaa tilapäisen siirron keston,
c) asianomainen virkamies voi pyytää siirron päättymistä aina kuuden kuukauden kuluttua,
d) virkamiehellä, joka on siirretty tilapäisesti hoitamaan muita tehtäviä 37 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaan, on oikeus tasauspalkkaan silloin, kun hänen tilapäisesti hoitamastaan tehtävästä maksettava kokonaispalkka on pienempi kuin hänen palkkaluokkansa ja tasonsa mukainen palkka siinä toimielimessä, josta hän on siirtynyt; virkamiehellä on myös oikeus saada korvaus kaikista muihin tehtäviin siirtymisen aiheuttamista lisäkuluista,
e) virkamiehen, joka on siirretty tilapäisesti hoitamaan muita tehtäviä 37 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaan, on maksettava eläkemaksut sen peruspalkan mukaan, joka vastaa hänen palkkaluokkaansa ja tasoaan siinä toimielimessä, josta hän on siirtynyt,
f) tilapäisesti muihin tehtäviin siirretty virkamies säilyttää virkansa sekä oikeutensa ikälisien kertymiseen ja mahdollisuuden ylennyksiin,
g) tilapäisen siirron päättyessä virkamies palaa välittömästi hoitamaan aiemmin hoitamaansa virkaa.”
6 Toimintaan osoitetuilla määrärahoilla palkattavan henkilöstön nimittävien viranomaisten taulukon, joka sisältyy 16.6.2005 tehdyn komission päätöksen liitteeseen I, sellaisena kuin tämä päätös on viimeksi muutettuna henkilöstösäännöissä nimittävälle viranomaiselle ja muuhun henkilöstöön sovellettavissa palvelussuhteen ehdoissa viranomaiselle, jolla on oikeus tehdä palvelukseenottoa koskeva sopimus, annettujen oikeuksien harjoittamisesta 13.6.2006 tehdyllä komission päätöksellä K(2006) 2318 (julkaistu 24.6.2005 hallinnollisissa tiedonannoissa nro 47-2005; jäljempänä nimittävän viranomaisen päätös), III osan, jonka otsikkona on ”Urakehitys”, 5 kohdassa säädetään yksikön edun mukaisesta tilapäisestä siirrosta muihin tehtäviin seuraavaa:
”Kabinetin päällikön ja apulaispäällikön sekä edustuston päällikön osalta tämä [nimitys]oikeus siirretään henkilöstöstä ja hallinnosta vastaavalle komission jäsenelle puheenjohtajan suostumuksella, kun kyse on tilapäisestä siirrosta, jossa virkamies määrätään avustamaan komission jäsentä. Asiasta ilmoitetaan pääosastolle, josta virkamies siirtyy.”
Keskijohdosta tehty päätös
7 Komissio teki 28.4.2004 keskijohdosta päätöksen K(2004) 1597, joka on julkaistu 23.6.2004 hallinnollisissa tiedonannoissa nro 73-2004 (jäljempänä keskijohdosta tehty päätös).
8 Keskijohdosta tehdyn päätöksen 2 artiklan 1 kohta kuuluu seuraavasti:
”Keskijohtoon kuuluva henkilöstö ja sen tehtävät
Keskijohdon tehtävä määritellään seuraavien kahden edellytyksen perusteella:
– se käsittää hallinnollisen yksikön pysyvän ja jatkuvan johdon ja
– se sisältyy komission viralliseen organisaatiokaavioon.
Keskijohdon henkilöstöön kuuluu henkilö, joka täyttää samanaikaisesti molemmat edellytykset.
Siten yksikönpäällikön, lähetystön päällikön – –, jäsenvaltioissa olevan toimiston tai edustuston päällikön sekä tason AD 13/AD 14 lähetystön apulaispäällikön – – tehtävät ovat keskijohdon tehtäviä, joihin sovelletaan tätä päätöstä.
Nämä tehtävät täytetään joko palkkaluokissa AD 9/AD 12 tai palkkaluokissa AD 13/AD 14.”
9 Keskijohdosta tehdyn päätöksen 14 artiklan 2 kohta kuuluu seuraavasti:
”Jäsenvaltioissa olevien toimistojen tai edustustojen päälliköt
2.1 Valintamenettely
Edellä 8 artiklan 1 kohdan 3 alakohdassa ja 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut lopulliset haastattelut tekee lehdistön ja viestinnän pääosaston pääjohtaja, henkilöstön pääosaston pääjohtaja ja pääsihteeri tai tämän pyynnöstä siihen osoitettu esittelijä (ks. 8 artiklan 1 kohdan 3 alakohta).
2.2 Nimittäminen
Tason AD 9/AD 12 virkojen osalta nimittävä viranomainen on lehdistön ja viestinnän pääosaston pääjohtaja.
Tason AD 13/AD 14 virkojen osalta nimittävä viranomainen on lehdistön ja viestinnän pääosaston pääjohtaja yhteisymmärryksessä komission puheenjohtajan sekä henkilöstöstä ja lehdistöstä ja viestinnästä vastaavien jäsenten kanssa.
– –”
10 Komission keskijohtoon kuuluvan henkilöstön asemasta, tehtävistä, valintamenettelystä ja nimittämisestä 10.12.2004 annetun hallinnollisen oppaan (A*9/A*12 ja A*13/A*14; jäljempänä hallinnollinen opas) 9.2 kohta kuuluu seuraavasti:
”Valintamenettely: Lopulliset haastattelut jäsenvaltioissa olevien toimistojen tai edustustojen päällikköjen kanssa tekee lehdistön ja viestinnän pääosaston pääjohtaja, henkilöstön ja hallinnon pääosaston pääjohtaja ja pääsihteeri tai tämän pyynnöstä siihen osoitettu esittelijä – –
Nimittäminen: tason AD 9/AD 12 virkojen osalta nimittävä viranomainen on lehdistön ja viestinnän pääosaston pääjohtaja.
Tason AD 13/AD 14 virkojen osalta nimittävä viranomainen on lehdistön ja viestinnän pääosaston pääjohtaja yhteisymmärryksessä komission puheenjohtajan sekä henkilöstöstä ja lehdistöstä ja viestinnästä vastaavien jäsenten kanssa.”
Edustuston päällikön tehtävien täyttämistä koskevista menettelytavoista tehty päätös
11 Komissio teki lisäksi 7.7.2004 päätöksen K(2004) 2662 edustuston päällikön tehtävien täyttämistä koskevista menettelytavoista (jäljempänä edustuston päällikön tehtävien täyttämisestä tehty päätös), jonka 1 artikla kuuluu seuraavasti:
”Jäsenvaltioissa olevan komission edustuston päällikön tehtävät täytetään joko siirtämällä virkamies tilapäisesti muihin tehtäviin (henkilöstösääntöjen 37 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdan toisen luetelmakohdan ja 38 artiklan nojalla) tai ottamalla sopimussuhteiseen palvelukseen (muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan c kohdan nojalla palkkaluokkaan A*/AD 12) väliaikainen toimihenkilö.”
12 Virkamiehen tilapäisestä siirrosta edustuston päälliköksi tehtäviin päätöksiin sovellettava menettely on vahvistettu henkilöstön ja hallinnon pääosaston pääjohtajan 20.4. ja 26.5.2005 päivätyissä muistioissa. Tämä menettely käsittää seuraavat vaiheet:
”– [Henkilöstön ja hallinnon] pääosasto nimeää esittelijän,
– hakemukset lähetetään [viestinnän] pääosastolle,
– alkukarsintamenettely, rajoitetun luettelon laatiminen,
– [viestinnän] pääosaston pääjohtajan ja esittelijän suorittama haastattelu,
– valintakertomuksen toimittaminen [henkilöstön ja hallinnon] pääosastolle; kertomuksen pitäisi käsittää alkukarsintavaihe, rajoitetun luettelon valinta,
– [nimitysasioita käsittelevän neuvoa-antavan komitean] kirjallinen menettely,
– [viestinnän] pääosaston pääjohtajan tekemä lopullinen valinta,
– yksinkertaistettu menettely (puheenjohtajan sekä varapuheenjohtaja Wallströmin ja varapuheenjohtaja Kallasin kabinettien suostumus),
– varapuheenjohtaja Kallasin päätös.” (käännös englannista)
Asian tausta
13 Komissio julkaisi 9.3.2006 ilmoituksen avoimesta toimesta KOM/2006/961, joka koski virkamiehen tilapäistä siirtoa muihin tehtäviin tai väliaikaisen toimihenkilön palvelukseen ottamista komission Kreikassa olevan edustuston päällikön tehtävien hoitamista varten.
14 Tästä avointa tointa koskevasta ilmoituksesta käy ilmi seuraavaa:
”Toimea voivat hakea tehtäväryhmän A* virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt, jotka toimivat komission palveluksessa työtehtävissä hakemusten viimeisenä jättöpäivänä. Valintamenettelyyn osallistumiseksi hakijoiden on täytettävä seuraavat edellytykset:
1. [Korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen] mieluiten tiedotus-, viestintä-, media- ja/tai politiikan ja talouden alalla hankittu, vähintään 10 vuoden työkokemus, josta vähintään viisi vuotta koordinointi- ja/tai esimiestehtävissä.
2. Perusteellinen kreikan kielen kirjallinen ja suullinen taito ja riittävä jonkin toisen Euroopan unionin virallisen kielen taito. Hyvä ranskan ja/tai englannin kielen taito katsotaan eduksi.
Komission edustuston päällikön tehtävät täytetään joko siirtämällä virkamies tilapäisesti muihin tehtäviin (henkilöstösääntöjen 37 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdan toisen luetelmakohdan ja 38 artiklan nojalla) tai ottamalla sopimussuhteiseen palvelukseen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen [2 artiklan c kohdan] nojalla väliaikainen toimihenkilö palkkaluokkaan A*12. Toimikausi on aluksi kolme vuotta, ja sitä voidaan jatkaa kerran enintään kahdella vuodella.
Jos hyväksytty hakija on virkamies, jonka palkkaluokka on selvästi palkkaluokkaa A*12 korkeampi, hänet siirretään nykyisessä palkkaluokassaan ja -tasossaan.”
15 Kantaja ja 11 muuta hakijaa jättivät hakemuksensa komission Ateenassa olevan edustuston päällikön toimeen. Valintamenettelyn ensimmäisessä vaiheessa alkukarsinnan suorittanut lautakunta hyväksyi hakemuspapereiden perusteella seitsemän hakijaa alkukarsintahaastatteluja varten. Kantajan nimi ei ollut näiden hyväksyttyjen hakijoiden joukossa.
16 Alustavat haastattelut alkukarsinnan suorittaneen lautakunnan kanssa pidettiin 15. ja 18.5.2006. Seitsemästä haastatellusta hakijasta lautakunta ehdotti viestinnän pääosaston pääjohtajalle heistä neljän hyväksymistä lopullisiin haastatteluihin.
17 Neljä alkukarsinnan läpäissyttä hakijaa kutsuttiin haastatteluun viestinnän pääosaston pääjohtajan Sørensenin, esittelijänä toimineen K:n ja sihteerinä toimineen R:n muodostaman valintalautakunnan kanssa. Haastattelut pidettiin 7.7.2006.
18 Lopullisissa haastatteluissa P. sai arvosanan 82/100 ja kolme muuta hakijaa saivat arvosanat 65/100, 69/100 ja 74/100.
19 Nimitysasioita käsittelevän neuvoa-antavan komitean 6.9.2006 antamassa lausunnossa katsottiin, että ”kunkin hakijan [henkilöstösääntöjen] 37 artiklan [ensimmäisen kohdan a alakohdan ja 38 artiklan] mukaisten hakemusten perusteella – – huomioon voidaan ottaa Y:n, K:n ja P:n hakemukset”. Se katsoi kuitenkin, että ”aivan erityisesti voidaan ottaa huomioon P:n hakemus”.
20 Komission varapuheenjohtajan Kallasin 20.12.2006 tekemällä päätöksellä P. siirrettiin tilapäisesti yksikön edun mukaisesti komission Ateenassa olevan edustuston päällikön tehtäviin 1.1.2007 lukien kolmen vuoden ajaksi. Siirron ajaksi P:n palkkaluokaksi vahvistettiin tällä samalla päätöksellä AD 12.
21 Kantajalle ilmoitettiin 21.12.2006 päivätyllä kirjeellä, että hänen hakemuksensa oli hylätty ja että P. oli nimitetty komission Ateenassa olevan edustuston päällikön toimeen (jäljempänä riidanalainen päätös).
22 Kantaja teki 28.2.2007 riidanalaisesta päätöksestä henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdan mukaisen valituksen viestinnän pääosaston pääjohtajalle. Valitus toimitettiin henkilöstön ja hallinnon pääosaston toimivaltaiselle yksikölle ja kirjattiin 17.4.2007.
23 Komissio hylkäsi edellä mainitun valituksen 25.9.2007 tekemällään päätöksellä, joka annettiin tiedoksi kantajalle 1.10.2007.
Asianosaisten vaatimukset ja oikeudenkäyntimenettely
24 Kantaja vaatii, että virkamiestuomioistuin
– ottaa kanteen tutkittavaksi ja toteaa sen perustelluksi
– kumoaa riidanalaisen päätöksen
– velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
25 Komissio vaatii, että virkamiestuomioistuin
– hylkää kanteen perusteettomana
– määrää oikeudenkäyntikuluista lain mukaan.
26 Istunnon päätteeksi virkamiestuomioistuin kehotti komissiota toimittamaan sille tietoja tosiseikoista, joiden avulla voitaisiin luonnehtia edustustojen päälliköiden henkilökohtaista yhteyttä viestintästrategiasta vastaavaan komission jäseneen ja perustella henkilöstösääntöjen 37 artiklaan turvautuminen edustuston päällikön tehtävien täyttämisestä tehdyssä päätöksessä todetulla tavalla. Komissio noudatti pyyntöä 31.10.2008 päivätyllä kirjelmällään, joka saapui virkamiestuomioistuimen kirjaamoon samana päivänä lähetetyllä faksilla (alkuperäinen saapui 3.11.2008) ja joka toimitettiin kantajalle huomautuksia varten 4.11.2008. Kantaja esitti kirjalliset huomautuksensa 14.11.2008 päivätyllä kirjelmällään, joka saapui virkamiestuomioistuimen kirjaamoon samana päivänä lähetetyllä faksilla (alkuperäinen saapui 19.11.2008). Viimeksi mainittuna päivänä asian kirjallinen käsittely päätettiin ja asia jätettiin ratkaistavaksi.
27 Virkamiestuomioistuin päätti 1.12.2008 antamallaan määräyksellä aloittaa uudelleen asian suullisen käsittelyn ja kehotti komissiota esittämään tarvittaessa lyhyesti huomautuksensa edellä mainitusta 14.11.2008 päivätystä kantajan kirjelmästä. Komissio noudatti kehotusta ja toimitti 15.12.2008 kirjalliset huomautuksensa.
Oikeudellinen arviointi
28 Kantaja vetoaa kanteensa tueksi useaan kanneperusteeseen, joista ensimmäinen koskee valintamenettelyn lainvastaisuutta ja sen noudattamatta jättämistä, toinen avointa tointa koskevan ilmoituksen lainvastaisuutta, kolmas avointa tointa koskevan ilmoituksen noudattamatta jättämistä, neljäs henkilöstösääntöjen 11 a artiklan rikkomista, viides Ateenan edustuston päällikön toimen tason alentamisen lainvastaisuutta ja edustuston päällikön tehtävien täyttämisestä tehdyn päätöksen lainvastaisuutta, kuudes avointa tointa koskevan ilmoituksen julkaisemista viiveellä, seitsemäs arkaluonteisissa tehtävissä työskentelevän henkilöstön työkiertoa koskevien sääntöjen rikkomista, kahdeksas kantajan valituksessaan esittämän asiakirjoihin tutustumista koskevan pyynnön epäämisestä tehdyn päätöksen perustelujen puuttumista ja yhdeksäs harkintavallan väärinkäyttöä.
29 Aivan erityisesti on tutkittava ensimmäinen kanneperuste, joka koskee edustuston päällikön tointa koskevan valintamenettelyn lainvastaisuutta ja sen noudattamatta jättämistä.
Asianosaisten lausumat
30 Kantaja jakaa ensimmäisen kanneperusteensa kahteen osaan.
31 Ensimmäisessä osassa kantaja väittää, että komission jäsenten puuttuminen edustustojen päälliköiden nimitysmenettelyyn on lainvastaista. Kantaja toteaa, että esillä olevassa asiassa komission Ateenassa olevan edustuston päällikkö on nimitetty varapuheenjohtaja Kallasin päätöksellä sen jälkeen, kun asiaan oli saatu komission puheenjohtajan, varapuheenjohtaja Wallströmin ja varapuheenjohtaja Kallasin kabinettien suostumus.
32 Tämä komission jäsenten puuttuminen kyseessä olevaan valintamenettelyyn ei ole kantajan mukaan objektiivisesti perusteltua, koska heillä ei ole johdon osalta toimivaltaa tai vastuuta eikä heillä täydy olla välitöntä yhteyttä edustustojen päälliköihin, jotka jatkavat tehtävissään komission jäsenten toimikauden pituudesta riippumatta. Edustustot ovat viestinnän pääosaston hajautettuja yksiköitä, joilla ei ole poliittista asemaa. Edustustojen päälliköiden henkilökohtainen valinta (intuitu personae) samanlaisessa menettelyssä kuin se, jota noudatetaan valittaessa komission jäsenten kabinettien jäseniä, ei perustu mihinkään oikeusperustaan.
33 Kantaja väittää 14.11.2008 päivätyissä huomautuksissaan, että kun tilapäisesti muihin tehtäviin siirretty virkamies on ”määrätty avustamaan tilapäisesti määrättyä tehtävää hoitavaa henkilöä” henkilöstösääntöjen 37 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdan toisen luetelmakohdan mukaisesti, tilapäisesti muihin tehtäviin siirretyn virkamiehen edellytetään olevan fyysisesti läsnä kyseistä henkilöä avustamassa. Komissio ei ole näyttänyt toteen edustuston päällikön ja erityisesti viestintästrategiasta vastaavan komission jäsenen välistä luottamussuhdetta ilmentäviä tiiviitä, säännönmukaisia ja järjestäytyneitä yhteyksiä. Kantaja korostaa tältä osin edustuston päällikön organisatorista ja hierarkkista yhteyttä viestinnän pääosaston yksiköihin.
34 Komissio vastaa tähän, että esillä olevassa asiassa ei ole kysymys palvelukseen ottamisesta vaan tilapäisestä siirrosta muihin tehtäviin henkilöstösääntöjen 37 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdan toisen luetelmakohdan mukaisesti, mikä on perusteltua tehtävien luonteen vuoksi.
35 Edustuston tehtävänä on komission mukaan välittää tietoa komission politiikasta valtakunnallisille ja alueellisille tiedotusvälineille sekä kansalaisille ja toimittaa komissiolle analyysejä kyseessä olevan jäsenvaltion poliittisesta tilanteesta. Se muodostaa siten linkin komission ja asianomaisen jäsenvaltion kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten välille, sillä edustuston päällikkö toimii komission edustajana kyseisessä jäsenvaltiossa, ja tämä tapahtuu tiiviissä yhteistyössä viestinnästä vastaavan komission jäsenen kanssa.
36 Tällaiset tehtävät ovat komission mukaan kiistatta poliittisia ja arkaluonteisia, mikä selittää edustuston päällikön toimikauden rajaamisen kolmeen vuoteen.
37 Näissä olosuhteissa edustuston päällikön valintaa ei voida arvioida samalla tavoin kuin Brysselissä palkkaluokassa AD 12 toimivan yksikönpäällikön valintaa. Komissio on tästä syystä päättänyt siirtää tilapäisesti yksikön edun mukaisesti ”edustuston päällikön avustamaan tehtävissään viestintästrategiasta vastaavaa komission jäsentä”. Kyse on edustustojen päälliköiden toiminnallisesta siirrosta, vaikka edustustot itsessään ovat organisatorisesti osa viestinnän pääosastoa.
38 Komissio lisää, että henkilöstösääntöjen 37 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdan toisessa luetelmakohdassa ei edellytetä komission jäsenen kabinettiin kuuluvaa erityistä toimea, joka kuuluisi organisatorisesti eri organisaatiokaavioon kuin komission yksiköt. Kyseisen säännöksen sanamuodossa painotetaan nimenomaisesti harjoitettavia tehtäviä, jotka edellyttävät nyt esillä olevassa tapauksessa erityistä yhteyttä tilapäisesti muihin tehtäviin siirretyn virkamiehen ja komission jäsenen välillä (ks. vastaavasti asia T-162/96, Forcheri v. komissio, tuomio 16.7.1998, Kok. H., s. I‑A‑421 ja II‑1203, 65 kohta).
39 Kolmen komission jäsenen kabinetin puuttuminen virkamiehen tilapäistä siirtoa edustuston päällikön tehtäviin koskevaan menettelyyn on perusteltua juuri viimeksi mainitun erityisten tehtävien vuoksi.
40 Komission mukaan asian kannalta on merkityksetöntä, että Ateenassa olevan edustuston päällikön tilapäisen siirron kesto ei voi vastata komission jäsenen toimikauden pituutta, koska ainoastaan nimittävä viranomainen päättää yksikön edun mukaisen tilapäisen siirron kestosta (ks. vastaavasti asia T-237/00, Reynolds v. parlamentti, tuomio 23.1.2002, Kok., s. II‑163, 51–53 kohta ja asia T-237/00, Reynolds v. parlamentti, tuomio 8.12.2005, Kok. H., s. I‑A‑385 ja II‑1731, 64–66 kohta).
41 Komissio väittää vielä 31.10.2008 vastauksena virkamiestuomioistuimen kysymykseen toimittamissaan ja tämän tuomion 26 kohdassa mainituissa huomautuksissa perustellakseen henkilöstösääntöjen 37 artiklaan turvautumista, että viestintästrategiasta vastaavan komission jäsenen ja edustustojen päälliköiden yhteyksien tiiviys vaihtelee poliittisten tapahtumien ja komission jäsenten kollegion agendan mukaan. Olisi mahdotonta järjestää viikoittain tai edes kuukausittain suoria tapaamisia kyseisen komission jäsenen ja 27 edustuston päällikön välillä, kun otetaan huomioon komission toimipaikan maantieteellinen etäisyys sen 27 edustustosta. Tiheät suorat yhteydet henkilön, jota avustamaan virkamies tilapäisesti määrätään, ja kyseisen virkamiehen välillä eivät kuitenkaan itsessään ole henkilöstösääntöjen 37 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdan toisen luetelmakohdan soveltamisedellytyksenä, sillä keskinäisten luottamuksellisten suhteiden olemassaolon arviointi ei välttämättä perustu mitattavissa oleviin seikkoihin, kuten suorien tapaamisten tai puhelinkeskustelujen lukumäärään. Merkitystä on näiden useimmissa tapauksissa luottamuksellisten yhteyksien sisällöllä.
42 Suorat yhteydet edustustojen päälliköiden ja viestintästrategiasta vastaavan komission jäsenen välillä voivat ilmetä eri muodoissa. Yleensä kyseessä ovat
– yhteydet puhelimitse tai kirjeitse komission jäsenen ja tämän kabinetin jäsenten sekä edustustojen päälliköiden välillä; nämä yhteydet vaihtelevat kansallisten ja yhteisön tapahtumien mukaan, ja ne tihenevät ennen komission jäsenen vierailuja kyseisessä jäsenvaltiossa
– komission jäsenen vierailut kyseisessä jäsenvaltiossa, jolloin edustuston päällikkö on hänen seurueessaan
– edustuston päällikön virkamatkat Brysseliin, jolloin ohjelmaan kuuluu pakollinen tapaaminen komission jäsenen kanssa
– komission jäsenen osallistuminen edustustojen päälliköiden kokouksiin Brysselissä vähintään kaksi kertaa vuodessa
– edustustojen päälliköiden laatimat kertomukset, jotka osoitetaan suoraan komission jäsenelle.
43 Ensimmäisen kanneperusteensa toisessa osassa kantaja riitauttaa komission varapuheenjohtaja Kallasin toimivallan päättää virkamiehen tilapäisestä siirrosta edustuston päälliköksi. Kantaja vetoaa tältä osin keskijohdosta tehdyn päätöksen 14 artiklan 2 kohtaan, josta ilmenee, että viestinnän pääosaston pääjohtaja toimii nimittävänä viranomaisena palkkaluokkaan AD 12 kuuluvaa edustuston päällikköä nimitettäessä. Esillä olevassa asiassa kyseinen pääjohtaja on ainoastaan ehdottanut P:n nimittämistä, mutta lopulta nimityspäätöksen on tehnyt varapuheenjohtaja Kallas.
44 Kantajan mukaan keskijohdosta tehdyn päätöksen soveltamisalaa ei voida rajata pelkästään henkilöstösääntöjen 7 ja 29 artiklassa tarkoitettuihin toisiin tehtäviin siirtoihin ja nimittämiseen. Kyseinen päätös, joka koskee koko keskijohtoon kuuluvaa henkilöstöä ja jota sovelletaan sen 1 artiklan mukaisesti kaikkiin komission yksiköihin, jotka liittyvät siihen hallinnollisesti, on soveltamisalaltaan yleinen ja laaja: siinä säännellään toimistojen ja edustustojen päälliköiden valinta- ja nimitysmenettelyä riippumatta siitä, ”koskeeko” kyseinen menettely nimittämistä, siirtämistä toisiin tehtäviin, toimen siirtämistä, ylennystä tai avointa valintamenettelyä. Keskijohdosta tehdyn päätöksen 2 artiklan 1 kohdassa todetaan lisäksi, että kyseinen päätös koskee edustustojen päälliköitä, täsmentämättä tapaa, jolla heidät on määrätty tehtäväänsä.
45 Edustuston päällikön tehtävien täyttämisestä tehty päätös ei estä keskijohdosta tehdyn päätöksen soveltamista. Näiden kahden päätöksen välillä ei ole minkäänlaista ristiriitaa. Se, että edustuston päällikön tehtävien täyttämisestä tehty päätös on tehty myöhemmin kuin keskijohdosta tehty päätös, on siten merkityksetöntä.
46 Kantaja korostaa, että edustuston päällikön tehtävien täyttämisestä tehdyn päätöksen jälkeen laaditun hallinnollisen oppaan 9 kohdan mukaan edustustojen päälliköiden valintaan ja nimittämiseen sovelletaan yleensä samoja sääntöjä kuin muihin keskijohdon toimiin, mutta jotkin erot koskevat kuitenkin nimittävää viranomaista ja muiden komiteoiden kuin nimitysasioita käsittelevän neuvoa-antavan komitean osallistumista keskijohdosta tehdyn päätöksen 14 artiklan 2 kohdan nojalla.
47 Nimittävän viranomaisen päätöksen liitteeseen I sisältyvän, toimintaan osoitetuilla määrärahoilla palkattavan henkilöstön nimittävien viranomaisten taulukon III osan 5 kohta ei liioin tue komission väitettä, koska kyseisen kohdan mukaan henkilöstöstä ja hallinnosta vastaava komission jäsen toimii nimittävänä viranomaisena ainoastaan silloin, kun kyse on tilapäisestä siirrosta, jossa virkamies määrätään avustamaan komission jäsentä, mistä ei ole kyse tässä asiassa.
48 Kantaja huomauttaa vielä, että päätös hänen valituksensa hylkäämisestä on tehty komission jäsenten kollegiossa, joka ei ollut nimittävä viranomainen, jonka tehtävänä kyseisen päätöksen tekeminen olisi ollut. Tämä lainvastaisuus ilmentää palkkaluokkaan AD 12 nimitettävän virkamiehen koko palvelukseenottomenettelyn politisoitumista, mitä ei voida hyväksyä. Tämä nimittävälle viranomaiselle annetun toimivallan jakoa koskevien sääntöjen rikkominen loukkaa menettelyn puolueettomuuden periaatetta ja asettaa epäilyksenalaiseksi, onko asiassa suoritettu avoimen toimen hakijoiden ansioiden todellista vertailua, joka kuitenkin olisi tae virkamiesten yhdenvertaisen kohtelun ja urakehityksen periaatteiden noudattamisesta.
49 Komissio huomauttaa ensinnäkin, että keskijohdosta tehty päätös perustuu toisen perustelukappaleensa mukaan henkilöstösääntöjen 2, 4, 5, 7 ja 29 artiklaan ja että sen soveltamisala koskee näin ollen keskijohdon toimien täyttämistä siirtämällä virkamies toisiin tehtäviin yksikön edun mukaisesti henkilöstösääntöjen 7 artiklan nojalla tai nimittämällä virkamies henkilöstösääntöjen 29 artiklan nojalla. Se ei koske henkilöstösääntöjen 37 ja 38 artiklaa.
50 Toiseksi komissio korostaa, että riidanalaiseen menettelyyn ei voida soveltaa keskijohdosta tehtyä päätöstä, koska nimittävän viranomaisen päätökseen liitetyn, toimintaan osoitetuilla määrärahoilla palkattavan henkilöstön nimittävien viranomaisten taulukon mukaan virkamiehen tilapäisestä siirtämisestä edustuston päällikön tehtäviin yksikön edun mukaisesti tehtävän päätöksen osalta toimivaltainen viranomainen on henkilöstöstä ja hallinnosta vastaava komission jäsen. Näin ollen erillisestä valintamenettelystä on pitänyt välttämättä määrätä, mikä on tehty 20.4. ja 26.5.2005 tehdyillä henkilöstön ja hallinnon pääosaston pääjohtajan päätöksillä.
51 Kantajan väite, joka koskee hallinnollista opasta ja keskijohdosta tehtyä päätöstä, on komission mukaan näissä olosuhteissa tehoton, sillä komission jäsen ei voi mitenkään valvoa sellaisen valintamenettelyn noudattamista, jonka päätteeksi tehtävän päätöksen osalta tämä jäsen ei ole toimivaltainen nimittävä viranomainen.
52 Kolmanneksi komissio vastaa kantajan väitteeseen, jonka mukaan komission jäsenten kolme kabinettia ovat perusteettomasti puuttuneet Ateenan edustuston päällikön nimittämiseen, ja toteaa, että kyseisten komission jäsenten puuttuminen valintamenettelyn toiseksi viimeiseen vaiheeseen johtuu edustuston päällikön tehtävien luonteesta ja varapuheenjohtaja Kallasin asemasta nimittävänä viranomaisena.
53 Tarkastellessaan vielä viimeiseksi väitettä komission jäsenten kollegion puuttuvasta toimivallasta päättää valituksen hylkäämisestä komissio tuo esille, että nimittävän viranomaisen päätökseen liitetyn, toimintaan osoitetuilla määrärahoilla palkattavan henkilöstön nimittävien viranomaisten taulukon alaviite 2, joka liittyy osan V ”valituksia” koskevaan 12 kohtaan, kuuluu seuraavasti:
”– – jos riidanalaisen päätöksen on tehnyt henkilöstöstä ja hallinnosta vastaava komission jäsen tai komissio: nimittävä viranomainen on komissio – –”
54 Koska tässä tapauksessa riidanalaisen päätöksen on tehnyt komission varapuheenjohtaja Kallas, komission jäsenten kollegion oli annettava vastaus tästä päätöksestä tehtyyn valitukseen.
55 Komissio katsoo joka tapauksessa, että ensimmäinen kanneperuste on esitetty yleisen lainmukaisuuden nimissä ja on siten jätettävä tutkimatta.
56 Koska kantaja on suljettu pois valintamenettelystä alkukarsinnan suorittaneen lautakunnan tarkastellessa hakemuksia, kysymys siitä, olisiko P:n tilapäiseen siirtoon muihin tehtäviin johtaneessa menettelyssä pitänyt noudattaa keskijohdosta tehtyä päätöstä vai muita päätöksiä, ei vaikuta kantajan henkilökohtaiseen asemaan, koska myös keskijohdosta tehtyä päätöstä sovellettaessa kantajan osalta tehty päätös olisi ollut sama, sillä alkukarsinnan suorittaneen lautakunnan kokoonpano pysyy samana noudatetusta menettelystä riippumatta.
57 Komissio esitti istunnossa oikeudenkäyntiväitteen kanneperusteesta, joka koskee henkilöstösääntöjen 37 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdan toisen luetelmakohdan soveltumattomuutta esillä olevaan asiaan, sillä perusteella, ettei tähän perusteeseen ollut vedottu valituksessa eikä kannekirjelmässä vaan ensimmäisen kerran vasta istunnossa vastauksena virkamiestuomioistuimen esittämiin kysymyksiin.
58 Komissio korosti niin ikään istunnossa edustuston päällikön mahdollisuutta tilapäisen siirron päättyessä palata välittömästi hoitamaan aiemmin hoitamaansa virkaa henkilöstösääntöjen 38 artiklan g alakohdan mukaisesti. Tällainen mahdollisuus vastaa täysin toimen vaatimuksia, sillä kun otetaan huomioon asianomaisen virkamiehen ja viestintästrategiasta vastaavan komission jäsenen välinen henkilökohtainen yhteys, viimeksi mainitun toimikauden päättyminen voi johtaa tilapäisen siirron päättymiseen. Komissio toi vielä esille, että komission jäsenvaltioissa olevien edustustojen välillä on vaikeaa järjestää siirtomenettelyä, joka vastaisi lähetystöjen välillä voimassa olevaa menettelyä, koska edustuston päällikölle – joka lisäksi useimmiten on vastaanottavan valtion kansalainen – on asetettu tehtäviensä hoitamista varten kielitaitovaatimus.
Virkamiestuomioistuimen arviointi asiasta
59 Heti aluksi on tutkittava henkilöstösääntöjen 37 artiklan soveltumattomuudesta esitetyn väitteen tutkittavaksi ottaminen ja tämän jälkeen kysymys siitä, onko komissio esillä olevassa asiassa soveltanut laillisesti Ateenan edustuston päällikön tehtävää täytettäessä henkilöstösääntöjen säännöksiä yksikön edun mukaisesta tilapäisestä siirrosta, jossa virkamies määrätään avustamaan perustamissopimuksessa määrättyä tehtävää hoitavaa henkilöä.
Henkilöstösääntöjen 37 artiklan soveltumattomuutta koskevan väitteen tutkittavaksi ottaminen
60 Komissio esitti istunnossa, että kantajan väite, joka koskee henkilöstösääntöjen 37 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdan toisen luetelmakohdan soveltumattomuutta esillä olevaan asiaan, on jätettävä tutkimatta sillä perusteella, että tätä väitettä ei ole esitetty kannekirjelmässä.
61 Tätä oikeudenkäyntiväitettä ei voida hyväksyä. Komissio on juuri vastauksena kantajan kanneperusteeseen esillä olevassa asiassa noudatetun edustuston päällikön valintamenettelyn lainvastaisuudesta henkilöstösääntöjen 7 ja 29 artiklaan sekä keskijohdosta tehdyn päätöksen 14 artiklan 2 kohtaan nähden vedonnut siihen, että sen oli kyseisessä valintamenettelyssä sovellettava henkilöstösääntöjen 37 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdan toista luetelmakohtaa, minkä vuoksi komission mukaan riidanalaisen valintamenettelyn lainmukaisuutta on arvioitava pikemminkin tämän säännöksen kuin henkilöstösääntöjen 7 ja 29 artiklan perusteella.
62 Näissä olosuhteissa ensimmäisen kanneperusteen perusteltavuuden tutkinta edellyttää välttämättä, että virkamiestuomioistuin tutkii ensin henkilöstösääntöjen 37 artiklan sovellettavuuden esillä olevassa asiassa.
63 Kantajan väitteet saattavat joka tapauksessa kyseenalaiseksi henkilöstöstä ja hallinnosta vastaavan komission jäsenen toimivallan Ateenan edustuston päällikön nimittämisessä sekä komission soveltaman henkilöstösääntöjen 37 artiklan soveltamisalan, ja nämä seikat koskevat ehdottomia prosessinedellytyksiä, jotka voidaan ottaa arvioitaviksi viran puolesta missä tahansa menettelyn vaiheessa virkamiestuomioistuimessa.
64 Tämän vuoksi asiassa on hylättävä oikeudenkäyntiväite, joka koskee henkilöstösääntöjen 37 artiklan soveltumattomuudesta esitettyä väitettä.
Henkilöstösääntöjen 37 artiklan soveltumattomuutta koskevan väitteen perusteltavuus
65 Henkilöstösääntöjen 35 artiklan mukaan virkamies on jossakin seuraavista hallinnollisista asemista: hän toimii työtehtävissä, hänet on siirretty tilapäisesti muihin tehtäviin, hän on virkavapaana henkilökohtaisista syistä, hänet on vapautettu tehtävistään, hän on virkavapaana asepalveluksen suorittamista varten tai hän on vanhempainlomalla tai perhelomalla. On selvää, että työtehtävissä toimiva virkamies, joka henkilöstösääntöjen 36 artiklan mukaan ”IV osastossa säädetyillä edellytyksillä hoitaa sitä virkaa vastaavia tehtäviä, johon hänet on nimitetty tai jota hän hoitaa tilapäisesti”, toimii tavanomaisessa asemassaan, kun taas muut asemat ovat poikkeuksellisia. Voidakseen olla jossakin näistä muista asemista virkamiehen on täytettävä henkilöstösäännöissä tältä osin asetetut erityiset edellytykset.
66 Henkilöstösääntöjen 37 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdan toisen luetelmakohdan nojalla virkamies voidaan yksikön edun mukaisesti siirtää tilapäisesti muihin tehtäviin määräämällä tämä ”avustamaan tilapäisesti yhteisöjen perustamissopimuksissa määrättyä tehtävää hoitavaa henkilöä” kuten komission jäsentä.
67 Kuten yhteisöjen tuomioistuin korosti asiassa C-432/04, komissio vastaan Cresson, 11.7.2006 antamassaan tuomiossa (Kok., s. I‑6387, 137 kohta), komission jäsenen avustamiseksi määrätyn tilapäisen siirron tarkoituksena on yleisesti se, että henkilöt, jotka on aikaisemmin ja usein kilpailun kautta otettu palvelukseen ansioittensa perusteella ja jotka ovat osoittaneet pätevyytensä, voivat tarjota pätevyytensä kabinettien käyttöön. Yhteisöjen tuomioistuin totesi niin ikään, että näiden työntekijöiden palvelukseen ottaminen tapahtuu henkilökohtaisesti (intuitu personae) eli huomattavan harkinnanvaraisesti niin, että asianomaiset henkilöt valitaan sekä heidän ammattitaitonsa ja eettisten ominaisuuksiensa perusteella että sen perusteella, millainen kyky heillä on mukautua kyseessä olevan komission jäsenen omiin työskentelytapoihin ja koko kabinetin työskentelytapoihin (em. asia komissio v. Cresson, tuomion 130 kohta; ks. vastaavasti yhteisöjen tuomioistuimen tuomarien kabinettien lakimiesavustajien nimeämisestä asia F-103/07, Duta v. yhteisöjen tuomioistuin, tuomio 4.9.2008, 26 kohta, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa, valitus vireillä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa asiassa T‑475/08 P).
68 Yhteisöjen tuomioistuin ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ovat käsitellessään Euroopan parlamentin poliittista ryhmää avustamaan määrätyn virkamiehen tapausta korostaneet myös sen henkilön tai yksikön, jota avustamaan virkamies on tilapäisesti siirretty, harkintavaltaa sekä kyseisen henkilön tai yksikön ja tilapäisesti siirretyn virkamiehen välistä keskinäistä luottamussuhdetta, jonka on säilyttävä koko tilapäisen siirron keston ajan, minkä vuoksi nimittävä viranomainen voi milloin tahansa tehdä päätöksen tilapäisen siirron päättämisestä keskinäisen luottamussuhteen lakattua (asia C-111/02 P, parlamentti v. Reynolds, tuomio 29.4.2004, Kok., s. I‑5475, 54–56 kohta ja em. asia Reynolds v. parlamentti, tuomio 8.12.2005, 66 kohta). Vastaavasti henkilöstösääntöjen 38 artiklan nojalla tilapäisesti muihin tehtäviin siirretty virkamies voi pyytää siirron päättymistä aina kuuden kuukauden kuluttua, mikä on osoitus asianomaisen henkilön ja henkilön, jota avustamaan hänet on määrätty, välisen työsuhteen epävarmuudesta.
69 Komissio väittää ensinnäkin, että komission ja vastaanottavan jäsenvaltion kansallisten, alueellisten tai paikallisten viranomaisten välisenä linkkinä toimivan edustuston päällikön tehtävien luonne sinänsä oikeuttaa turvautumaan tilapäiseen siirtoon yksikön edun mukaisesti henkilöstösääntöjen 37 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdan toisen luetelmakohdan nojalla.
70 Tätä perustelua ei voida hyväksyä. Komission mainitsema edustustojen päälliköiden tehtävien ”poliittisuus ja arkaluonteisuus” – olivatpa ne kuinka todellisia hyvänsä – eivät sellaisenaan riitä oikeuttamaan virkamiehen tilapäiseen siirtoon turvautumista. Tällainen henkilöstösääntöjen 37 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdan toisen luetelmakohdan tulkinta mahdollistaisi sen, että kaikki ”poliittisia ja arkaluonteisia” tehtäviä toimielimessä hoitavat, tavallisesti ylemmän johdon henkilöstöön kuuluvat virkamiehet voitaisiin tilapäisesti siirtää avustamaan asianomaisia komission jäseniä, mikä olisi vastoin itse yhteisöjen julkishallinnon rakennetta, sellaisena kuin se on vahvistettu henkilöstösääntöjen 35 artiklassa, koska sillä vaarannettaisiin erityisesti hierarkkisten suhteiden läpinäkyvyys.
71 Keskijohdosta tehdyn päätöksen 2 artiklan 1 kohdassa edustustojen päälliköt sisällytetään sitä paitsi keskijohtoon kuuluvaan henkilöstöön.
72 Toiseksi komissio vetoaa siihen, että henkilöstösääntöjen 37 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdan toisessa luetelmakohdassa ei edellytetä, että toimielimen jäsentä avustamaan tilapäisesti siirretty virkamies hoitaisi tosiasiallisesti tehtäviään tämän kabinetissa tai kuuluisi tämän organisaatiokaavioon.
73 Kuten tämän tuomion 68 ja 69 kohdassa on korostettu, virkamiehen tilapäinen siirto yksikön edun mukaisesti määräämällä tämä ”avustamaan tilapäisesti yhteisöjen perustamissopimuksissa määrättyä tehtävää hoitavaa henkilöä” edellyttää viimeksi mainitun henkilön ja tilapäisesti siirretyn virkamiehen välistä henkilökohtaista (intuitu personae) luottamussuhdetta, joka merkitsee sitä, että asianomaisten välillä voidaan jatkuvasti saada aikaan suoria ja läheisiä yhteyksiä kyseisen jäsenen itsensä ja hänen koko kabinettinsa työskentelytapojen mukaan.
74 Vaikka oletettaisiin, ettei fyysinen etäisyys tekisi periaatteessa mahdottomaksi tai erityisen vaikeaksi järjestää henkilökohtaisia yhteyksiä edustustojen päälliköiden ja viestintästrategiasta vastaavan komission jäsenen välillä, komissio ei kuitenkaan ole esillä olevassa asiassa näyttänyt tällaisia yhteyksiä olevan.
75 Asiakirja-aineistosta ja erityisesti viestinnän pääosaston organisaatiokaaviosta käy päinvastoin ilmi, että edustustojen päälliköt ovat suoraan yhteydessä ensisijaisesti kyseisen pääosaston osastoon B ”Edustustot” kuuluvaan henkilöstöön, joka toimii pääjohtajansa alaisuudessa. Komissio on itse kirjelmissään korostanut, että viestinnästä vastaavaan komission jäseneen tai tämän kabinetin jäseniin ylläpidettyjen yhteyksien tiiviys vaihtelee eri aikoina poliittisten tapahtumien mukaan, kuten komission jäsenen vieraillessa kyseisessä jäsenvaltiossa. Edustuston päällikön laatimien kertomusten osoittaminen suoraan asiasta vastaavalle komission jäsenelle, edustuston päällikön ja komission jäsenen tai tämän kabinetin jäsenten välillä käydyt puhelinkeskustelut tai kirjeenvaihto tai pidetyt kokoukset taikka näiden yhteyksien luottamuksellisuus eivät ole sellaisia seikkoja, joiden perusteella viestinnästä vastaavan komission jäsenen ja kyseisen edustuston päällikön välistä työsuhdetta voitaisiin pitää sinänsä henkilökohtaisena (intuitu personae). Tällaiset seikat voivat liittyä myös komission pääjohtajan ja komission jäsenen välisiin yhteyksiin, vaikka pääjohtajaa ei ole yksikön edun mukaisesti siirretty tilapäisesti avustamaan komission jäsentä. Lisäksi asiakirja-aineistosta ilmenee, että edustustojen päälliköiden on todellisuudessa avustettava kaikkia komission jäseniä erityisesti silloin, kun nämä matkustavat vastaanottavassa jäsenvaltiossa.
76 Vaikka pitää paikkansa, että komission Ateenassa olevan edustuston päällikön tilapäisen siirron kesto on rajattu kolmeen vuoteen, kuten riidanalaisesta avointa toimea koskevasta ilmoituksesta käy ilmi, tämä kerran enintään kahdella vuodella jatkettava toimikausi ei välttämättä vastaa viestintästrategiasta vastaavan komission jäsenen toimikautta eikä asiassa ole näytetty, että viimeksi mainitun toimikauden päättyessä edustojen päälliköiden tilapäinen siirto yleensä päättyisi.
77 Kolmanneksi komission mukaan henkilöstösääntöjen 38 artiklan g alakohdassa oleva sääntö, jonka mukaan tilapäisen siirron päättyessä virkamies palaa välittömästi hoitamaan aiemmin hoitamaansa virkaa, auttaa ratkaisemaan vaikeudet, jotka johtuvat siitä, ettei kolmansissa maissa työskentelevien virkamiesten osalta säädetyn kaltaista siirtomenettelyä ole mahdollista järjestää. Kyseenalaistamatta käytännön vaikeuksia, jotka liittyvät edustustojen päälliköiden siirtoihin, tilapäistä siirtoa koskevan järjestelmän sovellettavuutta ei voida tehdä riippuvaiseksi siitä, millainen toiminnallinen intressi tällaista järjestelmää on soveltaa tiettyyn virkamiesryhmään. Henkilöstösääntöjen 37 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdan toisen luetelmakohdan sovellettavuus riippuu toisin sanoen yksinomaan tässä säännöksessä asetetuista edellytyksistä, eikä mitenkään sen soveltamisen hallinnollisista seurauksista. Mikä tahansa muu tulkinta mahdollistaisi henkilöstösääntöjen 37 artiklaan turvautumisen muussa tarkoituksessa kuin siinä, jota varten se on säädetty, ja oikeuttaisi siten menettelyn väärinkäytön.
78 Neljänneksi on todettava, että kuten myös komissio on myöntänyt istunnossa, viestintästrategiasta vastaavaa komission jäsentä tilapäisesti avustamaan määrättyjen edustustojen päälliköiden valintamenettely, sellaisena kuin se on järjestetty 20.4. ja 26.5.2005 päivätyillä henkilöstön ja hallinnon pääosaston pääjohtajan muistioilla, ei ole raskaudeltaan kovinkaan kaukana keskijohtoon kuuluvan henkilöstön valintamenettelystä, josta säädetään keskijohdosta tehdyn päätöksen 8 artiklassa ja 14 artiklan 2 kohdassa; perustavanlaatuinen ero liittyy nimittävän viranomaisen osoittamiseen. Ensin mainitussa tapauksessa, jossa nimitetään palkkaluokkaan AD 12 edustuston päällikkö, nimittävä viranomainen on henkilöstöstä ja hallinnosta vastaava komission jäsen yhteisymmärryksessä komission puheenjohtajan ja viestintästrategiasta vastaavan komission jäsenen kabinettien kanssa; jälkimmäisessä tapauksessa keskijohdosta tehdyn päätöksen 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti lehdistön ja viestinnän pääjohtaja.
79 Keskijohdon toimien täyttämiseksi järjestettyyn menettelyyn rinnastettavissa olevan, komission jäsentä tilapäisesti avustamaan määrätyn virkamiehen siirtämistä koskevan valintamenettelyn systemaattinen järjestäminen on vaikea sovittaa yhteen sen harkintavallan kanssa, jota komission jäsen periaatteessa voi käyttää valitessaan häntä tilapäisesti avustamaan määrättäviä työntekijöitä.
80 Viidenneksi ja viimeiseksi komissio vetoaa siihen, että koska kantaja on hylätty valintamenettelyssä jo alkukarsinnan suorittaneen lautakunnan tarkastellessa hakemuksia, hänellä ei ole mitään intressiä vaatia riidanalaisen päätöksen kumoamista, sillä valintalautakunnan kokoonpano olisi ollut sama keskijohdosta tehtyä päätöstä sovellettaessa.
81 Tältä osin on huomattava komission esittäneen sekä vastineessaan että istunnossa, että kaikki hakemukset ovat silti alkukarsinnan suorittaneen lautakunnan ja valintalautakunnan arvioinnin jälkeen toimitettu nimitysasioita käsittelevälle neuvoa-antavalle komitealle ja kyseessä olevien komission jäsenten kolmelle kabinetille, joten kyseisten lautakuntien arviointi ei ole voinut määrätä ennalta nimittävän viranomaisen lopullista kantaa. Näissä olosuhteissa se, että kantajan hakemus on hylätty alkukarsinnan vaiheessa, ei vie tältä täysin intressiä riitauttaa noudatetun menettelyn laillisuutta sen perusteella, että ennen nimityspäätöksen tekemistä asia on kulkenut kolmen komission jäsenen kabinetin kautta. Kantajalla on edelleen oikeussuojaintressi, jotta kysymyksessä oleva lainvastaisuus ei toistuisi vastaavassa valintamenettelyssä (ks. vastaavasti asia C-263/05 P, Wunenburger v. komissio, tuomio 7.6.2007, Kok., s. I‑4333, 50 kohta ja asia T-370/03, Wunenburger v. komissio, tuomio 5.7.2005, Kok. H., s. I‑A‑189 ja II‑853, 20 kohta).
82 Kaiken edellä esitetyn perusteella, tarvitsematta tutkia muita ensimmäiseen kanneperusteeseen liittyviä väitteitä ja kantajan esittämiä muita kanneperusteita, komissio on esillä olevassa asiassa soveltanut henkilöstösääntöjen 37 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdan toista luetelmakohtaa henkilöstösääntöjen 7 ja 29 artiklan sijaan Ateenan edustuston päällikön tehtävää täytettäessä, ja tämän seurauksena riidanalainen päätös on kumottava sen vuoksi, että se on tehty itsessään lainvastaisen menettelyn perusteella, ja erityisesti toimivaltavirheen vuoksi.
Oikeudenkäyntikulut
83 Virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 122 artiklan mukaan kyseisen työjärjestyksen II osaston 8 luvun oikeudenkäyntikuluja ja oikeudenkäyntimaksuja koskevia määräyksiä sovelletaan ainoastaan asioihin, jotka on pantu vireille virkamiestuomioistuimessa tämän työjärjestyksen voimaantulopäivästä eli 1.11.2007 lukien. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen tältä osin merkityksellisiä määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin asioihin, jotka ovat vireillä virkamiestuomioistuimessa ennen tätä päivää.
84 Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 87 artiklan 2 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Koska komissio on hävinnyt asian, se on velvoitettava korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut kantajan vaatimuksen mukaisesti.
Näillä perusteilla
EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIESTUOMIOISTUIN (toinen jaosto)
on ratkaissut asian seuraavasti:
1) Kumotaan 21.12.2006 tehty Euroopan yhteisöjen komission päätös, jolla on hylätty Menidiatisin hakemus komission Ateenassa (Kreikka) olevan edustuston päällikön avoinna olleeseen toimeen ja nimitetty tähän toimeen P.
2) Euroopan yhteisöjen komissio velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan.
Kanninen | Kreppel | Van Raepenbusch |
Julistettiin Luxemburgissa 2 päivänä huhtikuuta 2009.
kirjaaja | | jaoston puheenjohtaja |
Tämän päätöksen teksti ja siinä mainittujen yhteisöjen tuomioistuinten päätösten tekstit, joita ei vielä ole julkaistu oikeustapauskokoelmassa, ovat saatavilla yhteisöjen tuomioistuimen seuraavalla internet-sivulla: www.curia.europa.eu