Language of document :

Valitus, jonka Casino Achats on tehnyt 21.12.2020 unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu yhdeksäs jaosto) asiassa T-254/17, Intermarché Casino Achats v. komissio, 5.10.2020 antamasta tuomiosta

(asia C-693/20 P)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Intermarché Casino Achats (edustajat: Y. Utzschneider, J. Jourdan, C. Mussi, S. Eder, avocats)

Muut osapuolet: Euroopan komissio ja Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

unionin yleisen tuomioistuimen 5.10.2020 asiassa T-254/17 antama tuomio on kumottava siltä osin kuin sillä on osittain hylätty kanne, jolla Intermarché Casino Achats vaati neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 20 artiklan 1 ja 4 kohdan nojalla 9.2.2017 tehdyn Euroopan komission päätöksen (asia AT.40466 – Tute 1) kumoamista, ja siltä osin kuin kantaja on velvoitettu korvaamaan oikeudenkäyntikulut

edellä mainitussa asiassa AT:40466 9.2.2017 tehdyn komission päätöksen 1 a artikla on kumottava

komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Ensimmäisessä valitusperusteessaan valittaja väittää, että unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen, kun sen on hylännyt asetuksen N:o 1/2003 20 artiklan 1 ja 4 kohtaa koskevan lainvastaisuusväitteen, joka perustuu tarkastusten suorittamista koskevien muutoksenhakukeinojen puuttumiseen, mikä on unionin perusoikeuskirjan 47 artiklassa ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä vahvistetun tehokkaita oikeussuojakeinoja koskevan oikeuden vastaista.

Toisessa valitusperusteessaan valittaja väittää, että unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen, kun se on katsonut, että asiakirjat, jotka komissio esitti sen osoittamiseksi, että tarkastuspäivänä oli olemassa useita riittävän painavia todisteita rikkomisesta, voitiin ottaa huomioon, mutta ei ole noudattanut asetuksissa N:o 1/2003 ja N:o 773/2004 säädettyjä muodollisuuksia. Tämän virheen johdosta unionin yleisen tuomioistuimen päätelmä, jonka mukaan komissiolla oli riittävän painavia todisteita tarkastuspäätöksen 1 a artiklassa mainitusta rikkomisesta, on virheellinen. Kieltäytyessään kumoamasta tarkastuspäätöksen 1 a artiklan unionin yleinen tuomioistuin on siis loukannut unionin perusoikeuskirjan 7 artiklassa vahvistettua kotirauhan loukkaamattomuutta koskevaa oikeutta.

Kolmannessa valitusperusteessaan valittaja väittää, että unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen, kun se on katsonut, että unionin perusoikeuskirjan 7 artiklassa vahvistettu kotirauhan loukkaamattomuutta koskeva oikeus ei edellytä sitä, että tarkastuspäätöksessä vahvistetaan tarkastuksia koskeva enimmäiskesto, ja kun se ei ole tästä syystä kumonnut päätöstä.

____________