Valitus, jonka Crédit agricole Corporate and Investment Bank on tehnyt 21.9.2020 unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu toinen jaosto) asiassa T-577/18, Crédit agricole Corporate and Investment Bank v. EKP, 8.7.2020 antamasta tuomiosta

(asia C-457/20 P)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Crédit agricole Corporate and Investment Bank (edustajat: A. Champsaur ja A. Delors, avocates)

Muu osapuoli: Euroopan keskuspankki (EKP)

Vaatimukset

Valittaja vaatii unionin tuomioistuinta

kumoamaan unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-577/18, Crédit agricole Corporate and Investment Bank v. EKP 8.7.2020 antaman tuomion tuomiolauselman 2 kohdan, jossa se hylkäsi muilta osin valittajan esittämät vaatimukset, jotka koskivat EKP:n 16.7.2018 tekemän päätöksen ECB/SSM/2018-FRCAG-76 kumoamista,

hyväksymään kaikki Crédit agricole Corporate and Investment Bankin ensimmäisessä oikeusasteessa unionin yleisessä tuomioistuimessa esittämät vaatimukset,

velvoittamaan EKP:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja vetoaa kolmeen valitusperusteeseen ja väittää, että

1) unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen ja laiminlyönyt perusteluvelvollisuuden, kun se ei ole lausunut kanneperusteesta, jonka mukaan päätöksellä ECB/SSM/2018-FRCAG-76 loukattiin oikeusvarmuuden periaatetta, sekä loukannut oikeusvarmuuden periaatetta katsoessaan, että luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista 26.6.2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 26 artiklan 3 kohtaa on rikottu, vaikka kyseinen tuomioistuin on nimenomaisesti todennut, että säännös on epäselvä,

2) unionin yleinen tuomioistuin on rikkonut luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille 15.10.2013 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1024/2013 18 artiklan 1 kohtaa ja laiminlyönyt perusteluvelvollisuuden, kun se ei ole osoittanut valittajan toimineen tuottamuksellisesti,

3) unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen ja laiminlyönyt perusteluvelvollisuuden, kun se ei ole lausunut kanneperusteesta, jonka mukaan päätöksellä ECB/SSM/2018-FRCAG-76 loukattiin suhteellisuusperiaatetta ja yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, sekä loukannut näitä kahta periaatetta katsoessaan implisiittisesti, että seuraamus oli lähtökohtaisesti perusteltu.

____________