EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS

(kolmas jaosto)

16 päivänä joulukuuta 2015

Asia F‑118/14

Wolfgang Bärwinkel

vastaan

Euroopan unionin neuvosto

Henkilöstö – Virkamiehet – Henkilöstösääntöjen uudistus – Virkatyyppeihin luokittelua koskevat siirtymäsäännökset – Henkilöstösääntöjen liitteessä XIII oleva 30 artiklan 3 kohta – Asianomaiselle vastaisen toimen käsite – Päätös, jolla tiettyjen virkamiesten katsotaan hoitavan erityistehtäviä – Kantajan nimen sisällyttämättä jättäminen ensimmäiseen luetteloon niistä 34 virkamiehestä, joiden katsotaan hoitavan erityistehtäviä – Oikeudenkäyntiä edeltäneeseen vaiheeseen liittyvät vaatimukset – Henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valitusta ei ole tehty – Työjärjestyksen 81 artikla

Aihe:      SEUT 270 artiklaan, jota sovelletaan Euratomin perustamissopimukseen sen 106 a artiklan nojalla, perustuva kanne, jossa Bärwinkel vaatii virkamiestuomioistuinta lähinnä kumoamaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteerin 1.1.2014 tekemän päätöksen nro 6/14 erityistehtäviä hoitavien palkkaluokkien AD 9–AD 14 virkamiesten luokittelusta virkatyyppeihin ”yksikönpäällikkö tai vastaava” tai ”neuvonantaja tai vastaava” ennen päivämäärää 31.12.2015, ja neuvoston pääsihteerin 13.1.2014 tekemän päätöksen, jolla tämän toimielimen 34 virkamiestä luokiteltiin virkatyyppiin ”yksikönpäällikkö tai vastaava” päätöksen nro 6/14 mukaisesti.

Ratkaisu:      Kanne jätetään tutkimatta, koska tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat. Asianosaiset vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Tiivistelmä

1.      Henkilöstökanne – Virkamiehelle vastainen toimi – Käsite – Yleisesti sovellettava toimi – Virkamiehen kanne toimielimen päätöksestä, joka koskee henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 30 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanosäännöksiä – Tutkimatta jättäminen

(Henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artikla sekä liitteessä XIII olevan 30 artiklan 3 kohta)

2.      Henkilöstökanne – Virkamiehelle vastainen toimi – Käsite – Kieltäytyminen merkitsemättä asianomaista niiden virkamiesten luetteloon, joiden todetaan hoitavan erityistehtäviä toimielimessä – Merkitsemättä jättäminen, joka johtuu henkilöstösääntöjen muuttamisesta, jonka vaikutuksesta hallintovirkamiesten urakehitysmahdollisuudet rajattiin palkkaluokkaan AD 12 – Ei kuulu soveltamisalaan

(Henkilöstösääntöjen 45 artikla ja 90 artiklan 1 kohta; liitteessä XIII olevat 30 artiklan 3 kohta)

3.      Henkilöstökanne – Edeltävä hallinnollinen valitus – Määräajat – Päätös, jolla todetaan, että tietyt virkamiehet hoitavat erityistehtäviä – Valitus, joka koskee sitä, että asianomaista ei ole merkitty tällaisten virkamiesten luetteloon – Tutkimatta jättäminen

(SEUT 336 artikla; henkilöstösääntöjen 45, 90, 91 artiklan 1 kohta ja liitteessä XIII oleva 30 artiklan 2–4 kohta)

1.      Koska virkamiehellä tai toimihenkilöllä ei ole oikeutta toimia lainkäytön eikä toimielinten edun vuoksi ja koska hän voi vedota kanteensa tueksi vain häntä henkilökohtaisesti koskeviin seikkoihin, vaatimukset, joiden mukaan henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 30 artiklan 3 kohdan, sellaisena kuin henkilöstösäännöt ovat muutettuina asetuksella N:o 1023/2013, täytäntöönpanosäännöksistä tehty toimielimen päätös pitäisi kumota, on jätettävä tutkimatta, koska niiden tutkimisedellytykset selvästi puuttuvat, riippumatta siitä, että asianomainen virkamies tai toimihenkilö on pyrkinyt riitauttamaan tämän päätöksen valituksessaan ja nimittävä viranomainen on hylännyt kyseisen valituksen asiakysymyksen osalta.

Kyseinen päätös on näet yleisesti sovellettava toimi, eikä se sisällä hallinnon lopullista kannanottoa asianomaisen henkilökohtaiseen tilanteeseen. Näin ollen tämä päätös ei ole päätös, joka vaikuttaisi häneen suoraan ja erikseen.

(ks. 40 ja 41 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: määräys Strack v. komissio (C-237/06 P, EU:C:2007:156, 64 kohta)

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: tuomio Mellett v. yhteisöjen tuomioistuin (T-66/96 ja T-221/97, EU:T:1998:187, 83 kohta) ja tuomio Agne-Dapper ym. v. komissio ym. (T-35/05, T-61/05, T-107/05, T-108/05 ja T-139/05, EU:T:2006:365, 56 kohta)

2.      Kun kyseessä on hallinnon päätös luokitella tämän toimielimen tiettyjä virkamiehiä Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta annetulla asetuksella N:o 1023/2013 käyttöön otettuun virkatyyppiin ”yksikönpäällikkö tai vastaava” henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 30 artiklan 3 kohdan, sellaisina kuin kyseiset henkilöstösäännöt ovat muutettuina kyseisellä asetuksella, täytäntöönpanosäännöksistä tehdyn sisäisen päätöksen mukaisesti, siltä osin kuin sen laatimaan virkamiesten luetteloon ei sisälly palkkaluokan AD 13 virkamiehen nimeä, kyseistä päätöstä ei voida pitää nimittävän viranomaisen päätöksenä, jolla olisi kieltäydytty soveltamasta häneen uusien henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 30 artiklan 3 kohdan poikkeusjärjestelyä, eikä myöskään nimittävän viranomaisen päätöksenä, jolla olisi heikennetty kyseisen virkamiehen urakehitystä epäämällä häneltä mahdollisuus tulla ylennetyksi palkkaluokkaan AD 14 muutettujen henkilöstösääntöjen mukaisesti.

Tätä päätelmää tukee yhtäältä se, että kun kyseessä on yleisesti sovellettava toimi, joka on tarkoitus panna täytäntöön useilla yksittäispäätöksillä, jotka vaikuttavat useisiin toimielimen virkamiehiin, tämän yleisluonteisen toimenpiteen soveltamatta jättämistä tietyssä yksittäistapauksessa ei voida pitää edes implisiittisenä päätöksenä, jolla olisi hylätty henkilöstösääntöjen 90 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kaltainen hakemus.

Toisaalta ylennyksiin liittyvissä asioissa virkamies, jonka nimeä ei mainita vuosittain laadittavassa ylennettävien virkamiesten luettelossa, voi tehdä valituksen suoraan tästä luettelosta, koska nimittävä viranomainen on velvollinen laatimaan ylennettävien virkamiesten luettelon vuosittain, joten se, että virkamiehen nimeä ei oteta tähän ainoaan luetteloon, tarkoittaa sitä, että tämä viranomainen, joka on velvollinen vertailemaan vuosittain kaikkien virkamiestensä ansioita, on kieltäytynyt ylentämästä asianomaista kyseisen ylennysvuoden aikana, mikä tarkoittaa kyseisen viranomaisen lopullista arviointia kyseisen henkilön tilanteesta.

Tämä ei kuitenkaan päde muutettujen henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 30 artiklan 3 kohdan mukaiseen poikkeusjärjestelmään, joka on lisäksi vapaaehtoinen eikä edellytä henkilöstösääntöjen 45 artiklassa tarkoitettua ansioiden vertailua. Ensinnäkin unionin lainsäätäjä on käyttäessään tässä määräyksessä ilmaisua ”voi määrätä” näet antanut nimittävälle viranomaiselle vain mahdollisuuden käyttää tai olla käyttämättä tätä poikkeusjärjestelmää ja samalla rajoittanut tämän mahdollisuuden käyttämistä ajallisesti, sillä nimittävän viranomaisen on tehtävä päätöksensä ennen 31 päivää joulukuuta 2015, ja määrällisesti, koska tätä säännöstä voidaan soveltaa enintään 5 prosenttiin niistä virkamiehistä, jotka ovat tehtäväryhmässä AD 31 päivänä joulukuuta 2013.

Toiseksi se, että muutettujen henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 30 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanosäännöksistä tehdyssä sisäisessä päätöksessä on käytetty ilmaisuja ”voidaan määrittää”, ”voidaan luokitella” ja ”milloin tahansa 1.1.2014 ja 31.12.2015 välisenä aikana”, viittaa selvästi siihen, että nimittävä viranomainen ei ollut päättänyt kyseisessä päätöksessä sitoutua käyttämään uusien henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 30 artiklan 3 kohdan poikkeusjärjestelmää eikä tehdä sitä yhdellä ainoalla luokittelupäätöksellä.

(ks. 47–51 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: tuomio Hochstrass v. yhteisöjen tuomioistuin (147/79, EU:C:1980:238, 3 kohta)

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: tuomio Buendía Sierra v. komissio (T-311/04, EU:T:2006:329, 108 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen)

3.      Kun kyseessä on poikkeusjärjestelmä, joka koskee henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevassa 30 artiklan 3 kohdassa määrättyä palkkaluokan AD 12 tai sitä ylempien palkkaluokkien hallintovirkamiesten ylentämistä, sellaisena kuin nämä henkilöstösäännöt ovat muutettuina Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta annetulla asetuksella N:o 1023/2013, virkamiehen, joka haluaa, että häneen sovelletaan kyseistä järjestelmää, ei pidä tehdä valitusta siitä, että häntä ei ole merkitty niiden virkamiesten luetteloon, joihin sovelletaan kyseistä järjestelmää ja jotka on luokiteltu virkatyyppiin ”yksikönpäällikkö tai vastaava”, vaan henkilöstösääntöjen 90 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu hakemus nimittävälle viranomaiselle, ja tämä hakemus on joka tapauksessa tehtävä ennen tässä määräyksessä vahvistetun määräajan päättymistä 31.12.2015.

Muutettujen henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevassa 30 artiklan 3 kohdassa määrättyä poikkeuksellista luokittelumahdollisuutta voidaan näet käyttää 31.12.2015 saakka. Lisäksi, toisin kuin muutettujen henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevassa 30 artiklan 2 kohdassa määrätty pakollinen luokittelu, tämä poikkeuksellinen luokittelumahdollisuus ei liity virkamiesten toimiin ja virkoihin, joissa he olivat 31.12.2013, vaan sitä vastoin vastuisiin, joiden on oltava ”erityisiä” sinä päivänä, jona nimittävä viranomainen käyttää tätä mahdollisuutta, missä yhteydessä on korostettava, että muutettujen henkilöstösääntöjen 30 artiklan 4 kohdan nojalla tämä vapaaehtoinen luokittelu ei ole enää voimassa, jos virkamies määrätään uusiin tehtäviin toisessa virkatyypissä.

(ks. 55 ja 56 kohta)

Viittaukset:

Virkamiestuomioistuin: määräys FG v. komissio (F-20/15, EU:F:2015:93, 31 ja 66 kohta)