Language of document : ECLI:EU:F:2008:137

VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO (toinen jaosto)

5 päivänä marraskuuta 2008

Asia F-48/06

Eric Avanzata ym.

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio

Henkilöstö – Sopimussuhteiset toimihenkilöt – Palkkaluokan määrittäminen ja palkkaus – Luxemburgin oikeuden mukaiset vanhat työntekijät

Aihe: EY 236 ja EA 152 artiklan nojalla nostettu kanne, jossa Avanzata ja 20 muuta komission sopimussuhteista toimihenkilöä vaatii niiden Luxemburgin infrastruktuuri- ja logistiikkatoimiston henkilöstöasioiden yksikönpäällikön päätösten kumoamista, joilla vahvistettiin heidän palvelukseen ottamisensa ehdot ja muun muassa heidän tehtäväryhmänsä, palkkaluokkansa, palkkatasonsa ja palkkauksensa.

Ratkaisu: Kanne hylätään. Asianosaiset vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Tiivistelmä

1.      Oikeudenkäyntimenettely – Näytön esittämistä koskeva määräaika – Virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 42 artikla

(Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 46 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohta, 48 artiklan 1 kohta ja 66 artiklan 2 kohta; virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 39 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan e alakohta, 42 artikla ja 58 artiklan 5 kohta)

2.      Oikeudenkäyntimenettely – Kannekirjelmä – Muotomääräykset – Riidanalaisen toimenpiteen toimittamatta jättäminen

(Yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 21 artikla; ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 44 artiklan 3–6 kohta)

3.      Virkamiehet – Kanne – Kannetta edeltävä hallinnollinen valitus – Määräajat

(Henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohta; muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 117 artikla)

4.      Virkamiehet – Kanne – Kannetta edeltävä hallinnollinen valitus – Vireillepanopäivämäärä – Päivämäärä, jona hallinto on vastaanottanut valituksen

(Henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohta; muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 117 artikla)

5.      Virkamiehet – Muuhun henkilöstöön sovellettavat palvelussuhteen ehdot – Sopimussuhteisia toimihenkilöitä koskevan IV jakson sovellettavuus, jonka edellytyksenä ei ole, että näiden toimihenkilöiden eri tehtäväryhmien kunkin työtehtävätyypin kattamien tehtävien ja toimien kuvaus vahvistetaan etukäteen

(Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 80 artiklan 2 ja 3 kohta ja liite IV; neuvoston asetus N:o 723/2004)

6.      Virkamiehet – Sopimussuhteiset toimihenkilöt – Palkkaus – Aikaisemmin kansallisen oikeuden mukaisina työntekijöinä työskennelleille toimihenkilöille aiheutuneen palkan alennuksen kompensointi

(Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen liitteessä olevan 2 artiklan 2 kohta)

7.      Virkamiehet – Edustus – Henkilöstökomitea

(Henkilöstösääntöjen 9 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta)

1.      Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 46 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohdan, joka toistetaan asiasisällön osalta virkamiestuomioistuimen 39 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan e alakohdassa, sanamuodon mukaan näyttö on pääsääntöisesti esitettävä vastineessa. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 48 artiklan 1 kohdan tavoin virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 42 artiklassa määrätään kuitenkin, että asianosaiset voivat tehdä vielä pyynnön lisänäytön esittämiseksi suullisen käsittelyn päättymiseen saakka edellyttäen, että se, miksi näyttö esitetään myöhässä, perustellaan asianmukaisesti.

Virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 42 artiklassa määrättyä preklusiivista määräaikaa ei kuitenkaan sovelleta vastanäytön esittämiseen ja näytön täydentämiseen vastapuolen vastineessaan esittämän vastanäytön vuoksi. Tämä määräys koskee nimittäin uuden näytön esittämistä, ja sitä on tulkittava yhdessä kyseisen työjärjestyksen 58 artiklan 5 kohdan kanssa, jossa toistetaan ensimmäisen oikeusasteen työjärjestyksen 66 artiklan 2 kohta, jossa määrätään, että asianosainen voi aina esittää vastanäyttöä tai täydentää aiemmin esitettyä näyttöä.

Sopimussuhteisten toimihenkilöiden työsopimusten jäljennökset, jotka eroavat sisällöltään vastapuolen esittämien sopimusten sisällöstä, eivät muodosta uutta näyttöä vaan vastanäyttöä vastapuolen esittämään näyttöön.

(ks. 33–38 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑185/95 P, Baustahlgewebe v. komissio, 17.12.1998 (Kok. 1998, s. I‑8417, 71 ja 72 kohta)

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑84/92, Nielsen ja Møller v. TSK, 28.9.1993 (Kok. 1993, s. II‑949, 39 kohta); asia T‑100/00, Campoli v. komissio, 6.3.2001 (Kok. H. 2001, s. I‑A‑71 ja II‑347, 19 kohta); asia T‑303/02, Westfalen Gassen Nederland v. komissio, 5.12.2006 (Kok. 2006, s. II‑4567, 189 kohta) ja asia T‑449/04, komissio v. Trends, 12.9.2007 (Kok. 2007, s. II‑106*, 59 kohta)

2.      Vaikka yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 21 artiklan ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 44 artiklan 4 kohdan mukaisesti kanteeseen on liitettävä tarvittaessa toimenpide, jonka kumoamista vaaditaan, kyseisessä perussäännössä tai kyseisessä työjärjestyksessä ei määrätä, että tämän toimenpiteen liittämättä jättämisestä seuraa automaattisesti, ettei kannetta voida ottaa tutkittavaksi. Kyseisen työjärjestyksen 44 artiklan 6 kohdan mukaisesti nimittäin on niin, että jollei kanne ole saman työjärjestyksen 44 artiklan 3–5 kohdassa määrättyjen velvollisuuksien mukainen, kirjaajan on asetettava kantajalle kohtuullinen määräaika, jonka kuluessa tämän on täydennettävä kannettaan tai toimitettava kyseisissä määräyksissä mainitut asiakirjat. Jos kannetta ei täydennetä tai jos puuttuvia asiakirjoja ei toimiteta, virkamiestuomioistuin päättää, aiheuttavatko puutteet kanteen jättämisen tutkimatta muotovaatimusten laiminlyönnin perusteella.

Jos kirjaaja ei kuitenkaan ole vaatinut kantajaa täydentämään kannettaan tai toimittamaan puuttuvia asiakirjoja, on todettava, ettei yhdessäkään ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen määräyksessä estetä virkamiestuomioistuinta toteuttamasta prosessinjohtotoimia saadakseen kyseessä olevan asiakirjan. Kyseisen työjärjestyksen 44 artiklan 6 kohdan määräyksistä ei myöskään seuraa, että kanne on jätettävä tutkimatta vain siitä syystä, ettei sillä noudateta saman työjärjestyksen 44 artiklan 4 kohdan edellytyksiä, kun kantajaa ei ole kehotettu täydentämään kannettaan.

(ks. 48–50 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑158/03 R, Industrias Químicas del Vallés v. komissio, 5.8.2003 (Kok. 2003, s. II‑3041, 44 kohta)

3.      Henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdan, jota muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 117 artiklan mukaisesti sovelletaan vastaavasti sopimussuhteisiin toimihenkilöihin, sanamuodon mukaan virkamiehelle vastaisesta toimenpiteestä tehty valitus on tehtävä kolmen kuukauden määräajassa, joka alkaa päivästä, jona päätös on annettu tiedoksi sille, jolle se on osoitettu, ja joka tapauksessa viimeistään siitä päivästä, jolloin hän on saanut tiedon päätöksestä, jos on kyse tiettyä henkilöä koskevasta toimenpiteestä. Jotta päätös on annettu asianmukaisesti tiedoksi kyseisen 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla, se on paitsi pitänyt antaa tiedoksi sille, jolle se on osoitettu, mutta jälkimmäisellä on myös pitänyt olla mahdollisuus saada tehokkaasti tieto sen sisällöstä.

Se, että sopimussuhteinen toimihenkilö saa tiedon työsopimuksensa sisällöstä, ei kuitenkaan riitä aloittamaan kolmen kuukauden määräaikaa, jonka kuluessa valitus on tehtävä. Toimihenkilön ja toimielimen välisen sopimuksen vaikutukset ja täten mahdollisuus, että sopimus on toimihenkilölle vastainen, alkavat sen allekirjoittamisen ajankohtana edellyttäen, että kaikki sopimuksen osatekijät on vahvistettu.

(ks. 59–62 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia 5/76, Jänsch v. komissio, 15.6.1976 (Kok. 1976, s. 1027, 10 kohta)

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: yhdistetyt asiat T‑137/99 ja T‑18/00, Martínez Páramo ym. v. komissio, 11.7.2002 (Kok. H. 2002, s. I‑A‑119 ja II‑639, 56 kohta); asia T‑406/03, Ravailhe v. alueiden komitea, 14.2.2005 (Kok. H. 2005, s. I‑A‑19 ja II‑79, 57 kohta) ja asia T‑311/04, Buendía Sierra v. komissio, 19.10.2006 (Kok. 2006, s. II‑4137, 121 kohta)

Virkamiestuomioistuin: asia F‑60/05, Vande Velde v. komissio, 21.2.2008 (25 kohta, ei julkaistu oikeustapauskokoelmassa) ja asia F‑141/04, Maniscalco v. komissio, 10.7.2008 (Kok. H. 2008, s. I‑A‑1‑0000 ja II‑A‑1‑0000, 25 kohta)

4.      Vaikka määriteltäessä päivämäärää, jona virkamiehelle vastaisesta toimesta esitetty valitus on tehty henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla, onkin totta, että sen seikan perusteella, että hallintoviranomainen lyö sille lähetettyyn asiakirjaan saapumisleiman, ei voida varmasti vahvistaa, että tämä asiakirja on esitetty tiettynä päivänä, se on kuitenkin hyvän hallintotavan mukainen keino, jonka perusteella voidaan olettaa, kunnes toisin osoitetaan, että kyseinen asiakirja saapui hallintoviranomaiselle ilmoitettuna päivänä. Kiistatapauksissa virkamiehen on esitettävä mikä hyvänsä todiste, joka voi kumota tämän saapumisleimaan liittyvän olettaman, ja osoittaa täten, että valitus tehtiin tosiasiallisesti muuna päivänä.

(ks. 67 kohta)

Viittaukset:

Virkamiestuomioistuin: asia F‑3/05, Schmit v. komissio, 15.5.2006 (Kok. H. 2006, s. I‑A‑1‑9 ja II‑A‑1‑33, 29 ja 30 kohta)

5.      Yhdessäkään muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen säännöksessä tai henkilöstösääntöjen ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta annetun asetuksen N:o 723/2004 säännöksessä ei säädetä, että kyseisten palvelussuhteen ehtojen IV osaston säännösten ja muun muassa niiden säännösten, jotka koskevat heidän palvelukseenottoaan, sovellettavuus ei riipu siitä, onko saatettu voimaan tehtävien ja vastuualueiden kuvaus, josta säädetään kyseisten palvelussuhteen ehtojen 80 artiklan 3 kohdassa.

Näin ollen ei voida pätevästi väittää, että yhteisöjen toimielin on loukannut hyvän hallintotavan ja hyvän hallinnon periaatetta jättäessään sisäisissä säännöksissään, jotka koskevat sen sopimussuhteisten toimihenkilöiden palvelukseen ottoon ja työsuhteen ehtoihin sovellettavia menettelyitä, kuvailematta täsmällisesti tehtäviä ja vastuualueita, joita kuuluu erityyppisiin tehtäviin, jotka ovat ominaisia kullekin tehtäväryhmälle, joita kuvaillaan muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 80 artiklan 2 kohdassa.

Siksi, ettei kyseisissä sisäisissä säännöksissä kuvailla tehtäviä ja vastuualueita muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 80 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla, yhteenkään sellaiseen menettelyvirheeseen ei voida vedota, joka seuraa henkilöstösääntökomitean kuulemisen puutteesta, sellaisena kuin siitä säädetään tämän saman 80 artiklan 3 kohdassa.

(ks. 89–93 kohta)

Viittaukset:

Virkamiestuomioistuin: asia F‑59/05, De Smedt v. komissio, 19.10.2006 (Kok. H. 2006, s. II‑A‑1‑409, 52 kohta), joka on vahvistettu ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen asiassa T‑415/06 P, De Smedt v. komissio, 9.7.2007 antamalla määräyksellä (Kok. H. 2007, s. I‑A‑2‑0000 ja II‑A‑2‑0000, 40 kohta)

6.      Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen liitteessä olevan 2 artiklan 2 kohdan sanamuodosta ilmenee selvästi, että palkan lisän maksaminen tapauksessa, jossa aikaisemmin kansallisen oikeuden mukaisen työsopimuksen perusteella toimielimessä työskennelleen työntekijän palvelukseen ottamisesta sopimussuhteisena toimihenkilönä aiheutuu palkan alennus siihen nähden, mitä hän sai tämän aikaisemman aseman perusteella, on toimielimelle pelkkä mahdollisuus. Lisäksi kyseisessä 2 artiklan 2 kohdassa annetaan toimielimelle laaja harkintavalta lisämäärän vahvistamisessa siltä osin kuin sen on otettava huomioon sovelletun kansallisen vero-, sosiaaliturva- ja eläkelainsäädännön sekä sopimussuhteiseen toimihenkilöön sovellettavien asianomaisten säännösten väliset erot.

(ks. 101 kohta)

Viittaukset:

Virkamiestuomioistuin: asia F‑24/06, Abarca Montiel ym. v. komissio, 5.7.2007 (Kok. H. 2007, s. I‑A‑1‑0000 ja II‑A‑1‑0000, 92 kohta); asia F‑25/06, Ider ym. v. komissio, 5.7.2007 (Kok. H. 2007, s. I‑A‑1‑0000 ja II‑A‑1‑0000, 92 kohta) ja asia F‑26/06, Bertolete ym. v. komissio, 5.7.2007 (Kok. H. 2007, s. I‑A‑1‑0000 ja II‑A‑1‑0000, 80 kohta)

7.      Vaikka henkilöstösääntöjen 9 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, että henkilöstökomitea edustaa henkilöstön etua toimielimessä ja huolehtii jatkuvasta yhteydenpidosta toimielimen ja sen henkilöstön välillä ja vaikuttaa osaltaan yksiköiden moitteettomaan toimintaan antamalla henkilöstölle mahdollisuuden ilmaista mielipiteensä, tätä säännöstä ei voida tulkita siten, että siinä asetetaan toimielimelle velvollisuus kuulla henkilöstökomiteaa kaikista toimenpiteistä, joita tämä toimielin toteuttaa yksiköiden toiminnan yhteydessä.

(ks. 115 ja 116 kohta)