YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN PRESIDENTIN MÄÄRÄYS

12 päivänä lokakuuta 2000 (1)

Välitoimet - Täytäntöönpanon lykkääminen - Valtiontuet

Asiassa C-278/00 R,

Helleenien tasavalta, asiamiehinään valtion oikeudellisen neuvoston oikeudellinen apulaisneuvonantaja I. Chalkias ja valtion oikeudellisen neuvoston oikeudellinen asiamies C. Tsiavou, prosessiosoite Luxemburgissa Kreikan suurlähetystö, 117 Val Sainte-Croix,

kantajana,

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehinään oikeudellisen yksikön virkamiehet J. Flett ja D. Triantafyllou, prosessiosoite Luxemburgissa c/o oikeudellisen yksilön virkamies C. Gómez de la Cruz, Centre Wagner, Kirchberg,

vastaajana,

jossa kantaja vaatii pääasiallisesti, että yhteisöjen tuomioistuin lykkää Kreikan käyttöön ottamista tukijärjestelmistä, joilla järjestellään maatalousosuuskuntien vuosina 1992 ja 1994 ottamia velkoja, AGNO-nimisen meijeriosuuskunnan uudelleen järjestämiselle myönnettävät tuet mukaan luettuna, 1 päivänä maaliskuuta 2000 tehdyn komission päätöksen K(2000) 686 lopullinen, täytäntöönpanoa, tai toissijaisesti tämän päätöksen 2 artiklan täytäntöönpanoa,

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN PRESIDENTTI

on antanut seuraavan

määräyksen

1.

    Helleenien tasavalta on yhteisöjen tuomioistuimeen 13.7.2000 jättämällään kanteella vaatinut EY 230 artiklan nojalla yhteisöjen tuomioistuinta kumoamaan Kreikan käyttöön ottamista tukijärjestelmistä, joilla järjestellään maatalousosuuskuntien vuosina 1992 ja 1994 ottamia velkoja, AGNO-nimisen meijeriosuuskunnan uudelleen järjestämiselle myönnettävät tuet mukaan luettuna, 1 päivänä maaliskuuta 2000 tehdyn komission päätöksen K(2000) 686 lopullinen (jäljempänä riidanalainen päätös).

2.

    Helleenien tasavalta on vaatinut yhteisöjen tuomioistuimeen samana päivänä EY 242 artiklan nojalla toimittamallaan erillisellä hakemuksella pääasiallisesti riidanalaisen päätöksen ja toissijaisesti tämän päätöksen 2 artiklan täytäntöönpanon lykkäämistä.

3.

    Komissio on esittänyt 10.8.2000 kirjalliset huomautuksensa välitoimihakemuksesta.

4.

    Asianosaisten kirjalliset huomautukset huomioon ottaen niiden suullisia lausumia ei ole syytä kuulla.

5.

    Riidanalaisen päätöksen 1 artiklan 2 kohdan mukaan yhteismarkkinoille soveltumattomiksi katsotaan neljä luonteeltaan ja sisällöltään erilaisten tukien ryhmää, joiden myöntämisestä kreikkalaisille maatalousosuuskunnille ja etenkin AGNO-nimiselle meijeriosuuskunnalle (jäljempänä AGNO) on säädetty useissa lainsäädöksissä. Saman päätöksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan Kreikan viranomaisten on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet 1 artiklan 2 kohdassa mainittujen sääntöjenvastaisten tukien perimiseksi takaisin tuensaajilta kahden kuukauden kuluessa riidanalaisen päätöksen tiedoksiantamisesta.

6.

    Helleenien tasavallan täytäntöönpanon lykkäämistä koskevassa hakemuksessa viitataan toisaalta riidanalaisen päätöksen päätösosaan ja toisaalta siinä mainitaan kumoamiskanne ja ilmoitetaan, että viimeksimainitusta käy selvästi ilmi kanteen kohde, joka on komission mukaan sääntöjenvastaisesti myönnettyjen tukien takaisin periminen korkoineen.

7.

    Näitä toteamuksia seuraa kolmeen kohtaan jaettu esitys niistä tosiseikoista ja oikeudellisista seikoista, joilla täytäntöönpanon lykkäämistä koskevan hakemuksen kiireellisyyttä perustellaan.

8.

    Hakemuksessa väitetään ensimmäiseksi, että riidanalaisen päätöksen mahdollinen täytäntöönpano koskisi satoja osuuskuntia, joihin kuuluu tuhansia jäseniä, ja siitä aiheutuisi erittäin vakavia sosiaalisia ja taloudellisia vaikeuksia, jotka vaarantaisivat sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja maatalouden alalla toteutetun rakennemuutoksen. Helleenien tasavalta väittää myös, että edellä mainitun päätöksen välitön soveltaminen yllyttäisi ihmiset muuttamaan pois vuoristoalueilta ja epäsuotuisilta alueilta, repisi hajalleen sosiaaliset liitokset ja tuhoaisi maatalousosuuskunnat. Lisäksi 260 miljardin Kreikan drakman (GRD) suuruisen takaisin maksettavan summan, johon lisätään vielä korot, periminen merkitsisi väistämättä pakkotäytäntöönpanoa sekä sellaisen omaisuuden ulosmittausta ja myyntiä pakkohuutokaupalla, joka ei kuulu ainoastaan osuuskunnille ja AGNO:lle vaan niiden jäsenten henkilökohtaisen vastuun takia myös näiden osuuskuntien jäsenille, jotka olisivat siten vaarassa menettää koko kiinteän ja irtaimen omaisuutensa.

9.

    Lisäksi täytäntöönpanon lykkäämistä koskeva pyyntö olisi hyväksyttävä sen vuoksi, että riidanalaisen päätöksen välitön täytäntöönpano loukkaa yleisiä oikeusperiaatteita ja aiheuttaa vahinkoa ulkopuolisten intresseille.

10.

    Tukien takaisin periminen on lopuksi joka tapauksessa mahdotonta, koska kansallisen oikeuden mukaan perusteettomasti, lainvastaisesti tai aiheettomasti maksetut summat vanhenevat, jollei niitä vaadita maksettavaksi viiden vuoden määräajan kuluessa.

11.

    Helleenien tasavalta katsoo lisäksi, että jos käsiteltävänä olevassa asiassa kyseessä olevien intressien punninnasta seuraa, että täytäntöönpanon lykkäämisestä esitetty pyyntö on hyväksyttävä, koska siitä ei aiheudu mitään vahingollisia seuraamuksia. Mikäli näet oletetaan, että riidanalaisessa päätöksessä tarkoitetulla velkajärjestelyllä oli ollut vaikutuksia, vaikutukset olivat jo lakanneet tehoamasta markkinoihin, ja tämän tilanteen voimassa pysyttäminen siihen saakka kunnes pääasiaan annetaan ratkaisu, ei voi lisätä markkinoiden epätasapainoa eikä kasvattaa sitä kilpailullista etua, jonka myöntämisestä asiassa on väitetty olevan kyse.

12.

    EY 242 artiklan mukaan yhteisöjen tuomioistuin voi sen käsiteltäväksi saatetuissa asioissa määrätä kanteen kohteena olevan säädöksen täytäntöönpanon lykättäväksi, jos se katsoo, että olosuhteet sitä edellyttävät.

13.

    Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen 83 artiklan 2 kohdassa edellytetään, että EY 242 artiklan nojalla tehdyissä hakemuksissa on ilmoitettava oikeudenkäynnin kohde ja seikat, joiden vuoksi asia on kiireellinen, sekä ne tosiseikat ja oikeudelliset perusteet, joiden vuoksi vaaditusta toimeenpanon lykkäämisestä määrääminen on ilmeisesti perusteltua.

14.

    Hakemuksen kiireellisyyden osalta on todettava, että sen asianosaisen, joka vetoaa vakavaan ja korjaamattomaan vahinkoon, on näytettävä toteen sen tapahtuminen (asia C-377/98 R, Alankomaat v. parlamentti ja neuvosto, määräys 25.7.2000, Kok. 2000, s. I-6229, 50 kohta).

15.

    Vaikka on totta, että tällaisen vahingon olemassaoloa ei tarvitse todeta ehdottomalla varmuudella vaan riittää, että vahingon aiheutuminen on riittävän todennäköistä, kantajan on kuitenkin näytettävä toteen tosiseikat, joiden perusteella tällaista vahinkoa voidaan pitää vakavana ja korjaamattomissa olevana (asia C-335/99 P(R), HFB ym. v. komissio, määräys 14.12.1999, Kok. 1999, s. I-8705, 67 kohta ja edellä mainittu asia Alankomaat v. parlamentti ja neuvosto, määräyksen 51 kohta).

16.

    Esillä olevassa asiassa on syytä todeta, että osoittaakseen riidanalaisen päätöksen täytäntöönpanon lykkäämistä koskevan hakemuksensa olevan kiireellinen, kantaja on tuonut esiin ainoastaan esimerkiksi tämän määräyksen 8-10 kohdassa esitetyn kaltaisia yleisiä näkökohtia ilman, että se olisi vedonnut vaatimustensa tueksi yhteenkään konkreettiseen seikkaan.

17.

    Kun kyse on ensiksikin niistä seuraamuksista, joita riidanalaisen päätöksen täytäntöönpano voisi asianomaisille osuuskunnille ja niiden jäsenille sekä AGNO:lle aiheuttaa, on todettava, että hakemukseen ei ole liitetty mitään selvitystä asianomaisten taloudellisesta tilanteesta tai edes arviota niistä summista, jotka kunkin asianomaisen on maksettava takaisin, eikä myöskään selvitetty niiden menettelyiden kestoa, joita kansallisten viranomaisten on noudatettava kyseisten summien takaisin saamiseksi, tai niitä koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä.

18.

    Millään tavalla ei ole myöskään mainittu niitä mahdollisia, sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen kyseisessä jäsenvaltiossa vaikuttavia vakavia tapahtumia, jotka täytäntöönpanon lykkäämistä koskevan hakemuksen mukaan voivat seurata siinä tapauksessa, että riidanalaista päätöstä sovelletaan välittömästi.

19.

    Vaaditun täytäntöönpanon lykkäämishakemuksen hyväksyminen tällaisessa tilanteessa tarkoittaisi siten sitä, että riidanalaista päätöstä vastaan nostettu kumoamiskanne saa aikaan lykkääviä vaikutuksia, koska kaikki komission päätökset, joissa vaaditaan sääntöjenvastaisen ja yhteismarkkinoille yhteensoveltumattoman valtiontuen takaisin perimistä ovat jo itse kohteensa vuoksi omiaan aiheuttamaan vaikeuksia tällaisen tuen saajalle.

20.

    Kreikan hallitus väittää lisäksi, että riidanalaisen päätöksen täytäntöönpano loukkaa ulkopuolisten, toisin sanoen Kreikan maatalouspankin, AGNO:n ja maatalousosuuskuntien oikeuksia.

21.

    Tältä osin on jälleen huomautettava, että yhteismarkkinoille yhteensoveltumattomien valtiontukien saajina olevien henkilöiden oikeuksien loukkaaminen on erottamaton osa kaikkia niitä komission päätöksiä, joissa vaaditaan tällaisten tukien takaisin perimistä, eikä näiden henkilöiden oikeuksien loukkaaminen sinällään muodosta vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa siitä riippumatta, miten väitettyjen erityisten oikeuksien loukkausten vakavuutta ja korjaamattomuutta on konkreettisesti arvioitava jokaisen tarkasteltavana olevan tapauksen osalta.

22.

    Lisäksi riidanalaisesta päätöksestä ilmenee etenkin Kreikan maatalouspankin osalta, että komission mukaan valtio voi käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa sen johdossa ja että edellä mainitun pankin varojen käyttäminen voidaan rinnastaa Kreikan valtion tekemään toimenpiteeseen. Kun tätä arviointia ei ole kyseenalaistettu myöskään täytäntöönpanon lykkäystä koskevassa hakemuksessa, Kreikan maatalouspankin asemaa varsinaisena ulkopuolisena henkilönä ei voida siten ottaa huomioon. Kantaja ei muutoinkaan ole selvittänyt sitä, miksi riidanalaisen päätöksen täytäntöönpano olisi omiaan aiheuttamaan vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa yritykselle, jota edellä mainitussa päätöksessä pidetään takaisin perittävien tukien maksajana.

23.

    Lopuksi on todettava, että vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa ei voi myöskään seurata siitä seikasta, että Kreikan hallituksen mukaan kansallisen oikeuden säännökset estävät tukien takaisin perimisen, mitä väitteen osalta ei oteta kantaa siihen, ovatko tällaiset säännökset yhteensoveltuvia niiden velvollisuuksien kanssa, joita jäsenvaltioilla on yhteisön oikeuden nojalla tässä asiassa.

24.

    Koska kantaja ei siten ole esittänyt mitään seikkoja niiden väitteiden tueksi, että riidanalaisen päätöksen täytäntöönpanosta aiheutuisi vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa, tämän päätöksen täytäntöönpanon lykkäystä koskevan hakemuksen kiireellisyyttä ei ole näytetty toteen oikeudellisesti riittävällä tavalla.

25.

    Lisäksi on syytä todeta, että tämä hakemus ei täytä myöskään niitä vaatimuksia, jotka on asetettu Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen 83 artiklan 2 kohdassa, jonka nojalla hakemuksessa on ilmoitettava erityisesti ne seikat ja oikeudelliset perusteet, joiden vuoksi vaaditusta välitoimesta määrääminen on ilmeisesti perusteltua.

26.

    Kantaja tyytyy näet vain viittamaan riidanalaisen päätöksen kumoamista koskevaan kanteeseensa ja toteamaan, että tässä kanteessa esitetyt vaatimukset todennäköisesti hyväksytään.

27.

    Pelkkä viittaus riidanalaisen päätöksen kumoamista koskevaan kanteeseen ei voi korjata sitä, ettei sellaisista kumoamiskanteen perusteista ole esitetty mitään selvitystä, joiden perusteella täytäntöönpanon lykkäämistä koskevaa hakemusta voitaisiin puolestaan pitää ensiarviolta perusteltuna (fumus boni juris) (ks. vastaavasti asia 152/88 R, Sofrimport v. komissio, määräys 10.6.1988, Kok. 1988, s. 2931, 12 kohta).

28.

    Edellä mainitun perusteella seuraa, että riidanalaisen päätöksen täytäntöönpanon lykkäämistä koskeva hakemus on hylättävä.

Näillä perusteilla

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN PRESIDENTTI

on määrännyt seuraavaa:

1)    Välitoimihakemus hylätään.

2)    Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

Annettiin Luxemburgissa 12 päivänä lokakuuta 2000.

R. Grass

G. C. Rodríguez Iglesias

kirjaaja

presidentti

1: Oikeudenkäyntikieli: kreikka.