EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO (kolmas jaosto)

6 päivänä maaliskuuta 2013

Asia F‑41/12

Séverine Scheefer

vastaan

Euroopan parlamentti

Henkilöstö – Väliaikainen toimihenkilö – Väliaikaisen toimihenkilön toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanominen – Laillinen peruste

Aihe:      SEUT 270 artiklaan, jota sovelletaan Euratomin perustamissopimukseen sen 106 a artiklan nojalla, perustuva kanne, jossa Séverine Scheefer vaatii virkamiestuomioistuinta kumoamaan 20.6.2011 tehdyn Euroopan parlamentin päätöksen, jolla irtisanottiin hänen väliaikaisen toimihenkilön toistaiseksi voimassa ollut työsopimuksensa, ja velvoittamaan Euroopan parlamentin velvoitetaan maksamaan hänelle vahingonkorvausta.

Ratkaisu: Kanne hylätään. Séverine Scheefer vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan parlamentin oikeudenkäyntikulut

Tiivistelmä

1.      Virkamiehet – Asianomaiselle vastainen päätös – Perusteluvelvollisuuden laajuus

(Henkilöstösääntöjen 25 artikla)

2.      Virkamiehet – Väliaikaiset toimihenkilöt – Toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanominen – Hallinnon harkintavalta – Ulottuvuus

(Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 47 artiklan c alakohta)

3.      Virkamiehet – Väliaikaiset toimihenkilöt – Palvelukseen ottaminen – Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdan nojalla palvelukseen otetut toimihenkilöt – Parlamentin sisäiset säännöt, joiden mukaan kyseisten toimihenkilöiden palvelukseen ottaminen pysyvästi edellyttää valintakoetta – Väliaikaisen toimihenkilön työsopimuksen irtisanominen tämän epäonnistuttua valintakokeissa – Hyväksyttävyys – Asianomaisen henkilön työsopimus, joka oli unionin tuomioistuinten antaman tuomion seurauksena aiemmin luokiteltu uudelleen toistaiseksi voimassa olevaksi työsopimukseksi – Vaikutuksettomuus

(Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohta; virkamiesten ja muiden toimihenkilöiden palvelukseen ottamista koskevien Euroopan parlamentin sisäisten sääntöjen 7 artiklan 2 ja 3 kohta)

1.      Asianomaiselle vastaisen päätöksen perustelut voivat olla implisiittisiä, kunhan asianomainen henkilö saa niiden avulla selville syyt, joiden vuoksi riidanalainen päätös tehtiin, ja toimivaltaisella tuomioistuimella on käytettävissään riittävät tiedot, jotta se kykenee harjoittamaan laillisuusvalvontaansa.

Perustelut ovat riittävät, kun niissä esitetään tosiseikat ja oikeudelliset seikat, joilla on olennainen merkitys päätöksen systematiikan kannalta, joten hallinnolla ei ole velvollisuutta ilmoittaa perusteita perusteilleen.

Lisäksi väitetty perustelujen puutteellisuus voidaan korjata virkamiestuomioistuimessa käytävän menettelyn kuluessa esitettävillä selityksillä.

Velvollisuutta asianomaiselle vastaisen toimen perusteiden esittämiseen on noudatettu, kun asianomaiselle henkilölle on ilmoitettu nämä perusteet asianmukaisesti tämän esimiesten kanssa käytyjen keskustelujen aikana. Velvollisuutta käydä etukäteen esimiesten kanssa keskusteluja perusteluvelvollisuuden tai avoimuusvelvoitteen perusteella ei kuitenkaan ole, kun irtisanominen on riittävän perusteltu.

(ks. 29–32 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑3/06 P, Groupe Danone v. komissio, 8.2.2007, 46 kohta

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑304/06, Reber v. SMHV – Chocoladefabriken Lindt & Sprüngli (Mozart), 9.7.2008, 55 kohta

Unionin yleinen tuomioistuin: asia T‑262/09, Safariland v. SMHV – DEF-TEC Defense Technology (FIRST DEFENSE AEROSOL PEPPER PROJECTOR), 13.4.2011, 92 kohta

Virkamiestuomioistuin: asia F‑1/05, Landgren v. ETF, 26.10.2006, 79 kohta ja asia F‑80/10, AJ v. komissio, 29.9.2011, 117 kohta

2.      Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 47 artiklan c alakohdassa annetaan työsopimukset tekevälle viranomaiselle laaja harkintavalta väliaikaisen toimihenkilön toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomisen osalta.

Tässä artiklassa ei kielletä toistaiseksi voimassa olevien työsopimusten käyttöä, koska väliaikainen tilanne voi jatkua määrittelemättömän ajan ja koska tällainen työsopimus ei kuitenkaan anna työntekijälle samaa pysyvyyttä kuin virkamieheksi nimittäminen, sillä se voidaan kyseisten palvelussuhteen ehtojen 47 artiklan c alakohdan i alakohdan mukaisesti päättää perustellusta syystä irtisanomisella.

Toimielimen talousarvion liitteenä olevaan henkilöstötaulukkoon sisältyvän avoimen viran puuttuminen on laillinen irtisanomisperuste, jolla tämä toimielin voi tehdä päätöksen kyseisen 47 artiklan c alakohdan i alakohdan nojalla.

(ks. 36, 37 ja 39 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑404/06 P, ETF v. Landgren, 8.9.2009, 162 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen

Unionin yleinen tuomioistuin: asia T‑283/08 P, Longinidis v. Cedefop, 7.7.2011, 84 kohta

Virkamiestuomioistuin: asia F‑105/09, Scheefer v. parlamentti, 13.4.2011, 56 kohta

3.      Virkamiesten ja muiden toimihenkilöiden palvelukseen ottamista koskevien Euroopan parlamentin puhemiehistön sisäisten sääntöjen 7 artiklan 2 ja 3 kohdasta ilmenee, että muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdan nojalla palvelukseen otetut väliaikaiset toimihenkilöt voidaan ottaa palvelukseen pysyvästi, jos kilpailun läpäisseitä hakijoita ei ole, ainoastaan valintakokeen jälkeen. Vaikka tutkintotodistuksiin ja kokeisiin perustuvan valintamenettelyn järjestämisestä lääkärien ottamiseksi palvelukseen väliaikaisiksi toimihenkilöiksi ei ole säädetty kyseisissä palvelussuhteen ehdoissa, se on erottamaton osa muotovaatimuksia, joita parlamentin on noudatettava työnantajana tai tulevana työnantajana. Parlamentti on velvollinen noudattamaan tätä menettelyä erityisesti sen vuoksi, että sen on kohdeltava yhdenvertaisesti valintamenettelyn hakijoita, etenkin tämän menettelyn läpäisseitä hakijoita, joiden on tarkoitus valintamenettelyn läpäisemisen vuoksi hoitaa avoimia virkoja.

Kun lääkärinä toimivan väliaikaisen toimihenkilön työsopimus oli unionin tuomioistuinten antaman tuomion seurauksena luokiteltu uudelleen toistaiseksi voimassa olevaksi työsopimukseksi, se, ettei häntä merkitty valintamenettelyn läpäisseiden hakijoiden luetteloon ja ettei hän voi vaatia tulla palkatuksi sisäisten sääntöjen 7 artiklan 2 kohdan tai 7 artiklan 3 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan nojalla johonkin avoimista viroista, on ratkaiseva seikka, josta parlamentti ei voi olla tietämättä, riippumatta sen aikaisemmin tekemästä virheestä asianomaisen henkilön työsopimuksen luokittelussa.

Lisäksi on selvää, että toimielin voi irtisanoa väliaikaisen toimihenkilön toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen sillä perusteella, että häntä ei ole merkitty kilpailun tai muun valintakokeen läpäisseiden hakijoiden luetteloon. Se, että hakija hoitaa väliaikaisena toimihenkilönä samankaltaisia tehtäviä kuin ne, joita varten kilpailu on järjestetty, ei estä toimielintä ottamasta huomioon asianomaisen henkilön epäonnistumista tässä kilpailussa hänen työsopimuksensa päättämiseksi.

(ks. 46–48, 58 ja 61 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑45/90, Speybrouck v. parlamentti, 28.1.1992, 68 kohta ja asia T‑70/00, Hoyer v. komissio, 5.12.2002, 44 ja 47 kohta