Language of document :

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunal du travail francophone de Bruxelles (Belgia) on esittänyt 27.7.2020 – L.F. v. S.C.R.L

(asia C-344/20)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Tribunal du travail francophone de Bruxelles

Pääasian asianosaiset

Kantaja: L.F.

Vastaaja: S.C.R.L

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27.11.2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY1 1 artiklaa tulkittava siten, että uskonto ja vakaumukset ovat saman suojellun kriteerin kaksi eri puolta, vai siten, että uskonto ja vakaumukset muodostavat erilliset kriteerit eli yhtäältä uskonnon kriteerin, johon sisältyy siihen liittyvä vakaumus, ja toisaalta kaikenlaisten vakaumusten kriteerin?

Siinä tapauksessa, että yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27.11.2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY 1 artiklaa on tulkittava siten, että uskonto ja vakaumukset ovat saman suojellun kriteerin kaksi eri puolta, onko tämä esteenä sille, että kansallinen tuomioistuin tulkitsee edelleen saman direktiivin 8 artiklan nojalla ja syrjinnänvastaisen suojan tason alenemisen estämiseksi tiettyjen syrjintämuotojen torjumisesta 10.5.2007 annetun lain 4 §:n 4 momentin kaltaista kansallisen oikeuden sääntöä siten, että uskonnolliset, filosofiset ja poliittiset vakaumukset ovat erillisiä suojattuja kriteerejä?

Onko yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27.11.2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY 2 artiklan 2 kohdan a alakohtaa tulkittava siten, että yrityksen työpaikkasääntöihin sisältyvä sääntö, jolla kielletään työntekijöitä ”mitenkään suullisesti tai pukeutumisellaan taikka millään muulla tavalla tunnusta[masta] mitään uskonnollista, filosofista tai poliittista vakaumustaan”, merkitsee välitöntä syrjintää, kun tämän sisäisen säännön konkreettisesta soveltamisesta seuraa, että

a)    työntekijää, joka aikoo käyttää uskonnonvapauttaan käyttämällä näkyvästi (merkityksellistä) tunnusmerkkiä, käsiteltävässä asiassa huivia, kohdellaan epäsuotuisammin kuin toista työntekijää, joka ei tunnusta mitään uskontoa, jolla ei ole mitään filosofista vakaumusta ja joka ei ole mitenkään poliittisesti sitoutunut ja jolla ei näin ollen ole mitään tarvetta käyttää minkäänlaisia poliittisia, filosofisia tai uskonnollisia tunnusmerkkejä;

b)    työntekijää, joka aikoo käyttää uskonnonvapauttaan käyttämällä näkyvästi (merkityksellistä) tunnusmerkkiä, käsiteltävässä asiassa huivia, kohdellaan epäsuotuisammin kuin toista työntekijää, jolla on jokin filosofinen tai poliittinen vakaumus mutta jolla ei ole juurikaan tai lainkaan tarpeen ilmaista kyseistä vakaumusta julkisesti käyttämällä (merkityksellistä) tunnusmerkkiä;

c)    työntekijää, joka aikoo käyttää uskonnonvapauttaan käyttämällä näkyvästi (merkityksellistä) tunnusmerkkiä, käsiteltävässä asiassa huivia, kohdellaan epäsuotuisammin kuin toista työntekijää, joka tunnustaa toista uskontoa tai jopa samaa uskontoa, mutta jolla ei ole juurikaan tai lainkaan tarpeen ilmaista kyseistä uskontoa julkisesti käyttämällä (merkityksellistä) tunnusmerkkiä;

d)    kun lähdetään siitä, ettei vakaumuksen tarvitse välttämättä olla luonteeltaan uskonnollinen, filosofinen tai poliittinen ja että se voi olla myös muunlainen (taiteellinen, esteettinen, urheilullinen, musikaalinen jne.), työntekijää, joka aikoo käyttää uskonnonvapauttaan käyttämällä näkyvästi (merkityksellistä) tunnusmerkkiä, käsiteltävässä asiassa huivia, kohdellaan epäsuotuisammin kuin toista työntekijää, jolla on muunlainen kuin uskonnollinen, filosofinen tai poliittinen vakaumus ja joka ilmaisee sitä pukeutumisellaan;

e)    kun lähdetään periaatteesta, jonka mukaan uskonnollisten vakaumusten tunnustamisen vapauden negatiivinen aspekti merkitsee myös sitä, että henkilöä ei voida velvoittaa paljastamaan kuulumistaan johonkin uskontokuntaan tai uskonnollista vakaumustaan, työntekijää, joka aikoo käyttää uskonnonvapauttaan käyttämällä huivia, joka ei ole sellaisenaan tämän uskonnon yksiselitteinen symboli, ottaen huomioon, että toinen työntekijä voisi valita käyttää huivia esteettisistä, kulttuuriin liittyvistä tai jopa terveydellisistä syistä eikä kyseinen huivi välttämättä eroa tavallisesta bandanahuivista, kohdellaan epäsuotuisammin kuin toista työntekijää, joka tunnustaa suullisesti uskonnollista, filosofista tai poliittista vakaumustaan, koska sellaisen työntekijän osalta, joka käyttää huivia, tästä aiheutuu vielä vakavampaa haittaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 9 artiklan 1 kohdan mukaiselle uskonnonvapaudelle ottaen huomioon, että – jollei ennakkoluuloille anneta tilaa – huivin vakaumusta koskeva merkitys ei ole selvä ja se voidaan tuoda esiin useimmiten vain, jos huivin käyttäjä joutuu – vaikka edes implisiittisesti – paljastamaan perustelunsa työnantajalleen;

f)    työntekijää, joka aikoo käyttää uskonnonvapauttaan käyttämällä näkyvästi (merkityksellistä) tunnusmerkkiä, käsiteltävässä asiassa huivia, kohdellaan epäsuotuisammin kuin toista työntekijää, jolla on sama vakaumus ja joka tahtoo tunnustaa vakaumustaan parralla (mitä ei ole käsiteltävässä asiassa nimenomaisesti kielletty sisäisellä säännöllä, toisin kuin pukeutumiseen liittyviä tunnusmerkkejä)?

____________

1 EYVL 2000, L 303, s. 16.