UNIONIN TUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (suuri jaosto)
8 päivänä huhtikuuta 2020 (*)
Väliaikainen oikeussuoja – SEUT 279 artikla – Välitoimia koskeva hakemus – EUT 19 artiklan 1 kohdan toinen alakohta – Sąd Najwyższyn (ylin tuomioistuin, Puola) Izba Dyscyplinarnan (kurinpitojaosto) riippumattomuus)
Asiassa C-791/19 R,
jossa on kyse SEUT 279 artiklaan ja unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 160 artiklan 2 kohtaan perustuvasta välitoimia koskevasta hakemuksesta, joka on tehty 23.1.2020,
Euroopan komissio, asiamiehinään K. Banks, H. Krämer ja S. L. Kalėda,
kantajana,
jota tukevat
Belgian kuningaskunta, asiamiehinään C. Pochet, M. Jacobs ja L. Van den Broeck,
Tanskan kuningaskunta, asiamiehenään M. Wolff,
Alankomaiden kuningaskunta, asiamiehinään M. K. Bulterman ja J. Langer,
Suomen tasavalta, asiamiehenään M. Pere,
Ruotsin kuningaskunta, asiamiehinään A. Falk, C. Meyer-Seitz, H. Shev, J. Lundberg ja H. Eklinder,
väliintulijoina,
vastaan
Puolan tasavalta, asiamiehinään B. Majczyna, D. Kupczak, S. Żyrek, A. Dalkowska ja A. Gołaszewska,
vastaajana,
UNIONIN TUOMIOISTUIN (suuri jaosto),
toimien kokoonpanossa: presidentti K. Lenaerts, varapresidentti R. Silva de Lapuerta (esittelevä tuomari), jaostojen puheenjohtajat J.-C. Bonichot, M. Vilaras, E. Regan, S. Rodin ja P. G. Xuereb sekä tuomarit E. Juhász, C. Toader, D. Šváby, F. Biltgen, K. Jürimäe, C. Lycourgos, N. Piçarra ja N. Wahl,
kuultuaan julkisasiamies E. Tanchevia,
on antanut seuraavan
määräyksen
1 Euroopan komissio vaatii välitoimia koskevassa hakemuksessaan, että unionin tuomioistuin
– velvoittaa Puolan tasavallan siihen asti, kunnes unionin tuomioistuin antaa pääasiassa tuomion
– keskeyttämään ylimmästä tuomioistuimesta 8.12.2017 annetun lain (ustawa o Sądzie Najwyższym) (Dz. U. 2018, järjestysnumero 5), sellaisena kuin se on muutettuna (jäljempänä ylimmästä tuomioistuimesta annettu laki), niiden säännösten soveltamisen, jotka ovat perustana Sąd Najwyższyn (ylin tuomioistuin, Puola) Izba Dyscyplinarnan (kurinpitojaosto) (jäljempänä kurinpitojaosto) toimivallalle käsitellä tuomareita koskevia kurinpitoasioita ensimmäisenä asteena ja muutoksenhakuasteena
– pidättäytymään siirtämästä kurinpitojaostossa vireillä olevia asioita ratkaisukokoonpanolle, joka ei täytä riippumattomuuden vaatimuksia, jotka on määritelty muun muassa 19.11.2019 annetussa tuomiossa A. K. ym. (Ylimmän tuomioistuimen kurinpitojaoston riippumattomuus) (C-585/18, C-624/18 ja C-625/18, EU:C:2019:982; jäljempänä tuomio A. K.), ja
– ilmoittamaan komissiolle viimeistään yhden kuukauden kuluttua haettujen välitoimien määräämistä koskevan unionin tuomioistuimen määräyksen tiedoksi antamisesta kaikki toimenpiteet, jotka se on toteuttanut noudattaakseen kyseistä määräystä täysimääräisesti
– velvoittaa Puolan tasavallan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
2 Komissio toteaa lisäksi, että se varaa itselleen oikeuden esittää lisähakemuksen uhkasakon määräämisestä maksettavaksi, jos komissiolle ilmoitetuista tiedoista ilmenee, että Puolan tasavalta ei noudata täysimääräisesti sen hakemuksen johdosta määrättyjä välitoimia.
3 Tämä hakemus on esitetty asiassa, jossa komissio on nostanut 25.10.2019 SEUT 258 artiklaan perustuvan jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan kanteen, jossa vaaditaan toteamaan, että Puolan tasavalta ei ole noudattanut
– SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisia velvoitteitaan
– koska se on sallinut sen, että tuomioistuinratkaisujen sisältöä voidaan pitää yleisten tuomioistuinten tuomareita koskevana kurinpidollisena rikkomuksena (yleisten tuomioistuinten organisaatiosta 27.7.2001 annetun lain (ustawa – Prawo o ustroju sądów powszechnych) (Dz. U., nro 98, järjestysnumero 1070), sellaisena kuin se on muutettuna (Dz. U. 2019, järjestysnumero 1495) (jäljempänä laki yleisten tuomioistuinten organisaatiosta) 107 §:n 1 momentti ja ylimmästä tuomioistuimesta annetun lain 97 §:n 1 ja 3 momentti)
– koska se ei ole taannut tuomareita koskevissa kurinpitomenettelyissä tehtyjä päätöksiä valvovan kurinpitojaoston riippumattomuutta ja puolueettomuutta (ylimmästä tuomioistuimesta annetun lain 3 §:n 5 kohta, 27 § ja 73 §:n 1 momentti luettuina yhdessä kansallisesta tuomarineuvostosta 12.5.2011 annetun lain (ustawa o Krajowej Radzie Sądownictwa) (Dz. U., nro 126, järjestysnumero 714), sellaisena kuin se on muutettuna kansallisesta tuomarineuvostosta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta 8.12.2017 annetulla lailla (ustawa o zmianie ustawy o Krajowej Radzie Sądownictwa oraz niektórych innych ustaw) (Dz. U. 2018, järjestysnumero 3), (jäljempänä kansallisesta tuomioistuinneuvostosta annettu laki) 9 a §:n kanssa)
– koska se on antanut kurinpitojaoston puheenjohtajalle vapaan harkintavallan nimetä ensimmäisenä oikeusasteena toimivaltainen kurinpitotuomioistuin yleisten tuomioistuinten tuomareita koskevissa asioissa (yleisten tuomioistuinten organisaatiosta annetun lain 110 §:n 3 momentti ja 114 §:n 7 momentti) ja näin ollen jättänyt varmistamatta, että kurinpitoasiat tutkitaan ”laillisesti perustetussa” tuomioistuimessa, ja
– koska se on antanut oikeusministerille toimivallan nimittää oikeusministerin kurinpitoasiamies (yleisten tuomioistuinten organisaatiosta annetun lain 112 b §) ja näin ollen jättänyt varmistamatta, että yleisten tuomioistuinten tuomareita vastaan vireille pannut kurinpitoasiat käsitellään kohtuullisessa ajassa, ja koska se on säätänyt, että avustajan nimeämisellä ja hänen ryhtymisellään avustamaan vastaajaa ei ole lykkäävää vaikutusta kurinpitomenettelyn kulkuun (yleisten tuomioistuinten organisaatiosta annetun lain 113 a §) ja että kurinpitotuomioistuin käsittelee asian siitä huolimatta, että menettelyn kohteena oleva ja menettelystä tietoinen tuomari tai hänen avustajansa on jäänyt saapumatta asian käsittelyyn laillisen esteen vuoksi (yleisten tuomioistuinten organisaatiosta annetun lain 115 a §:n 3 momentti), ja koska se ei siten takaa menettelyn kohteena olevien yleisten tuomioistuinten tuomareiden puolustautumisoikeuksia
– SEUT 267 artiklan toisen ja kolmannen kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se sallii sen, että tuomioistuinten oikeutta esittää unionin tuomioistuimelle ennakkoratkaisupyyntöjä rajoitetaan kurinpitomenettelyn vireillepanon mahdollisuudella.
4 Unionin tuomioistuimen varapresidentti siirsi hakemuksen unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 161 artiklan 1 kohdan nojalla unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi, ja unionin tuomioistuin päätti käsiteltävänä olevan asian merkittävyyden vuoksi jakaa sen työjärjestyksen 60 artiklan 1 kohdan nojalla suurelle jaostolle.
5 Asianosaisten suulliset huomautukset kuultiin unionin tuomioistuimen suuren jaoston 9.3.2020 järjestämässä kuulemisessa.
Asiaa koskevat oikeussäännöt
Laki ylimmästä tuomioistuimesta
6 Ylimmästä tuomioistuimesta annetulla lailla, joka tuli voimaan 3.4.2018, Sąd Najwyższyyn (ylin tuomioistuin, Puola) perustettiin kaksi uutta jaostoa, joista yksi on kyseisen lain 3 §:n 5 kohdassa tarkoitettu kurinpitojaosto.
7 Mainitun lain 20 §:ssä säädetään seuraavaa:
”Kurinpitojaoston ja siihen kuuluvien tuomareiden osalta Sąd Najwyższyn presidentin toimivaltaa käyttää
– 14 §:n 1 momentin 1, 4 ja 7 kohdassa, 31 §:n 1 momentissa, 35 §:n 2 momentissa, 36 §:n 6 momentissa, 40 §:n 1 ja 4 momentissa ja 51 §:n 7 ja 14 momentissa säädetyissä tapauksissa Sąd Najwyższyn kurinpitojaoston puheenjohtaja
– 14 §:n 1 momentin 2 kohdassa ja 55 §:n 3 momentin toisessa virkkeessä säädetyissä tapauksissa Sąd Najwyższyn presidentti yhteisymmärryksessä Sąd Najwyższyn kurinpitojaoston puheenjohtajan kanssa.”
8 Saman lain 27 §:n 1 momentissa säädetään seuraavaa:
”Kurinpitojaoston toimivaltaan kuuluvat
1) kurinpitoasiat
a) jotka koskevat Sąd Najwyższyn tuomareita
b) jotka ylin tuomioistuin on käsitellyt seuraavien lakien nojalla käytyjen kurinpitomenettelyjen yhteydessä:
– –
– yleisten tuomioistuinten organisaatiosta 27.7.2001 annettu laki
– –
2) työ- ja sosiaalivakuutusoikeuden alaan kuuluvat asiat, jotka koskevat Sąd Najwyższyn tuomareita
3) asiat, jotka koskevat Sąd Najwyższyn tuomarin eläkkeelle siirtämistä.”
9 Ylimmästä tuomioistuimesta annetun lain 73 §:n 1 momentissa säädetään seuraavaa:
”[Sąd Najwyższyn] tuomareita koskevissa kurinpitoasioissa kurinpitotuomioistuimet ovat
1) ensimmäisenä oikeusasteena: Sąd Najwyższy kokoonpanossa, johon kuuluu kaksi kurinpitojaoston tuomaria ja yksi Sąd Najwyższyn lautamies
2) muutoksenhakuasteena: Sąd Najwyższy kokoonpanossa, johon kuuluu kolme kurinpitojaoston tuomaria ja kaksi Sąd Najwyższyn lautamiestä.”
10 Kyseisen lain 97 §:ssä säädetään seuraavaa:
”1. Jos Sąd Najwyższy toteaa, että sääntöjä on rikottu ilmeisellä tavalla asiaa tutkittaessa, se lähettää – muista toimivaltuuksistaan riippumatta – kyseiselle tuomioistuimelle virheilmoituksen. Sen on ennen virheilmoituksen lähettämistä ilmoitettava ratkaisukokoonpanoon kuuluneille yhdelle tai useammalle tuomarille mahdollisuudesta esittää kirjallisia huomautuksia seitsemän päivän kuluessa. Virheen havaitseminen ja toteaminen eivät vaikuta asian lopputulokseen.
– –
3. Kun Sąd Najwyższy lähettää virheilmoituksen, se voi tehdä kurinpitotuomioistuimelle kurinpitoasiaa koskevan tutkintapyynnön. Kurinpitoasioita ensimmäisenä oikeusasteena käsittelevä tuomioistuin on Sąd Najwyższy.”
Laki yleisten tuomioistuinten organisaatiosta
11 Yleisten tuomioistuinten organisaatiosta annetun lain 107 §:n 1 momentissa säädetään seuraavaa:
”Tuomari on kurinpidollisesti vastuussa virka-asemastaan johtuvien velvollisuuksien laiminlyönneistä (kurinpidolliset rikkomukset), myös seuraavissa tapauksissa:
1) oikeussääntöjen ilmeinen ja vakava rikkominen
– –
5) viran arvolle sopimaton käyttäytyminen.”
12 Kyseisen lain 110 §:n 1 ja 3 momentissa säädetään seuraavaa:
”1. Tuomareita koskevissa kurinpitoasioissa toimivaltaisia ovat
1) ensimmäisenä oikeusasteena
a) ylioikeuksien yhteydessä toimivat kurinpitotuomioistuimet kolmen tuomarin kokoonpanossa
b) Sąd Najwyższy kokoonpanossa, johon kuulu kaksi kurinpitojaoston tuomaria ja yksi Sąd Najwyższyn lautamies, kun asia koskee kurinpidollista rikkomusta, joka on virallisen syytteen alainen tahallinen rikos tai tahallinen verorikos, tai kun Sąd Najwyższy on virheen toteamisen yhteydessä tehnyt kurinpitoasiaa koskevan tutkintapyynnön
2) muutoksenhakuasteena: Sąd Najwyższy kokoonpanossa, johon kuuluu kaksi kurinpitojaoston tuomaria ja yksi Sąd Najwyższyn lautamies.
– –
3. Kurinpitotuomioistuin, jonka tuomiopiirissä kurinpitomenettelyn kohteena oleva tuomari toimii, ei saa käsitellä 1 momentin 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja asioita. Asiaa käsittelemään toimivaltaisen kurinpitotuomioistuimen nimeää Sąd Najwyższyn kurinpitojaoston puheenjohtaja kurinpitoasiamiehen pyynnöstä.”
Laki kansallisesta tuomarineuvostosta
13 Kansallisesta tuomarineuvostosta annetun lain 9 bis §:ssä säädetään seuraavaa:
”1. Sejm [(parlamentin alahuone)] valitsee Sąd Najwyższyn, yleisten tuomioistuinten, hallintotuomioistuinten ja sotatuomioistuinten tuomareiden joukosta 15 jäsentä Krajowa Rada Sądownictwaan [(kansallinen tuomarineuvosto)] neljän vuoden yhteiseksi toimikaudeksi.
2. Sejm ottaa 1 momentissa tarkoitettua vaalia suorittaessaan mahdollisuuksien mukaan huomioon sen, että [kansallisessa tuomarineuvostossa] on oltava edustettuina erityyppisten ja eriasteisten tuomioistuinten tuomareita.
3. Tuomareista valittujen [kansallisen tuomarineuvoston] uusien jäsenten yhteinen toimikausi alkaa heidän valitsemistaan seuraavana päivänä. [Kansallisen tuomioistuinneuvoston] jäsenet, joiden toimikausi päättyy, hoitavat tehtäväänsä siihen päivään saakka, jona [kansallisen tuomarineuvoston] uusien jäsenten yhteinen toimikausi alkaa.”
14 Kansallisesta tuomarineuvostosta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta annetun lain, joka tuli voimaan 17.1.2018, 6 §:ään sisältyvässä siirtymäsäännöksessä säädetään seuraavaa:
”Puolan tasavallan perustuslain (Konstytucja Rzeczypospolitej Polskiej) 187 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettujen [kansallisen tuomarineuvoston] jäsenten, jotka on valittu tällä hetkellä voimassa olevien säännösten perusteella, toimikausi jatkuu [kansallisen tuomarineuvoston] uusien jäsenten toimikauden alkamista edeltävään päivään, kuitenkin enintään 90 päivää tämän lain voimaantulopäivästä, jollei toimikausi ole sitä ennen päättynyt sen loppuun kulumisen vuoksi.”
Oikeudenkäyntiä edeltänyt menettely
15 Komissio katsoi, että Puolan tasavalta ei ollut noudattanut SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan ja SEUT 267 artiklan toisen ja kolmannen kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se oli ottanut käyttöön Sąd Najwyższyn tuomareita ja yleisten tuomioistuinten tuomareita koskevan uuden kurinpitojärjestelmän, ja lähetti sen vuoksi kyseiselle jäsenvaltiolle 3.4.2019 virallisen huomautuksen. Puolan tasavalta vastasi siihen 1.6.2019 päivätyllä kirjeellä, jossa se kiisti rikkoneensa unionin oikeutta millään tavoin.
16 Komissio antoi 17.7.2019 perustellun lausunnon, jossa se pysyi näkemyksessään, jonka mukaan kyseinen järjestelmä on mainittujen unionin oikeuden määräysten vastainen. Komissio kehotti tämän vuoksi Puolan tasavaltaa toteuttamaan perustellun lausunnon noudattamisen edellyttämät toimenpiteet kahden kuukauden kuluessa perustellun lausunnon vastaanottamisesta. Kyseinen jäsenvaltio vastasi perusteltuun lausuntoon 17.9.2019 päivätyllä kirjeellä, jossa se katsoi, että komission perustellussa lausunnossa esittämät väitteet olivat aiheettomia, ja vaati menettelyn päättämistä.
17 Komissio ei tyytynyt tähän vastaukseen vaan päätti nostaa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan kanteen.
Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan kanteen nostamisen jälkeiset seikat
Tuomio A. K.
18 Unionin tuomioistuin totesi tuomion A. K. tuomiolauselman 2 kohdassa seuraavaa:
”Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklaa ja yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27.11.2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY [(EYVL 2000, L 303, s. 16)] 9 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että ne ovat esteenä sille, että unionin oikeuden soveltamista koskevat oikeusriidat voivat kuulua sellaisen elimen yksinomaiseen toimivaltaan, joka ei ole kyseisessä 47 artiklassa tarkoitettu riippumaton ja puolueeton tuomioistuin. Tästä on kyse, jos objektiiviset olosuhteet, joissa asianomainen elin on perustettu, ja kyseisen elimen ominaispiirteet sekä se tapa, jolla sen jäsenet on nimitetty, ovat omiaan herättämään yksityisissä perusteltuja epäilyjä siltä osin, onko kyseinen elin täysin ulkopuolisen vaikutusvallan ja erityisesti lainsäädäntö- ja toimeenpanovallan välittömän tai välillisen vaikutusvallan ulottumattomissa, ja siltä osin, onko mainittu elin neutraali vastakkain oleviin intresseihin nähden, ja ne voivat siis johtaa siihen, ettei mainittu elin näytä riippumattomalta tai puolueettomalta, mikä on omiaan heikentämään sitä luottamusta, jota oikeuslaitoksen on herätettävä mainituissa yksityisissä demokraattisessa yhteiskunnassa. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on määritettävä kaikkien sen käytössä olevien merkityksellisten seikkojen perusteella, onko tästä kyse Sąd Najwyższyn kurinpitojaoston kaltaisen elimen osalta.”
Tuomion A. K. taustalla olleissa asioissa annetut Sąd Najwyższyn tuomiot
Tuomio 5.12.2019
19 Sąd Najwyższy – Izba Pracy i Ubezpieczeń Społecznych (ylin tuomioistuin – työ- ja sosiaaliturvaoikeudellisten asioiden jaosto) katsoi 5.12.2019 antamassaan tuomiossa, jolla se ratkaisi oikeusriidan, jossa oli esitetty ennakkoratkaisupyyntö asiassa C-585/18, että kansallinen tuomarineuvosto ei nykyisessä kokoonpanossaan ole puolueeton ja lainsäädäntö- ja toimeenpanovallasta riippumaton elin.
20 Kyseinen tuomioistuin katsoi myös, ettei kurinpitojaostoa voida pitää Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 47 artiklassa, Roomassa 4.11.1950 allekirjoitetun ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen 6 artiklassa ja Puolan tasavallan perustuslain 45 §:n 1 momentissa tarkoitettuna tuomioistuimena. Mainittu tuomioistuin päätyi tähän lopputulokseen seuraavien seikkojen perusteella:
– kurinpitojaosto, joka on perustettu satunnaiseksi tuomioistuimeksi (ad hoc), on toimivaltainen Sąd Najwyższyn tuomareita koskevissa työ- ja sosiaaliturvaoikeudellisissa asioissa ja ylimmän tuomioistuimen tuomareiden eläkkeelle siirtämistä koskevissa asioissa, jotka aikaisemmin kuuluivat yleisten tuomioistuinten sekä Sąd Najwyższyn työ-, sosiaaliturva- ja julkisoikeudellisten asioiden jaostoon, josta on tullut Izba Pracy i Ubezpieczeń Społecznych (työ- ja sosiaaliturvaoikeudellisten asioiden jaosto)
– kurinpitojaoston kokoonpanoon voi kuulua vain uusia tuomareita, jotka valitsee kansallinen tuomarineuvosto, joka ei ole lainsäädäntö- ja toimeenpanovallasta riippumaton elin
– kaikilla tuomareilla, jotka on nimitetty kurinpitojaoston jäseniksi, on hyvin selviä siteitä lainsäädäntö- tai toimeenpanovaltaan, mikä voi aiheuttaa yksityisille objektiivisia epäilyjä puolueetonta ja riippumatonta tuomioistuinta koskevan oikeuden ehdottomasta kunnioittamisesta
– kurinpitojaoston tuomareiden nimittämistä koskevan valintakilpailun ehtoja on muutettu menettelyn aikana, ja hakijan mahdollisuutta riitauttaa kansallisen tuomarineuvoston päätös on rajoitettu
– Sąd Najwyższyn tuomareiden valintatavan muuttaminen poistaa kokonaan kyseisen tuomioistuimen osallisuuden ja roolin tuomareiden nimittämismenettelyssä
– kurinpitojaostolla on Sąd Najwyższyssa hyvin itsenäinen ja erityinen asema poikkeustuomioistuimena, ja sen liitynnät Sąd Najwyższyn rakenteeseen ovat vain näennäisiä
– kurinpitojaosto on perustamisestaan lähtien suunnannut toimintansa sellaisiin toimiin, joiden tarkoituksena on tuomioon A. K. johtaneiden ennakkoratkaisukysymysten peruuttaminen
– kurinpitojaostossa käytyjen kurinpitomenettelyjen luonne osoittaa, että tuomaria voidaan nyttemmin syyttää virkavirheestä lainkäyttöratkaisun antamisen vuoksi, vaikka näin ei ollut aikaisemmin.
15.1.2020 annetut tuomiot
21 Sąd Najwyższy – Izba Pracy i Ubezpieczeń Społecznych (ylin tuomioistuin – työ- ja sosiaaliturvaoikeudellisten asioiden jaosto) katsoi 15.1.2020 antamissaan tuomioissa, joilla se ratkaisi oikeusriidat, joissa oli esitetty ennakkoratkaisupyynnöt asioissa C-624/18 ja C-625/18, että kurinpitojaosto ei ole riippumaton ja puolueeton tuomioistuin, kun otetaan huomioon sen perustamiseen liittyneet olosuhteet, sen toimivallan laajuus, sen kokoonpano sekä kansallisen tuomarineuvoston osallistuminen sen muodostamiseen.
Kurinpitojaoston toiminta tuomioon A. K. johtaneissa asioissa annettujen Sąd Najwyższyn tuomioiden julistamisen jälkeen
22 Sąd Najwyższyn presidentti antoi 10.12.2019 julkilausuman, jossa hän ilmoitti, että kurinpitojaoston toiminnan jatkaminen muodostaa vakavan uhan Puolan oikeusjärjestyksen vakaudelle. Näin ollen hän kehotti sen jäseniä pidättymään kaikista lainkäyttötehtävistä.
23 Samana päivänä kurinpitojaoston puheenjohtaja ilmoitti vastauksena tähän julkilausumaan muun muassa, että Sąd Najwyższyn 5.12.2019 antama tuomio ei vaikuttanut kurinpitojaoston toimintaan, koska mainittu tuomio oli annettu tosiseikkojen osalta erityisessä asiayhteydessä. Hän ilmoitti lisäksi, että kurinpitojaosto jatkaa Puolan tasavallan perustuslaillisten elinten sille antamien lainkäyttötehtävien hoitamista.
24 Kahdeksan kurinpitojaoston jäsentä ilmoitti 13.12.2019 näkemyksensä Sąd Najwyższyn presidentin julkilausumasta korostaen ensinnäkin, että kurinpitojaoston puolueettomuutta ja riippumattomuutta ei ollut kyseenalaistettu tuomiossa A. K., ja toiseksi, että Sąd Najwyższyn 5.12.2019 antama tuomio ei tuottanut oikeusvaikutuksia muissa kuin niissä asioissa, joita se koski, eikä se vaikuttanut voimassa oleviin lain säännöksiin, ja kolmanneksi, että olettama, jonka mukaan kurinpitojaoston olisi keskeytettävä toimintansa noudattaakseen viimeksi mainittua tuomiota, oli kokonaan vailla järjellistä perustetta.
Välitoimia koskevan hakemuksen tarkastelu
Tutkittavaksi ottaminen
25 Puolan tasavalta väittää, että komission välitoimia koskevan hakemuksen tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat.
26 Puolan tasavalta väittää ensinnäkin, että komission hakemilla välitoimilla pyritään siihen, että kyseisen jäsenvaltion perustuslaillisen elimen eli Sąd Najwyższyn yhden jaoston toiminta keskeytetään, ja että niillä pyritään puuttumaan kyseisen tuomioistuimen sisäiseen organisaatioon, mikä merkitsee puuttumista Puolan perustuslaillisiin rakenteisiin ja tuomioistuinlaitoksen rakenteisiin, mitä ei voida hyväksyä. Euroopan unionilla itsellään tai yhdelläkään sen toimielimistä, mukaan lukien unionin tuomioistuin, ei nimittäin ole toimivaltaa puuttua kysymyksiin, jotka liittyvät eri jäsenvaltioiden poliittiseen järjestelmään, jäsenvaltioiden eri perustuslaillisten elinten toimivaltaan ja näiden elinten sisäiseen organisaatioon. Näin ollen unionin tuomioistuin ei selvästikään ole toimivaltainen toteuttamaan komission hakemia välitoimia.
27 Tämän arvioinnin vahvistaa se, että unionin tuomioistuin ei ole koskaan toteuttanut nyt käsiteltävässä asiassa haettujen kaltaisia välitoimia, vaikka komissio on useaan otteeseen nostanut unionin tuomioistuimessa jäsenvaltioita vastaan kanteita niiden unioniin liittymisestä johtuvien eri velvoitteiden laiminlyönnin vuoksi ja vaikka näissä kanteissa tarkoitettujen laiminlyöntien on yleensä voitu todeta johtuneen asianomaisen jäsenvaltion tietyn elimen menettelystä.
28 Komissio vetosi istunnossa siihen, että kansalliset säännökset, joiden soveltamisen keskeyttämistä se hakee (jäljempänä riidanalaiset kansalliset säännökset), kuuluvat SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan soveltamisalaan, joten niihin voidaan kohdistaa haettuja välitoimia.
29 Tältä osin on korostettava, että vaikka lainkäytön järjestäminen jäsenvaltioissa kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan, jäsenvaltioiden on kuitenkin tätä toimivaltaa käyttäessään noudatettava unionin oikeuden ja erityisesti SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisia velvoitteitaan (tuomio 26.3.2020, Miasto Łowicz ja Prokurator Generalny zastępowany przez Prokuraturę Krajową (Tuomareita koskeva kurinpitojärjestelmä), C-558/18 ja C-563/18, EU:C:2020:234, 36 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
30 Kyseisen määräyksen mukaan jäsenvaltiot säätävät tarvittavista muutoksenhakukeinoista sen varmistamiseksi, että yksityisten oikeussubjektien oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan kunnioitetaan unionin oikeuteen kuuluvilla aloilla. Jäsenvaltioiden on näin ollen luotava oikeussuojakeinojen ja menettelyjen järjestelmä, jolla taataan tehokas tuomioistuinvalvonta kyseisillä aloilla (tuomio 26.3.2020, Miasto Łowicz ja Prokurator Generalny zastępowany przez Prokuraturę Krajową (Tuomareita koskeva kurinpitojärjestelmä), C-558/18 ja C‑563/18, EU:C:2020:234, 32 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
31 Tästä seuraa, että jokaisen jäsenvaltion on SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan nojalla varmistettava, että elimet, jotka kuuluvat unionin oikeudessa määriteltyinä ”tuomioistuimina” sen oikeussuojakeinojen järjestelmään unionin oikeuteen kuuluvilla aloilla, täyttävät tehokkaan oikeussuojan vaatimukset (tuomio 24.6.2019, komissio v. Puola (ylimmän tuomioistuimen riippumattomuus), C-619/18, EU:C:2019:531, 55 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
32 SEU 19 artiklassa, jossa konkretisoidaan SEU 2 artiklassa vahvistettu oikeusvaltiota koskeva arvo, annetaan kansallisten tuomioistuinten ja unionin tuomioistuimen tehtäväksi taata unionin oikeuden täysimääräinen soveltaminen kaikissa jäsenvaltioissa ja yksityisillä unionin oikeuden perusteella oleva oikeussuoja (tuomio 24.6.2019, komissio v. Puola (Ylimmän tuomioistuimen riippumattomuus), C-619/18, EU:C:2019:531, 47 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
33 Tämän suojan takaamiseksi on ensisijaisen tärkeää suojata tällaisten elinten riippumattomuus, kuten vahvistetaan perusoikeuskirjan 47 artiklan toisessa alakohdassa, jossa mainitaan mahdollisuus saada asiansa käsitellyksi ”riippumattomassa” tuomioistuimessa yhtenä niistä vaatimuksista, jotka liittyvät tehokkaita oikeussuojakeinoja koskevaan perusoikeuteen (tuomio 25.7.2018, Minister for Justice and Equality (Tuomioistuinjärjestelmän puutteet), C‑216/18 PPU, EU:C:2018:586, 53 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
34 Tässä yhteydessä unionin tuomioistuin on katsonut, että tuomioistuinten riippumattomuuden vaatimus edellyttää erityisesti, että lainkäyttötehtäviä hoitavia henkilöitä koskevassa kurinpitojärjestelmässä on tarvittavat takeet, jotta vältetään täysin vaara siitä, että tällaista kurinpitojärjestelmää käytetään tuomioistuinratkaisujen sisällön poliittisen valvonnan järjestelmänä. Sellaisten sääntöjen laatiminen, joissa määritellään muun muassa kurinpidollisina rikkomuksina pidettävät teot sekä konkreettisesti sovellettavat seuraamukset, joissa säädetään riippumattoman elimen asiaan puuttumisesta sellaisen menettelyn mukaisesti, jossa taataan täysimääräisesti perusoikeuskirjan 47 ja 48 artiklassa vahvistetut oikeudet ja etenkin puolustautumisoikeudet, ja joissa vahvistetaan mahdollisuus riitauttaa tuomioistuimessa kurinpitoelinten päätökset, merkitsee siten lainkäyttövallan riippumattomuuden säilymisen kannalta olennaisten takeiden kokonaisuutta (tuomio 24.6.2019, komissio v. Puola (Ylimmän tuomioistuimen riippumattomuus), C-619/18, EU:C:2019:531, 77 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen)
35 Näin ollen jokaisen jäsenvaltion on SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan nojalla varmistettava, että kurinpitojärjestelmä, jota sovelletaan niiden oikeussuojakeinojen järjestelmään unionin oikeuteen kuuluvilla aloilla kuuluvien kansallisten tuomioistuinten tuomareihin, on tuomareiden riippumattomuuden periaatteen mukainen – erityisesti varmistamalla, että mainittujen tuomioistuinten tuomareita vastaan aloitetuissa kurinpitomenettelyissä annettuja ratkaisuja valvoo sellainen elin, joka itse täyttää tehokkaan oikeussuojan edellyttämät takeet, kuten riippumattomuuden.
36 Näin ollen unionin tuomioistuimella on sellaisen jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan kanteen yhteydessä, jossa riitautetaan unionin oikeuden alaan kuuluvia kysymyksiä käsittelevien kansallisten tuomioistuinten tuomareihin sovellettavaa kurinpitojärjestelmää koskevien kansallisten säännösten – muun muassa näitä tuomareita koskevia kurinpitomenettelyjä käsittelevästä elimestä annettujen säännösten – yhteensopivuus SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan kanssa, SEUT 279 artiklan nojalla toimivalta määrätä välitoimista tällaisten kansallisten säännösten soveltamisen keskeyttämiseksi.
37 Nyt käsiteltävässä asiassa on kiistatonta, että kurinpitojaostolle on riidanalaisilla kansallisilla säännöksillä annettu toimivalta ratkaista Sąd Najwyższyn tuomareita ja yleisten tuomioistuinten tuomareita koskevat kurinpitoasiat.
38 On myös selvää, että siltä osin kuin sekä Sąd Najwyższy että yleiset tuomioistuimet voivat käsitellä unionin oikeuden soveltamiseen tai tulkintaan liittyviä kysymyksiä, ne kuuluvat unionin oikeudessa määriteltyinä ”tuomioistuimina” Puolan oikeussuojakeinojen järjestelmään unionin oikeuteen kuuluvilla aloilla SEU 19 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetulla tavalla.
39 Kuten tämän määräyksen 3 kohdasta lisäksi ilmenee, jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva kanne koskee muun muassa Sąd Najwyższyn tuomareihin ja yleisten tuomioistuinten tuomareihin sovellettavaa kurinpitojärjestelmää koskevien kansallisten säännösten, erityisesti kurinpitojaostoa koskevien säännösten, yhteensopivuutta SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan kanssa.
40 Kuten tämän määräyksen 1 kohdasta ilmenee, nyt käsiteltävässä välitoimia koskevassa hakemuksessa vaaditaan muun muassa keskeyttämään viimeksi mainittujen säännösten soveltaminen siihen saakka, kunnes unionin tuomioistuin antaa tuomionsa pääasiassa (jäljempänä lopullinen tuomio).
41 Näin ollen ja toisin kuin Puolan tasavalta väittää, unionin tuomioistuimella on toimivalta määrätä sellaisista välitoimista, jollaisia komissio on hakenut.
42 Tätä arviointia ei voida kyseenalaistaa sillä Puolan tasavallan esittämällä seikalla, ettei unionin tuomioistuin ole tähän mennessä toteuttanut mitään tällaisia välitoimia. Sillä, että välitoimen väitetään olevan uudenlainen, ei nimittäin voi olla vaikutusta tähän toimivaltaan, koska muutoin unionin tuomioistuimen toimivalta tällaisen toimen myöntämiseen menettäisi merkityksensä.
43 Toiseksi Puolan tasavalta väittää, että komission hakemilla välitoimilla pyritään siihen, että tietyt Sąd Najwyższyn tuomarit eli kurinpitojaoston tuomarit erotetaan tehtävästään. Näin ollen tällaisten toimien myöntäminen loukkaisi tuomareiden erottamattomuuden periaatetta ja vaarantaisi siten tuomareiden riippumattomuuden takeet, joita suojataan sekä unionin oikeusjärjestyksessä että Puolan tasavallan perustuslaissa.
44 Tältä osin on todettava, että jos komission hakemat välitoimet määrättäisiin, ne eivät johtaisi kurinpitojaoston tuomareiden erottamiseen vaan riidanalaisten kansallisten säännösten soveltamisen ja siten näiden tuomarien tehtävien hoitamisen väliaikaiseen keskeyttämiseen lopullisen tuomion antamiseen asti.
45 Näin ollen ja toisin kuin Puolan tasavalta väittää, tällaisten toimenpiteiden toteuttamista ei voida pitää tuomareiden erottamattomuuden periaatteen vastaisena.
46 Kolmanneksi Puolan tasavalta väittää, että sen lisäksi, että komission hakemilla välitoimilla ei voida varmistaa lopullisen tuomion täysimääräistä täytäntöönpanoa, niillä tehdään kyseisen tuomion täytäntöönpano jopa mahdottomaksi siinä tapauksessa, että kanne hyväksytään, koska niiden myöntäminen johtaisi käytännössä kurinpitojaoston lakkauttamiseen.
47 Sen lisäksi, että komission hakemien välitoimien myöntäminen ei johtaisi kurinpitojaoston lakkauttamiseen, on kuitenkin todettava, että jos unionin tuomioistuin hyväksyisi jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan kanteen yhteydessä komission väitteen, jonka mukaan Puolan tasavalta ei ole noudattanut SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaista velvoitettaan taata kyseisen jaoston riippumattomuus, Puolan tasavalta olisi lopullisen tuomion noudattamiseksi velvollinen muuttamaan kansallisia oikeussääntöjään sen varmistamiseksi, että Sąd Najwyższyn tuomareita ja yleisten tuomioistuinten tuomareita koskevat kurinpitoasiat käsittelevä elin täyttää tuomareiden riippumattomuutta koskevan vaatimuksen.
48 Näin ollen – toisin kuin Puolan tasavalta väittää – siinä tapauksessa, että unionin tuomioistuin päättäisi myöntää komission hakemat välitoimet, nämä toimet eivät mitenkään estäisi lopullisen tuomion täyttä tehokkuutta.
49 Edellä esitetystä seuraa, että välitoimia koskeva hakemus on otettava tutkittavaksi.
Asiakysymys
50 Työjärjestyksen 160 artiklan 3 kohdassa määrätään, että välitoimia koskevissa hakemuksissa on ilmoitettava ”oikeudenkäynnin kohde ja seikat, joiden vuoksi asia on kiireellinen, sekä ne tosiseikat ja oikeudelliset perusteet, joiden vuoksi haetun välitoimen määrääminen on ilmeisesti perusteltua”.
51 Välitoimista päättävä tuomari voi siten määrätä välitoimista vain, jos on selvitetty, että niistä määrääminen ilmeisesti on tosiasiallisesti ja oikeudellisesti perusteltua (fumus boni juris) ja että ne ovat kiireellisiä siinä mielessä, että kantajan etuja koskevan vakavan ja korjaamattoman vahingon välttämiseksi on tarpeen, että näistä toimista määrätään ja niiden vaikutukset alkavat jo ennen kuin pääasiassa annetaan ratkaisu. Välitoimista päättävän tuomarin on myös tarvittaessa vertailtava kaikkia kysymyksessä olevia intressejä. Nämä edellytykset ovat kumulatiivisia, joten välitoimia koskeva hakemus on hylättävä, jos jokin niistä ei täyty (määräys 17.12.2018, komissio v. Puola, C-619/18 R, EU:C:2018:1021, 29 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
Fumus boni juris
52 Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan fumus boni juris ‑edellytys täyttyy, jos ainakin jokin välitoimien hakijan pääasian kanteen tueksi esittämistä perusteista vaikuttaa siltä, että sille ilmeisesti on vakavasti otettava perustelu. Asia on näin erityisesti silloin, kun jokin näistä perusteista osoittaa, että on olemassa monitahoisia oikeudellisia kysymyksiä, joiden ratkaisu ei ole ilmeinen ja edellyttää siis perusteellista tarkastelua, jota välitoimista päättävä tuomari ei voi suorittaa vaan joka on tehtävä pääasian oikeudenkäynnissä, tai jos asianosaisten välinen näkemystenvaihto osoittaa, että on olemassa merkittävä oikeudellinen erimielisyys, jonka ratkaisu ei ole ilmeinen (unionin tuomioistuimen varapresidentin määräys 20.12.2019, Puigdemont i Casamajó ja Comín i Oliveres v. parlamentti, C-649/19 P(R), ei julkaistu, EU:C:2019:1149, 52 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
53 Nyt käsiteltävässä asiassa komissio vetoaa fumus boni juris ‑edellytyksen täyttymisen osoittamiseksi perusteeseen, joka vastaa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan kanteen yhteydessä esitetyn ensimmäisen kanneperusteen toista väitettä, jonka mukaan Puolan tasavalta ei ole noudattanut SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole taannut kurinpitojaoston riippumattomuutta ja puolueettomuutta.
54 Viitattuaan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön, joka perustuu muun muassa 25.7.2018 annettuun tuomioon Minister for Justice and Equality (Tuomioistuinjärjestelmän puutteet) (C-216/18 PPU, EU:C:2018:586, 67 kohta) ja 24.6.2019 annettuun tuomioon komissio v. Puola (Ylimmän tuomioistuimen riippumattomuus) (C-619/18, EU:C:2019:531, 77 kohta), komissio esittää tässä yhteydessä tiettyjä seikkoja, jotka sen mielestä osoittavat, ettei kurinpitojaosto ole riippumaton ja puolueeton.
55 Komissio toteaa ensinnäkin, että kurinpitojaoston perustaminen on tapahtunut samanaikaisesti kansallisen tuomarineuvoston jäsenten nimittämistä koskevien sääntöjen muuttamisen kanssa, ja lisää, että tällä muutoksella on politisoitu kyseinen perustuslaillinen elin, joka osallistuu tuomareiden valintamenettelyyn Puolassa ja jonka tehtävänä on taata Puolan tuomioistuinten ja tuomareiden riippumattomuus.
56 Komissio toteaa, että kansallisesta tuomarineuvostosta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta annetun lain 6 §:llä on keskeytetty meneillään olleet tuomarineuvoston jäsenten toimikaudet ja että saman lain uuden 9 bis §:n mukaisesti parlamentin alahuone on valinnut tämän perustuslaillisen elimen jäseniksi 15 tuomaria ja että tästä on ollut seurauksena se, että lainsäätäjän vaikutusvalta kyseisen elimen toimintaan ja näin ollen kurinpitojaoston tuomareiden nimittämiseen on lisääntynyt.
57 Näiden lainmuutosten mukaan kansallinen tuomarineuvosto koostuu tällä hetkellä viidestätoista parlamentin alahuoneen valitsemasta tuomarista, neljästä parlamentin alahuoneen nimittämästä parlamentin jäsenestä, kahdesta Senatin (senaatti) nimittämästä, senaattorien keskuudesta valitusta jäsenestä, yhdestä Puolan tasavallan presidentin edustajasta, yhdestä oikeusministerin edustajasta ja kahdesta siihen suoraan lain nojalla kuuluvasta jäsenestä, joista toinen on Sąd Najwyższyn presidentti ja toinen Naczelny Sąd Administracyjnyn (ylin hallintotuomioistuin, Puola) presidentti. Näin ollen kansallisen tuomarineuvoston 25 jäsenestä 23 on lainsäädäntövallan tai toimeenpanovallan käyttäjien tai niiden edustajien nimittämiä.
58 Komissio korostaa, että Puolan tasavallan presidentti nimittää kaikki kurinpitojaoston tuomarit kansallisen tuomarineuvoston edellisessä kohdassa selostetussa kokoonpanossa tekemän ehdotuksen perusteella.
59 Komissio toteaa toiseksi, että kansallinen lainsäätäjä on sulkenut pois sen mahdollisuuden, että kurinpitojaoston jäseneksi nimitettäisiin tuomari, joka on jo virantoimituksessa Sąd Najwyższyssa, joten kurinpitojaoston jäseniksi on voitu nimittää vain uusia tuomareita, jotka on nimitetty kansallisen tuomarineuvoston ehdotuksesta.
60 Komissio korostaa kolmanneksi, että kurinpitojaoston asemalle Sąd Najwyższyssa on ominaista sen suuri organisatorinen ja taloudellinen itsenäisyys. Esimerkiksi ylimmästä tuomioistuimesta annetun lain 20 §:n mukaisesti toimivaltaa, joka Sąd Najwyższyn presidentillä tavallisesti on kyseisen tuomioistuimen tuomareihin nähden, käyttää kurinpitojaoston tuomareita koskevassa erityistapauksessa kurinpitojaoston puheenjohtaja. Samoin samankaltaiset erityiset toimivaltuudet koskevat kurinpitojaoston taloudellista itsenäisyyttä.
61 Komissio vetoaa siihen, että edellä mainitut seikat yhdessä tarkasteltuina ja se seikka, että ne on toteutettu Puolan oikeudessa samanaikaisesti, ovat osoitus rakenteellisesta murroksesta, jonka vuoksi ei voida sulkea pois perusteltuja epäilyjä kurinpitojaoston riippumattomuudesta suhteessa ulkopuolisiin tekijöihin eikä sen puolueettomuudesta suhteessa vastakkaisiin intresseihin, joiden ratkaisemiseen sillä on toimivalta.
62 Komissio katsoo näin ollen, että riidanalaisilla kansallisilla säännöksillä, luettuina yhdessä kansallisesta tuomarineuvostosta annetun lain 9 bis §:n kanssa, ei taata kurinpitojaoston riippumattomuutta eikä sen puolueettomuutta ja että ne ovat näin ollen Puolan tasavallalle SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan nojalla kuuluvien velvoitteiden vastaisia.
63 Komission mukaan jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan kanteen ensimmäisen kanneperusteen toisen väitteen oikeudellisen päättelyn perusteltavuus vahvistetaan tuomiossa A. K. ja Sąd Najwyższyn 5.12.2019 antamassa tuomiossa yhdessä luettuina.
64 Sen selvittämiseksi, täyttyykö fumus boni juris ‑edellytys nyt käsiteltävässä asiassa, on todettava, että tämä toinen kanneperuste koskee sitä, täyttääkö kurinpitojaosto SEU 19 artiklan 1 kohdan toisesta alakohdasta johtuvan tuomareiden riippumattomuuden vaatimuksen.
65 Tältä osin on syytä muistuttaa, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan riippumattomuuden ja puolueettomuuden takeet edellyttävät sellaisten sääntöjen olemassaoloa, jotka koskevat muun muassa elimen kokoonpanoa ja sen jäsenten nimittämistä ja toimikauden kestoa sekä perusteita, jotka koskevat elimen jäsenten pidättymistä päätöksenteosta, jääviyttä ja erottamista, ja joiden perusteella yksityisten perustellut epäilyt siltä osin, onko kyseinen elin täysin ulkopuolisen vaikutusvallan ulottumattomissa, ja siltä osin, onko se täysin puolueeton vastakkain oleviin intresseihin nähden, voidaan sivuuttaa (tuomio A. K., 123 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
66 Oikeusvaltion toiminnalle ominaisen toimivallanjaon periaatteen mukaisesti on taattava tuomioistuinten riippumattomuus suhteessa lainsäädäntö- ja toimeenpanovaltaan. Tältä osin on tärkeää, että tuomarit on suojattu sellaisilta ulkoisilta toimenpiteiltä tai painostuksilta, jotka voivat vaarantaa heidän riippumattomuutensa. Edellisessä kohdassa mainittujen sääntöjen on tässä yhteydessä erityisesti mahdollistettava se, että suljetaan pois paitsi kaikki suora vaikuttaminen ohjeiden muodossa myös sellaiset välillisemmät vaikuttamismuodot, jotka voivat ohjata asianomaisten tuomarien ratkaisuja (tuomio A. K., 124 ja 125 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
67 Tuomiossa A. K. unionin tuomioistuin täsmensi näiden riippumattomuuden ja puolueettomuuden vaatimusten ulottuvuutta kurinpitojaoston kaltaisen elimen perustamisen yhteydessä.
68 Ensinnäkin olosuhteista, joissa kurinpitojaoston jäsenten nimitykset on tehty, unionin tuomioistuin totesi ensin, että Puolan tasavallan presidentti nimittää kyseisen jaoston tuomarit kansallisen tuomarineuvoston ehdotuksesta, ja totesi tuomion A. K. 137 ja 138 kohdassa muun muassa 24.6.2019 annetun tuomion komissio v. Puola (ylimmän tuomioistuimen riippumattomuus) 115 ja 116 kohtaan tukeutuen, että vaikka kansallisen tuomarineuvoston osallistuminen nimittämismenettelyyn voi parantaa menettelyn objektiivisuutta rajaamalla Puolan tasavallan presidentin harkintavaltaa hänelle kuuluvan toimivallan käyttämisessä, tämä pätee kuitenkin vain sillä edellytyksellä, että kansallinen tuomarineuvosto on itse riittävän riippumaton lainsäädäntö- ja toimeenpanovallan käyttäjistä ja Puolan tasavallan presidentistä.
69 Tältä osin unionin tuomioistuin on ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen toimittamien tietojen perusteella yksilöinyt tuomion A. K. 142–145 kohdassa seikkoja, jotka yhdessä tarkasteltuina voivat johtaa epäilyksiin kansallisen tuomarineuvoston kaltaisen elimen riippumattomuudesta.
70 Erityisesti tuomion A. K. 143 kohdassa unionin tuomioistuin on nimenomaisesti viitannut kolmeen seikkaan, jotka saattavat osoittautua merkityksellisiksi tällaisen kokonaisarvioinnin kannalta, eli muun muassa siihen, että kansallinen tuomarineuvosto uudessa kokoonpanossaan on perustettu lyhentämällä tähän elimeen aikaisemmin kuuluneiden jäsenten meneillään ollutta neljän vuoden toimikautta, sekä siihen, että aikaisemmin tuomarit valitsivat keskuudestaan kansallisen tuomarineuvoston jäseniin kuuluneet 15 tuomaria mutta nykyisin yksi lainsäädäntövaltaa käyttävistä elimistä valitsee heidät ehdokkaista, joita voivat asettaa muun muassa 2 000 kansalaisen ryhmät tai 25 tuomarin ryhmät, joten tällainen uudistus johtaa sellaiseen nimittämismenettelyyn, jossa kansallisen tuomarineuvoston 25 jäsenestä 23 on suoraan lähtöisin poliittisten päättäjien keskuudesta tai heidän valitsemiaan.
71 Riippumatta kurinpitojaoston uusien tuomareiden nimittämiseen liittyneistä olosuhteista ja kansallisen tuomarineuvoston roolista tässä yhteydessä unionin tuomioistuin yksilöi sen jälkeen tuomion A. K. 147–151 kohdassa muita seikkoja, jotka ovat välittömämmin ominaisia kurinpitojaostolle, ja totesi kyseisen tuomion 152 kohdassa, että vaikka mikään näistä seikoista ei yksinään ja erikseen tarkasteltuna voi johtaa kurinpitojaoston riippumattomuuden kyseenalaistamiseen, niiden yhteisvaikutuksesta asia voi sitä vastoin olla toisin, ja näin voi olla vielä suuremmalla syyllä, jos arviointi kansallisesta tuomarineuvostosta osoittaa, ettei kyseinen elin ole riippumaton lainsäädäntö- ja toimeenpanovallan käyttäjistä.
72 Unionin tuomioistuin mainitsi erityisesti tuomion A. K. 150 ja 151 kohdassa yhtäältä sen, että kurinpitojaoston on muodostuttava yksinomaan äskettäin nimitetyistä tuomareista eikä näin ollen tuomareista, jotka olivat jo virantoimituksessa Sąd Najwyższyssa, ja toisaalta sen, että kurinpitojaostolla näyttää ylimmästä tuomioistuimesta annetun lain 20 §:stä ilmenevän mukaisesti olevan kyseiseen tuomioistuimeen kuuluvista muista jaostoista poiketen erityisen vahva itsenäinen asema.
73 Kuten Puolan tasavalta huomauttaa, unionin tuomioistuin ei tosin todennut asiassa A. K. antamassaan tuomiossa, että kurinpitojaostoa koskevat kansalliset säännökset ja kansallisen tuomarineuvoston kokoonpanon muuttamista koskevat kansalliset säännökset eivät ole SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisia, vaan se jätti ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtäväksi suorittaa tätä varten tarvittavat arvioinnit.
74 Tältä osin vakiintuneesta oikeuskäytännöstä ilmenee kuitenkin, että unionin tuomioistuimen tehtävänä ennakkoratkaisumenettelyssä ei ole lausua kansallisen oikeuden säännösten tai kansallisen käytännön yhteensopivuudesta unionin oikeuden sääntöjen kanssa. Unionin tuomioistuin on sen sijaan toimivaltainen esittämään kansalliselle tuomioistuimelle kaikki sellaiset unionin oikeuden tulkintaan liittyvät seikat, jotka saattavat auttaa kansallista tuomioistuinta sen arvioidessa tätä yhteensopivuutta sen käsiteltäväksi saatetussa asiassa (tuomio 15.7.2010, Pannon Gép Centrum, C-368/09, EU:C:2010:441, 28 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
75 Tämän oikeuskäytännön mukaisesti unionin tuomioistuin täsmensi tuomion A. K. 132 kohdassa, että se oli rajannut tarkastelunsa unionin oikeuden säännöksiin antamalla kyseisestä oikeudesta tulkinnan, josta oli hyötyä ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle, jonka tehtävänä oli arvioida unionin tuomioistuimen esittämien tulkintaan liittyvien seikkojen valossa tämän määräyksen 73 kohdassa mainittujen kansallisten säännösten yhteensopivuutta unionin oikeuden kanssa ratkaistessaan sen käsiteltäväksi saatetut asiat (ks. analogisesti tuomio 15.7.2010, Pannon Gép Centrum, C-368/09, EU:C:2010:441, 29 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
76 Siltä osin kuin nimenomaan nämä seikat liittyvät olennaisesti kurinpitojaoston toimivaltaan, sen kokoonpanoon, sen jäsenten nimittämisedellytyksiin ja ‑menettelyyn sekä sen itsenäisyyden asteeseen Sąd Najwyższyssa, niiden merkityksellisyyttä ei voida rajata Sąd Najwyższyn 5.12.2019 tuomioon liittyviin tosiseikkoihin. Näin ollen Puolan tasavallan väite, jolla se pyrkii kiistämään kyseisen tuomion merkityksen sillä perusteella, että se annettiin erityisessä tosiseikkoja koskevassa asiayhteydessä, ei voi menestyä.
77 Kun otetaan huomioon muun muassa tuomion A. K. 136–151 kohtaan sisältyvät seikat sekä tämän määräyksen 19–21 kohdassa mainitut Sąd Najwyższyn 5.12.2019 ja 15.1.2020 tuomion A. K. johdosta antamat tuomiot, ei ensi näkemältä voida sulkea pois sitä, että riidanalaiset kansalliset säännökset, luettuina yhdessä ylimmästä tuomioistuimesta annetun lain 20 §:n ja kansallisesta tuomarineuvostosta annetun lain 9 bis §:n kanssa, ovat vastoin Puolan tasavallalle SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaan kuuluvaa velvoitetta taata, että Sąd Najwyższyn tuomareita ja yleisten tuomioistuinten tuomareita koskevissa kurinpitomenettelyissä annettavia ratkaisuja valvoo elin, joka täyttää tehokkaaseen oikeussuojaan tuomioistuimissa liittyvät edellytykset, joihin riippumattomuutta koskeva edellytys sisältyy.
78 Näin ollen lausumatta tässä vaiheessa asianosaisten jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan kanteen yhteydessä esittämien väitteiden perusteltavuudesta, mikä kuuluu yksinomaan pääasiaa käsittelevän tuomioistuimen toimivaltaan, on todettava, että kun otetaan huomioon komission esittämät tosiasioita koskevat seikat sekä erityisesti 24.6.2019 annetussa tuomiossa komissio v. Puola (Ylimmän tuomioistuimen riippumattomuus) (C‑619/18, EU:C:2019:531) ja tuomiossa A. K. esitetyt tulkintaa koskevat seikat, niin perustelut, jotka komissio esittää jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan kanteen ensimmäisen kanneperusteen toisen väitteen yhteydessä ja joihin nyt käsiteltävä välitoimia koskeva hakemus perustuu, vaikuttavat siltä, että niille ilmeisesti on tämän määräyksen 52 kohdassa viitatussa oikeuskäytännössä tarkoitettu vakavasti otettava perustelu.
79 Puolan tasavallan väite, jonka mukaan komission olisi pitänyt osoittaa, että fumus boni juris ‑edellytys täyttyy jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan kanteen ensimmäisen kanneperusteen tueksi esitettyjen kaikkien väitteiden osalta, ei voi menestyä.
80 Kun nimittäin otetaan huomioon välitoimia koskevan hakemuksen rajallinen kohde eli ainoastaan jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan kanteen ensimmäisen kanneperusteen toisessa väitteessä tarkoitettujen kansallisten säännösten soveltamisen keskeyttäminen, komission tarvitsee näyttää toteen fumus boni juris ‑edellytyksen täyttyminen vain tämän väitteen osalta.
81 Edellä esitetyn perusteella on todettava, että fumus boni juris ‑edellytys täyttyy nyt käsiteltävässä asiassa.
Kiireellisyys
82 Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan välitoimimenettelyn tarkoituksena on turvata annettavan lopullisen ratkaisun täysi tehokkuus, jotta vältettäisiin aukot unionin tuomioistuimen takaamassa oikeussuojassa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi kiireellisyyttä on arvioitava siihen nähden, onko asiassa tarpeen antaa väliaikainen ratkaisu, jotta vältytään siltä, että väliaikaista oikeussuojaa pyytäneelle asianosaiselle aiheutuu vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa. Tämän asianosaisen on näytettävä toteen, ettei se voi odottaa pääasian ratkaisua joutumatta kärsimään tällaista vahinkoa. Tällaisen vakavan ja korjaamattoman vahingon olemassaolon osoittamiseksi ei ole tarpeen, että vahingon aiheutuminen osoitetaan ehdottomalla varmuudella. Riittää, että se on ennustettavissa riittävällä todennäköisyydellä (määräys 17.12.2018, komissio v. Puola, C-619/18 R, EU:C:2018:1021, 60 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
83 Välitoimista päättävän tuomarin on lisäksi pelkästään kiireellisyyden arvioimiseksi ja ilman, että tämä merkitsee mitään välitoimista päättävän tuomarin kannanottoa välitoimien hakijan pääasiassa esittämien väitteiden perusteltavuuteen, lähdettävä siitä, että kyseiset väitteet voidaan hyväksyä. Vakava ja korjaamaton vahinko, jonka todennäköinen aiheutuminen on osoitettava, on se, joka mahdollisesti aiheutuu, jos haettuja välitoimia ei myönnetä mutta pääasiaa koskeva kanne menestyy myöhemmin (määräys 17.12.2018, komissio v. Puola, C-619/18 R, EU:C:2018:1021, 61 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
84 Näin ollen nyt käsiteltävässä asiassa unionin tuomioistuimen on kiireellisyyden arvioimiseksi edellytettävä, että jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan kanteen ensimmäisen kanneperusteen toisessa väitteessä tarkoitetut kansalliset säännökset voivat vaarantaa kurinpitojaoston riippumattomuuden ja näin ollen olla vastoin Puolan tasavallalle SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaan kuuluvaa velvoitetta taata, että unionin oikeuden alaan kuuluvia asioita käsittelevien tuomioistuinten tuomareita koskevissa kurinpitomenettelyissä annettavia ratkaisuja valvoo elin, joka täyttää tehokkaaseen oikeussuojaan tuomioistuimissa liittyvät edellytykset, erityisesti riippumattomuutta koskevan edellytyksen.
85 Tässä arvioinnissa on lisäksi otettava huomioon yhtäältä se, että kurinpitojaosto on jo muodostettu kokoonpanossa, joka perustuu jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevassa kanteessa tarkoitettujen kansallisten säännösten ja erityisesti kurinpitojaostoon kuuluvien tuomareiden nimittämistä koskevien säännösten soveltamiseen, ja toisaalta se, että tämä jaosto on jo aloittanut toimintansa.
86 Tässä yhteydessä on tutkittava, voiko riidanalaisten kansallisten säännösten soveltaminen aiheuttaa komission väittämällä tavalla vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa unionin oikeusjärjestyksen toiminnan kannalta.
87 Tältä osin riidanalaisista kansallisista säännöksistä ilmenee, että kurinpitojaosto on yleisten tuomioistuinten tuomareiden osalta toisen asteen ja tietyissä tapauksissa ensimmäisen asteen kurinpitotuomioistuin ja Sąd Najwyższyn tuomareiden osalta ensimmäisen ja toisen asteen kurinpitotuomioistuin.
88 Kurinpitojaoston riippumattomuuden takaaminen tuomioistuimena, jolla on toimivalta ratkaista Sąd Najwyższyn tuomareita ja yleisten tuomioistuinten tuomareita koskevat kurinpitoasiat, on tämän määräyksen 34 kohdassa mainitun oikeuskäytännön mukaisesti olennainen sekä Sąd Najwyższyn että kyseisten tuomioistuinten riippumattomuuden säilyttämiseksi.
89 Näin ollen siitä, että kurinpitojaoston riippumattomuutta ei voida taata lopullisen tuomion julistamiseen saakka, seuraa, että Sąd Najwyższyn ja yleisten tuomioistuinten riippumattomuus vaarantuu myös tänä samana ajanjaksona.
90 Jo Sąd Najwyższyn tuomareiden ja yleisten tuomioistuinten tuomareiden näköpiirissä oleva riski joutua kurinpitomenettelyyn, joka voi johtaa asian saattamiseen sellaisen elimen käsiteltäväksi, jonka riippumattomuutta ei ole taattu, voi nimittäin sellaisenaan heikentää heidän omaa riippumattomuuttaan. Mainittuja tuomareita vastaan tähän mennessä tosiasiallisesti aloitettujen kurinpitomenettelyjen lukumäärällä tai niiden lopputuloksella ei ole merkitystä tässä yhteydessä.
91 Tämän määräyksen 33 kohdassa mainitun oikeuskäytännön mukaan Sąd Najwyższyn ja yleisten tuomioistuinten riippumattomuuden säilyttäminen on ensisijaisen tärkeää, jotta taataan yksityisille unionin oikeuden perusteella kuuluvien oikeuksien turvaaminen tuomioistuimissa.
92 Unionin tuomioistuin on siten jo katsonut, että se, että Sąd Najwyższyn riippumattomuutta ei voida taata, voi aiheuttaa vakavaa ja luonteeltaan korjaamatonta vahinkoa unionin oikeusjärjestykselle ja näin ollen unionin oikeuteen perustuville yksityisten oikeuksille sekä SEU 2 artiklassa vahvistetuille arvoille, jotka ovat unionin perustana, muun muassa oikeusvaltiota koskevalle arvolle (ks. vastaavasti määräys 17.12.2018, komissio v. Puola, C-619/18 R, EU:C:2018:1021, 68, 70 ja 71 kohta).
93 Edellä todetusta seuraa, että riidanalaisten kansallisten säännösten soveltaminen on omiaan aiheuttamaan vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa unionin oikeusjärjestykselle siltä osin kuin niissä annetaan toimivalta Sąd Najwyższyn tuomareita ja yleisten tuomioistuinten tuomareita koskevien kurinpitoasioiden käsittelyyn sellaiselle elimelle – tässä tapauksessa kurinpitojaostolle – jonka riippumattomuutta ei voida taata.
94 Puolan tasavallan väite, jonka mukaan kiireellisyysedellytys ei täyty käsiteltävässä asiassa sillä perusteella, että komissio on viivytellyt toimenpiteisiin ryhtymistä väitetyn jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisen lopettamiseksi, ei voi menestyä.
95 On nimittäin riittävää muistuttaa, että jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva kanne, johon nyt käsiteltävä välitoimia koskeva hakemus liittyy, kuuluu osana komission toimenpiteisiin Puolan tasavallan vuodesta 2015 lähtien toteuttamien oikeuslaitosta koskevien lainsäädäntöuudistusten johdosta ja että näihin toimenpiteisiin sisältyy [SEU] 7 artiklan 1 kohdan mukainen 20.12.2017 tehty oikeusvaltioperiaatteen noudattamista Puolassa koskeva perusteltu ehdotus, jossa komissio on selostanut muun muassa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevassa kanteessa tarkoitettujen kansallisten säännösten esiin tuomat ongelmat tuomareiden riippumattomuuden periaatteen kannalta.
96 Myöskään Puolan tasavallan väite, jolla pyritään torjumaan kiireellisyyden olemassaolo sillä perusteella, että komissio teki välitoimia koskevan hakemuksen kolme kuukautta jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan kanteen nostamisen jälkeen, ei voi menestyä.
97 Aluksi on nimittäin todettava, että kyseisen jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan kanteen nostamisajankohtana Puolan hallituksella ja komissiolla oli tieto tuomion A. K. julistamispäivästä.
98 Koska kyseisessä tuomiossa tuli esiin kysymys kurinpitojaoston riippumattomuudesta, komission oli ennen välitoimia koskevan hakemuksen tekemistä aiheellista odottaa unionin tuomioistuimen vastausta tähän kysymykseen ja tarvittaessa arvioida kyseisen tuomion vaikutuksia Puolassa.
99 Tämän jälkeen on todettava, että samanaikaisesti jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan kanteen nostamisen kanssa komissio pyysi, että kyseisen kanteen käsittelyyn sovellettaisiin nopeutettua menettelyä Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 23 a artiklan ja työjärjestyksen 133 artiklan 1 kohdan nojalla muun muassa sillä perusteella, että jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämiset, joihin kyseisessä kanteessa on vedottu, ovat luonteeltaan järjestelmällisiä ja että asian tutkiminen mahdollisimman nopeasti edistäisi oikeusvarmuutta sekä unionin että asianomaisen jäsenvaltion edun mukaisesti.
100 Toisin kuin Puolan tasavalta väittää, se, että unionin tuomioistuin hylkäsi kyseisen pyynnön, ei osoita, ettei kiireellisyyttä koskeva edellytys täyttyisi.
101 Sen kysymyksen, onko pääasia ratkaistava nopeutetussa menettelyssä, ja sen kysymyksen välillä, ovatko tässä asiassa haetut välitoimet kiireellisiä, jotta niitä pyytäneelle asianosaiselle ei aiheudu vakavaa vahinkoa, ei nimittäin ole mitään yhteyttä (unionin tuomioistuimen varapresidentin määräys 22.3.2018, Wall Street Systems UK v. EKP, C-576/17 P(R) ja C-576/17 P(R)-R, ei julkaistu, EU:C:2018:208, 51 kohta).
102 Tässä yhteydessä nopeutettua menettelyä voidaan olla soveltamatta, jos sen soveltaminen olisi vaikeaa asiassa esiin tulleiden oikeudellisten ongelmien arkaluonteisuuden ja monitahoisuuden vuoksi erityisesti silloin, kun asian käsittelyn kirjallista vaihetta unionin tuomioistuimessa ei ole asianmukaista lyhentää (ks. analogisesti unionin tuomioistuimen presidentin määräys 18.10.2017, Weiss ym., C-493/17, ei julkaistu, EU:C:2017:792, 13 kohta). On todettava, että tilanne on tässä tapauksessa tällainen.
103 Edellä esitetyn perusteella on päädyttävä toteamaan, että kiireellisyyttä koskeva edellytys täyttyy käsiteltävässä asiassa.
Intressivertailu
104 On ilmeistä, että useimmissa välitoimimenettelyissä sekä täytäntöönpanon lykkäämistä koskevan hakemuksen hyväksymisellä että sen hylkäämisellä voi olla tietyssä määrin tiettyjä lopullisia vaikutuksia, ja välitoimista päättävän tuomarin, jonka käsiteltäväksi on saatettu täytäntöönpanon lykkäämistä koskeva hakemus, tehtävänä on punnita kuhunkin mahdolliseen ratkaisuun liittyviä riskejä. Tämä merkitsee konkreettisesti sitä, että on muun muassa tutkittava, meneekö välitoimia hakeneen osapuolen intressi siihen, että kansallisten säännösten täytäntöönpanoa lykätään, kyseisten säännösten välitöntä soveltamista koskevan intressin edelle. Tätä kysymystä tutkittaessa on selvitettävä se, voidaanko kyseisten säännösten mahdollisella kumoamisella unionin tuomioistuimen hyväksyttyä pääasiassa nostetun kanteen ennallistaa niiden välittömästä soveltamisesta aiheutunut tilanne, ja toisaalta se, missä määrin täytäntöönpanon lykkääminen olisi omiaan estämään mainituilla säännöksillä tavoiteltujen päämäärien saavuttamisen siinä tapauksessa, että pääasiassa nostettu kanne hylätään (määräys 17.12.2018, komissio v. Puola, C-619/18 R, EU:C:2018:1021, 91 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
105 Nyt käsiteltävässä asiassa komissio vetoaa siihen, että jos unionin tuomioistuin hyväksyy jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan kanteen kieltäydyttyään määräämästä haettuja välitoimia, tästä aiheutuisi järjestelmätason haittoja unionin oikeusjärjestyksen moitteettomalle toiminnalle ja korjaamatonta vahinkoa niille oikeuksille, joita yksityisillä on unionin oikeuden perusteella. Jos unionin tuomioistuin sitä vastoin hylkää jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan kanteen määrättyään välitoimista, ainoa seuraus tästä olisi, että kurinpitojaoston toiminta olisi ollut väliaikaisesti keskeytettynä.
106 Puolan tasavalta vetoaa siihen, että haettujen välitoimien soveltaminen pakottaisi Puolan lainsäädäntövallan ja toimeenpanovallan käyttäjät toteuttamaan toimenpiteitä, joiden käytännön vaikutuksena olisi oikeudenhoitoon kuuluvia rakenteellisia tehtäviään lakisääteisesti hoitavan lainkäyttöelimen lakkauttaminen. Tällaisten välitoimien soveltaminen loukkaisi siten Puolan valtion rakenteellisia perusperiaatteita heikentämällä oikeussubjektien saamaa vaikutelmaa Sąd Najwyższyn riippumattomuudesta.
107 Haettujen välitoimien soveltamisen seurauksena olisi myös sellaisen yksikön lakkauttaminen, jonka puheenjohtaja vastaa sen talousarvion toteuttamisesta Sąd Najwyższyn muiden jaostojen talousarviosta erillään. Samoin kyseisen yksikön hallinto- ja rahoituspalveluista vastaavien yksikköjen työntekijöiden työpaikka lakkaa olemasta.
108 Lopuksi tällaisten toimenpiteiden soveltaminen loukkaisi vireillä olevien asioiden asianosaisten oikeutta siihen, että asiat käsitellään tuomioistuimessa, joka on perustettu etukäteen laillisesti.
109 Tältä osin on aluksi huomautettava tämän määräyksen 29 kohdassa todetun mukaisesti, että vaikka jäsenvaltioiden lainkäytön järjestäminen kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan, jäsenvaltioiden on kuitenkin tätä toimivaltaa käyttäessään noudatettava unionin oikeuden ja erityisesti SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisia velvoitteitaan.
110 Kuten tämän määräyksen 44 ja 47 kohdassa on todettu, haettujen välitoimien myöntäminen ei merkitsisi kurinpitojaoston lakkauttamista eikä siten myöskään sen hallinto- ja rahoituspalvelujen lopettamista vaan ainoastaan sen toiminnan väliaikaista keskeyttämistä lopullisen tuomion julistamiseen asti.
111 Koska mainittujen toimien myöntäminen merkitsisi sitä, että kurinpitojaostossa vireillä olevien asioiden käsittelyä on lykättävä lopullisen tuomion julistamiseen asti, näiden asioiden lykkäämisestä asianomaisille oikeussubjekteille aiheutuva haitta olisi lisäksi pienempi kuin haitta, joka aiheutuisi näiden asioiden käsittelystä sellaisessa elimessä eli kurinpitojaostossa, jonka osalta ei voida ensi näkemältä sulkea pois sitä, että kyseinen elin ei ole riippumaton ja puolueeton.
112 Haetuista välitoimista aiheutuville talousarvioon liittyville vaikeuksille, joihin Puolan tasavalta on vedonnut, ei myöskään voida antaa suurempaa merkitystä kuin unionin yleisen edun vahingoittamisen riskille unionin oikeusjärjestyksen moitteettoman toiminnan kannalta.
113 Tässä tilanteessa on päädyttävä katsomaan, että nyt käsiteltävässä asiassa intressivertailun lopputulos puoltaa komission hakemien välitoimien myöntämistä.
114 Tämän määräyksen 1 kohdassa tarkoitettu komission välitoimia koskeva hakemus on kaiken edellä todetun perusteella hyväksyttävä.
Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (suuri jaosto) on määrännyt seuraavaa:
1) Puolan tasavallan on välittömästi ja tuomion, jolla asian C-791/19 käsittely päätetään, julistamiseen asti
– keskeytettävä ylimmästä tuomioistuimesta 8.12.2017 annetun lain (ustawa o Sądzie Najwyższym) (Dz. U. 2018, järjestysnumero 5), sellaisena kuin se on muutettuna, 3 §:n 5 kohdan, 27 §:n ja 73 §:n 1 momentin niiden säännösten soveltaminen, jotka ovat perustana Sąd Najwyższyn (ylin tuomioistuin) Izba Dyscyplinarnan (kurinpitojaosto) toimivallalle käsitellä tuomareita koskevia kurinpitoasioita ensimmäisenä asteena ja muutoksenhakuasteena
– pidättäydyttävä siirtämästä Sąd Najwyższyn (ylin tuomioistuin) Izba Dyscyplinarnassa (kurinpitojaosto) vireillä olevia asioita ratkaisukokoonpanolle, joka ei täytä riippumattomuuden vaatimuksia, jotka on määritelty muun muassa 19.11.2019 annetussa tuomiossa A. K. ym. (Ylimmän tuomioistuimen kurinpitojaoston riippumattomuus) (C-585/18, C-624/18 ja C‑625/18, EU:C:2019:982)
– ilmoitettava Euroopan komissiolle viimeistään yhden kuukauden kuluttua haettujen välitoimien määräämistä koskevan unionin tuomioistuimen määräyksen tiedoksi antamisesta kaikki toimenpiteet, jotka se on toteuttanut noudattaakseen kyseistä määräystä täysimääräisesti.
2) Oikeudenkäyntikuluista määrätään myöhemmin.
Allekirjoitukset