Language of document : ECLI:EU:F:2008:51

VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO
(kolmas jaosto)

30 päivänä huhtikuuta 2008

Asia F-16/07

Adriana Dragoman

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio

Henkilöstö – Kilpailu – Valintalautakunta – Valintalautakunnan puolueettomuuden periaate – Henkilöstösääntöjen 11 a artikla – Sisäisten ja ulkopuolisten hakijoiden yhdenvertainen kohtelu – Hakijan karsiminen – Perusteluvelvollisuuden laajuus – Valintalautakunnan työskentelyn salaisuuden säilyttäminen

Aihe: EY 236 ja EA 152 artiklan perusteella nostettu kanne, jolla Dragoman vaatii muun muassa avoimen kilpailun EPSO/AD/34/05, joka koski varallaololuettelon laatimista romaniankielisten lingvistihallintovirkamiesten (konferenssitulkit – AD 5) palvelukseen ottamiseksi, valintalautakunnan 12.12.2006 tekemän päätöksen olla ottamatta häntä kyseiseen varallaololuetteloon kumoamista.

Ratkaisu: Kanne hylätään. Asianosaiset vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Tiivistelmä

1.      Virkamiehet – Kilpailu – Valintalautakunnan puolueettomuuden periaate

(Henkilöstösääntöjen 11 a artikla)

2.      Virkamiehet – Kilpailu – Kilpailun kulku

(Henkilöstösääntöjen liite III)

3.      Virkamiehet – Kilpailu – Valintalautakunta – Hakemuksen hylkääminen – Perusteluvelvollisuuden laajuus – Työskentelyn salaisuuden säilyttäminen

(Henkilöstösääntöjen 25 artikla ja liitteessä III oleva 6 artikla)

1.      Kilpailun valintalautakunnan puolueettomuuden periaate on yhdenvertaisen kohtelun periaatteen ilmentymä, ja se kuuluu yhteisön oikeusjärjestyksessä annettuihin takeisiin.

Se, että valintalautakunnan jäsen ja ehdokas tuntevat toisensa, ei kuitenkaan yksinään riitä osoittamaan, että kyseisellä jäsenellä on henkilöstösääntöjen 11 a artiklassa tarkoitettu ”henkilökohtainen, erityisesti perheeseen liittyvä tai taloudellinen etu”, joka voi sellaisena vaarantaa hänen puolueettomuutensa. Se, että valintalautakunnan jäsen tuntee yhden ehdokkaista henkilökohtaisesti, ei nimittäin välttämättä merkitse sitä, että kyseisellä jäsenellä olisi myönteinen ennakkokäsitys kyseisen ehdokkaan suorituksesta. Koska suullinen koe ei myöskään luonteensa vuoksi voi olla anonyymi, sillä seikalla, että ehdokkaalla on ollut henkilöstökortti eikä vierailijakorttia, ei voida antaa valintalautakunnalle tietoja, joista tämä ei saisi olla tietoinen.

(ks. 41, 44 ja 46 kohta)

2.      Kilpailun valintalautakunnalla on laaja harkintavalta suullisten kokeiden menettelytavan ja yksityiskohtaisen sisällön määrittämisessä edellyttäen, että se noudattaa tunnollisesti näiden kokeiden järjestämistä koskevia sääntöjä. Kun näin ollen valintalautakunta päättää pyytää ehdokasta esittäytymään yleistä suullista koetta edeltävän ensimmäisen tulkkauskokeen alussa ja tällä tavoin rauhoittamaan tätä, se ei jätä huomiotta tämän harkintavaltansa rajoja.

(ks. 51 ja 57 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑92/01, Girardot v. komissio, 24.9.2002 (Kok. H. 2002, s. I‑A‑163 ja II‑859, 24 kohta) ja asia T‑336/02, Christensen v. komissio, 5.4.2005 (Kok. H. 2005, s. I‑A‑75 ja II‑341, 38 kohta)

3.      Epäedullisen päätöksen perusteluvelvollisuudella pyritään yhtäältä antamaan päätöksen adressaatille tarvittavat tiedot, jotta tämä voi arvioida, onko päätös asianmukainen, ja toisaalta mahdollistamaan tuomioistuinten harjoittama valvonta. Kun on kyse kilpailun valintalautakunnan tekemistä päätöksistä, tämä velvollisuus on kuitenkin sovitettava yhteen henkilöstösääntöjen liitteessä III olevassa 6 artiklassa säädetyn valituslautakunnan työskentelyn salaisuuden säilyttämisen kanssa. Tämä salaisuus on otettu käyttöön valintalautakuntien riippumattomuuden ja niiden työskentelyn objektiivisuuden takaamiseksi siten, että niitä suojataan kaikilta ulkopuolisilta asiaan puuttumisilta ja paineilta siitä riippumatta, ovatko ne peräisin yhteisön hallinnolta itseltään, asianomaisilta ehdokkailta vai kolmansilta. Tämän salaisuuden säilyttäminen estää näin ollen valintalautakuntien jäsenten henkilökohtaisten kannanottojen ja ehdokkaiden henkilökohtaiseen tai vertailevaan arviointiin liittyvien seikkojen paljastamisen.

Tässä tilanteessa kilpailun valintalautakunnan päätösten perusteluvaatimuksessa on otettava huomioon asianomaisen työskentelyn luonne, johon kuuluu yleisesti ottaen ainakin kaksi erillistä vaihetta, eli ensinnäkin hakemusten tutkiminen kilpailuun hyväksyttyjen ehdokkaiden valitsemiseksi ja toiseksi sen tutkiminen, soveltuvatko ehdokkaat täytettäviin virkoihin, jotta voidaan laatia sopivien ehdokkaiden luettelo. Kilpailun valintalautakunnan työskentelyn toiseen vaiheeseen kuuluu luonteeltaan ensisijaisesti vertailevia tehtäviä, minkä vuoksi siihen sovelletaan tähän työskentelyyn olennaisesti kuuluvaa salaisuutta. Valintalautakunnan ennen kokeita hyväksymät korjauskriteerit ovat olennainen osa niitä luonteeltaan vertailevia arviointeja, jotka se tekee ehdokkaiden ansioista. Näihin kriteereihin sovelletaan näin ollen päätöksenteon luottamuksellisuutta samalla tavoin kuin valintalautakunnan arviointeihin. Valintalautakunnan tekemät vertailevat arvioinnit kuvastuvat ehdokkaille annetuissa arvosanoissa. Kun otetaan huomioon salaisuus, joka valintalautakunnan työskentelyyn on liitettävä, eri kokeissa saatujen arvosanojen ilmoittaminen on valintalautakunnan päätösten riittävä perustelu, koska valintalautakunnan velvollisuutena ei ole yksilöidä ehdokkaiden vastauksia, jotka on katsottu riittämättömiksi, tai selittää, miksi ne katsottiin riittämättömiksi.

(ks. 63 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑254/95 P, parlamentti v. Innamorati, 4.7.1996 (Kok. 1996, s. I‑3423, 23–31 kohta)

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑33/00, Martínez Páramo ym. v. komissio, 27.3.2003 (Kok. H. 2003, s. I‑A‑105 ja II‑541, 43–52 kohta)