UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (kymmenes jaosto)
11 päivänä huhtikuuta 2019 (*)
Ennakkoratkaisupyyntö – Yhteinen tullitariffi – Tavaroiden luokittelu – Yhdistetty nimikkeistö – Alanimikkeet 8528 51 00 ja 8528 59 40 – Monitorit, joissa on litteä nestekidenäyttö ja joilla voidaan näyttää automaattisesta tietojenkäsittelyjärjestelmästä peräisin oleva signaali – Informaatioteknologiatuotteiden kauppaa koskeva sopimus
Asiassa C‑288/18,
jossa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Hoge Raad der Nederlanden (ylin tuomioistuin, Alankomaat) on esittänyt 20.4.2018 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen 25.4.2018, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa
X BV
vastaan
Staatssecretaris van Financiën,
UNIONIN TUOMIOISTUIN (kymmenes jaosto),
toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja C. Lycourgos (esittelevä tuomari) sekä tuomarit M. Ilešič ja I. Jarukaitis,
julkisasiamies: E. Sharpston,
kirjaaja: A. Calot Escobar,
ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä esitetyn,
ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet
– X BV, edustajanaan M. Chin-Oldenziel, advocaat,
– Alankomaiden hallitus, asiamiehinään M. K. Bulterman ja P. Huurnink,
– Euroopan komissio, asiamiehinään A. Caeiros ja P. Vanden Heede,
päätettyään julkisasiamiestä kuultuaan ratkaista asian ilman ratkaisuehdotusta,
on antanut seuraavan
tuomion
1 Ennakkoratkaisupyyntö koskee tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (EYVL 1987, L 256, s. 1) liitteessä I, sellaisena kuin se on muutettuna 9.10.2012 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 927/2012 (EUVL 2012, L 304, s. 1), olevan yhdistetyn nimikkeistön (jäljempänä yhdistetty nimikkeistö) alanimikkeiden 8528 51 00 ja 8528 59 40 tulkintaa.
2 Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa ovat vastakkain X BV ja Staatssecretaris van Financiën (valtiovarainministeriön valtiosihteeri, Alankomaat) ja joka koskee viiden suuren kuvakoon infonäytön, joiden kuvaruuduissa käytetään nestekidetekniikkaa (jäljempänä riidanalaiset näytöt), tariffiluokittelua.
Asiaa koskevat oikeussäännöt
Yhdistetty nimikkeistö
3 Asetuksella N:o 2658/87 käyttöön otettu yhdistetty nimikkeistö perustuu maailmanlaajuiseen harmonoituun tavarankuvaus- ja tavarankoodausjärjestelmään (jäljempänä harmonoitu järjestelmä), jonka on laatinut sittemmin Maailman tullijärjestöksi muuttunut tulliyhteistyöneuvosto ja joka on otettu käyttöön Brysselissä 14.6.1983 harmonisoidusta tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmästä tehdyllä kansainvälisellä yleissopimuksella. Kyseinen yleissopimus on yhdessä sen 24.6.1986 tehdyn muutospöytäkirjan kanssa hyväksytty Euroopan talousyhteisön puolesta 7.4.1987 tehdyllä neuvoston päätöksellä 87/369/ETY (EYVL 1987, L 198, s. 1). Yhdistetyssä nimikkeistössä käytetään harmonoidun järjestelmän mukaisia nimikkeitä ja kuusinumeroisia alanimikkeitä, ja ainoastaan seitsemäs ja kahdeksas numero ovat sen omia alajaotteluja.
4 Pääasiassa sovelletaan yhdistettyä nimikkeistöä, joka perustuu täytäntöönpanoasetukseen N:o 927/2012.
5 Yhdistetyn nimikkeistön johdantomääräykset sisältävässä ensimmäisessä osassa on I osasto, joka koskee ”Yleissääntöjä” ja jonka A jaksossa, jonka otsikkona on ”Yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt”, säädetään seuraavaa:
”Tavarat luokitellaan yhdistettyyn nimikkeistöön seuraavien periaatteiden mukaisesti.
1. Nimikkeistön jaksojen, ryhmien tai alaryhmien otsikot ovat ainoastaan ohjeellisia; oikeudellisesti luokittelu määräytyy nimikkeiden sekä asianomaisten jaksojen tai ryhmien huomautusten sanamuodon mukaisesti ja, jollei näistä nimikkeistä ja huomautuksista muuta johdu, seuraavien sääntöjen mukaisesti.
– –
6. Oikeudellisesti tavaroiden luokittelu kunkin nimikkeen alanimikkeisiin määräytyy näiden alanimikkeiden ja niiden huomautusten sanamuodon sekä soveltuvin osin edellä olevien sääntöjen mukaisesti, ottaen kuitenkin huomioon, että ainoastaan samantasoiset alanimikkeet ovat keskenään vertailukelpoisia. Jollei toisin määrätä, tätä sääntöä sovellettaessa otetaan huomioon myös kyseisten jaksojen ja ryhmien huomautukset.”
6 Yhdistetyn nimikkeistön toinen osa, jonka otsikko on ”Tullitaulukko”, käsittää XVI jakson, jossa on 85 ryhmä, jonka otsikko on ”Sähkökoneet ja ‑laitteet sekä niiden osat; äänen tallennus- tai toistolaitteet, televisiokuvan tai ‑äänen tallennus- tai toistolaitteet sekä tällaisten tavaroiden osat ja tarvikkeet”.
7 Yhdistetyn nimikkeistön 85 ryhmään kuuluvat muun muassa seuraavan nimikkeen ja alanimikkeet:
8528 | Monitorit ja projektorit, joissa ei ole yhteenrakennettua televisiovastaanotinta; televisiovastaanottimet, myös yhteenrakennetuin yleisradiovastaanottimin tai äänen tai videosignaalien tallennus- tai toistolaittein: |
| – katodisädeputkimonitorit: |
| – – |
| – muut monitorit: |
8528 51 00 | – – jollaisia käytetään yksinomaan tai pääasiallisesti nimikkeen 8471 automaattisissa tietojenkäsittelyjärjestelmissä |
8528 59 | – – muut: |
8528 59 10 | – – – yksivärinäyttöiset |
| – – – värimonitorit: |
8528 59 40 | – – – – joiden kuvaruudussa käytetään nestekidenäyttötekniikkaa |
8528 59 80 | – – – – muut” |
Harmonoidun järjestelmän selitykset
8 Harmonoidun järjestelmän selitykset on laadittu Maailman tullijärjestössä tulliyhteistyöneuvoston perustamista koskevan sopimuksen määräysten mukaisesti.
9 Harmonoidun järjestelmän nimikkeen 8528 selityksissä, sellaisina kuin ne annettiin vuonna 2012, mainitaan muun muassa, että
”– –
Monitoreiden, projektoreiden ja televisioiden kuvan näyttäminen perustuu eri tekniikkoihin. Niistä ovat esimerkkejä katodisädeputkitekniikka (engl. cathode-ray tube, CRT), nestekidenäyttötekniikka (engl. liquid crystal display, LCD), mikropeilitekniikka (engl. digital micromirror device, DMD), orgaanisiin valodiodeihin (engl. organic light emitting diodes, OLED) perustuva tekniikka ja plasmatekniikka.
Monitorit ja projektorit voivat soveltua monenlaisten eri lähteistä tulevien signaalien vastaanottamiseen. Jos niissä kuitenkin on televisioviritin, niiden katsotaan olevan televisioita.
A. Monitorit, jollaisia käytetään yksinomaan tai pääasiallisesti nimikkeen 84.71 automaattisissa tietojenkäsittelyjärjestelmissä
Tähän kuuluvat katodisädeputkella varustetut ja ilman sitä olevat monitorit (esim. litteät kuvaruudut), jotka näyttävät käsitellyn tiedon graafisessa muodossa. Nämä monitorit poikkeavat muun tyyppisistä monitoreista (ks. jäljempänä kohta B) ja televisiovastaanottimista. Näihin kuuluvat mm.:
1) Monitorit, jotka pystyvät vastaanottamaan signaalia vain automaattisen tietojenkäsittelykoneen keskusyksiköstä eivätkä siksi pysty toistamaan värillistä kuvaa yhdistetystä videosignaalista, jonka aallon muoto noudattaa jotakin lähetysstandardia (NTSC, SECAM, PAL, D-MAC jne.). Ne on varustettu tietojenkäsittelyjärjestelmille tyypillisillä liitännöillä (esim. RS-232C ‑liitäntä, DIN- tai SUB-D-liitin) eikä niissä ole äänipiiriä. Niitä ohjaavat erityiset sovittimet (esim. mustavalko- tai grafiikkasovitin), jotka on sisäänrakennettu automaattisen tietojenkäsittelykoneen keskusyksikköön.
2) CRT-monitorit, joiden piste-etäisyys alkaa keskitason erotuskyvyllä 0,41 mm:stä ja pienenee erotuskyvyn kasvaessa.
3) CRT-monitorit, joissa pienten mutta tarkkojen kuvien esittämistä varten on pienempi kuvapistekoko ja tiukempi konvergenssistandardi kuin jäljempänä B‑kohdassa kuvatuissa monitoreissa ja televisiovastaanottimissa. (Konvergenssi on elektronitykin tai ‑tykkien kyky aktivoida katodisädeputken pinnalla oleva yksittäinen piste vaikuttamatta sen viereisiin pisteisiin.)
4) CRT-monitorit, joiden kuvakanavan taajuus (kaistanleveys), jolla mitataan kuinka monta pistettä sekunnissa voidaan lähettää kuvan muodostamiseksi, on yleensä vähintään 15 MHz. Jäljempänä B-kohdassa kuvatuissa monitoreissa kaistanleveys on yleensä enintään 6 MHz. Näiden monitorien vaakapyyhkäisytaajuus vaihtelee, eri näyttömuotoja koskevien standardien mukaan, yleensä 15 kHz:stä yli 155 kHz:iin. Monissa näistä monitoreista on useita vaakapyyhkäisytaajuuksia. Jäljempänä B-kohdassa kuvattujen monitorien vaakapyyhkäisytaajuus on vakio, yleensä 15,6 tai 15,7 kHz käytetystä televisiostandardista riippuen. Tämän lisäksi automaattisten tietojenkäsittelykoneiden monitorit eivät ole yhteensopivia kansallisten tai kansainvälisten yleisissä televisiolähetyksissä käytettävien taajuusstandardien kanssa eivätkä valvontatelevision taajuusstandardien kanssa.
Tähän ryhmään kuuluville monitoreille on ominaista pieni sähkömagneettinen säteily ja niissä on usein kallistus- ja kiertomekanismi, heijastamattomat pinnat, välkkymätön näyttö ja muita ergonomisia ominaisuuksia, jotka helpottavat pitkäaikaista katselua lähietäisyydeltä.
B. Muut monitorit kuin ne, jollaisia käytetään yksinomaan tai pääasiallisesti nimikkeen 84.71 automaattisissa tietojenkäsittelyjärjestelmissä
Tähän ryhmään kuuluvat monitorit, jotka ovat suoraan videokameraan tai ‑tallennuslaitteeseen koaksiaalikaapelilla liitettyjä vastaanottimia, niin että kaikki radiotaajuuspiirit puuttuvat. Niitä käytetään televisioyhtiöissä tai valvontakamerajärjestelmissä (lentokentillä, rautatieasemilla, tehtaissa, sairaaloissa jne.). Nämä laitteet koostuvat olennaisin osin laitteistoista, joilla toteutetaan valopisteen syntyminen ja esittäminen näytöllä tahdistetusti lähdesignaalien ja yhden tai useamman videovahvistimen signaalien kanssa siten, että valopisteen intensiteettiä voidaan vaihdella. Niissä voi lisäksi olla erilliset sisäänmenot punaiselle (R), vihreälle (G) ja siniselle (B) värille tai ne voivat olla koodattuja jonkin standardin mukaiseksi (NTSC, SECAM, PAL, D-MAC jne.). Koodattujen signaalien vastaanottamista varten monitori on varustettava dekooderilla, joka erottelee R-, G- ja B-signaalit. Tavallisin keino kuvan toistamiseksi on katodisädeputki, joka toistaa kuvan suoraan kuvaruudulle tai projektori, jossa on enintään kolme katodisädeputkea. Muut monitorit toistavat kuvan eri tavoin (esim. nestekidenäyttö tai valon taipumiskuva öljykalvolle). Nämä monitorit voivat olla katodisädeputkimonitoreja tai litteitä näyttöjä esim. LCD-, LED- tai plasmanäyttöjä.
– –”
Pääasia ja ennakkoratkaisukysymys
10 Pääasia koskee riidanalaisten näyttöjen tariffiluokittelua. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan kyseisten näyttöjen läpimitta on 46–70 tuumaa ja paino 19,3–81,7 kilogrammaa. Niissä on eri sisääntuloja, jotka mahdollistavat muun muassa automaattisen tietojenkäsittelykoneen, tallennuslaitteen ja äänen tai videosignaalin tallennus- tai toistolaitteen tai DVD-soittimen liittämisen mutta niihin ei kuulu televisiovastaanotinta. Näyttöjä myydään niin, että niiden mukana tulee kaukosäädin ja erilaisia johtoja.
11 Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin jatkaa, että mainitut näytöt voivat – automaattisesta tietojenkäsittelyjärjestelmästä riippumatta – toistaa komposiittivideosignaalin värikuvaa. Näytöt eivät niiden mitat, painot ja toiminnot huomioon ottaen sovellu työpöytä- tai pöytänäytöiksi. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan kyseisiä näyttöjä ei myydä kuluttajille, vaan niitä tarjotaan yritysmarkkinoilla käytettäväksi erityisesti automaattisen tietojenkäsittelyjärjestelmän yhteydessä julkisissa tiloissa, esimerkiksi lentokentillä ja juna-asemilla matkatietojen näyttämiseen, tai suurissa toimistotiloissa yleisen informaation näyttämiseen.
12 Tutkija antoi 24.4.2013 ja 26.4.2013 näyttöjä koskevat sitovat tariffitiedot ja luokitteli riidanalaiset näytöt yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8528 59 40 ”muina värimonitoreina, joiden kuvaruuduissa käytetään nestekidenäyttötekniikkaa”.
13 Pääasian kantaja riitautti kyseiset sitovat tariffitiedot ja teki oikaisuvaatimuksen, jossa se väitti, että riidanalaiset näytöt oli luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8528 51 00 sillä perusteella, että ne olivat monitoreja, jollaisia käytetään yksinomaan tai pääasiallisesti yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 8471 automaattisissa tietojenkäsittelyjärjestelmissä. Tutkija hylkäsi kyseisen oikaisuvaatimuksen ja vahvisti sitovat tariffitiedot.
14 Pääasian kantaja haki muutosta tutkijan päätökseen Gerechtshof Amsterdamissa (Amsterdamin ylioikeus, Alankomaat), joka totesi, että riidanalaiset näytöt oli luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8528 59 40. Mainittu tuomioistuin perusteli kyseisen ratkaisun olennaisilta osin toteamalla, että toisin kuin unionin tuomioistuin edellytti 19.2.2009 antamansa tuomion Kamino International Logistics (C‑376/07, EU:C:2009:105) 60 kohdassa, riidanalaisia näyttöjä ei ole tarkoitettu lähityöskentelyyn, joka on ominaispiirre, jonka perusteella voidaan katsoa, ettei monitorin käyttäjän ja automaattisen tietojenkäsittelyjärjestelmän käyttäjän välillä ole vuorovaikutusta, mistä syystä kyse ei ole yksinomaisesta tai pääasiallisesta käyttämisestä automaattisessa tietojenkäsittelyjärjestelmässä.
15 Pääasian kantaja on tehnyt Gerechtshof Amsterdamin tuomiosta kassaatiovalituksen Hoge Raad der Nederlandenille (ylin tuomioistuin, Alankomaat) ja väittänyt, että riidanalaiset näytöt on luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8528 51 00 sillä perusteella, että niillä on sellaisia ominaispiirteitä ja ominaisuuksia, jotka tekevät niistä erityisen soveltuvia automaattisesta tietojenkäsittelyjärjestelmästä peräisin olevan informaation näyttämiseen suurissa yleisötiloissa. Pääasian kantajan mukaan tällaisen luokittelun vahvistavat informaatioteknologiatuotteiden kaupasta 13.12.1996 tehtyyn sopimukseen, joka hyväksyttiin informaatioteknologiatuotteiden tullien poistamisesta 24.3.1997 tehdyllä neuvoston päätöksellä 97/359/EY (EYVL 1997, L 155, s. 1; jäljempänä ITA-sopimus), perustuvat velvoitteet.
16 Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin täsmentää, että ennen harmonoidun järjestelmän muuttamista vuonna 2007 yksinomaan tai pääasiallisesti automaattisessa tietojenkäsittelyjärjestelmässä käytettävät monitorit oli luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8471 60 90, jonka otsikko oli ”automaattisen tietojenkäsittelykoneen tulostusyksikkö”. Sen mukaan ennen vuotta 2007 sovelletuista selityksistä ja harmonoituun järjestelmään vuonna 2007 tehtyjen muutosten jälkeen laadituista selityksistä ilmenee, että kyseisen muutoksen seurauksena aikaisemmin yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8471 60 90 kuuluneet monitorit luokitellaan eri alanimikkeeseen eli harmonoidun järjestelmän nimikkeeseen 8528, ja niissä kyseiset monitorit erotetaan edelleen muunlaisista videomonitoreista ja televisiovastaanottimista. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo tältä osin, että yhdistetyn nimikkeistön alanimikettä 8471 60 90 koskeva unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö pätee edelleen yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeen 8528 51 00 tulkinnan osalta.
17 Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo, että yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeen 8528 51 00 sanamuodon mukaan näytön soveltuvuus muista lähteistä kuin automaattisesta tietojenkäsittelykoneesta peräisin olevien kuvien toistamiseen ei välttämättä sulje pois sen luokittelua kyseiseen alanimikkeeseen.
18 Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin mainitsee näytön soveltuvuutta lähityöskentelyyn koskevan kriteerin ja sen, edellyttääkö tällainen kriteeri automaattisen tietojenkäsittelykoneen käyttäjän ja kyseisen näytön käyttäjän välistä vuorovaikutusta siten, että automaattisen tietojenkäsittelykoneen käyttäjä pystyy lukemaan myös mainittua näyttöä käsittelyn tai informaation syöttämisen aikana, osalta, että riidanalaisia näyttöjä ei ole tarkoitettu informaation syöttämisen ja käsittelemisen välineeksi automaattisessa tietojenkäsittelyjärjestelmässä. Niinpä mainittu kriteeri ei sen mukaan täyty nyt käsiteltävässä asiassa, jos tietokoneen monitorin on yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8528 51 00 kuulumiseksi oltava tarkoitettu toimimaan tällä tavalla automaattisen tietojenkäsittelyjärjestelmän sisällä.
19 Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin huomauttaa lisäksi, ettei nimikettä 8528 koskevista harmonoidun järjestelmän selityksistä voida päätellä, että yhdistetyn nimikkeistön alanimike 8528 51 rajoittuisi sellaisiin monitoreihin, jotka on tarkoitettu ja valmistettu lähityöskentelyyn tai informaatiota automaattisiin tietojenkäsittelykoneisiin sisällyttävien tai sitä käsittelevien henkilöiden lähityöskentelyyn. Sen mukaan kyseiset rajoitukset eivät ole ilmeisiä ja tarkoittaisivat sitä, että monitoreja, joissa on vain yksi automaattiseen tietojenkäsittelykoneeseen liittämisen mahdollistava sisääntulo mutta jotka eivät sovellu lähityöskentelyyn, ei voitaisi luokitella myöskään kyseiseen alanimikkeeseen. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mielestä unionin tuomioistuimen 19.2.2009 antamassaan tuomiossa Kamino International Logistics (C‑376/07, EU:C:2009:105) ja 17.7.2014 antamassaan tuomiossa Panasonic Italia ym. (C‑472/12, EU:C:2014:2082) esittämät tekniset kriteerit ovat merkityksellisiä vain katodisädeputkimonitorien osalta eikä niitä näin ollen voida soveltaa riidanalaisiin näyttöihin.
20 Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin mainitsee ITA-sopimukseen perustuvat velvoitteet lisäperusteena riidanalaisten näyttöjen luokittelemiselle yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8528 51 00. Sen mukaan ITA-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat litteät näyttölaitteet ovat tavaroita, jotka on vapautettava tuontitulleista riippumatta siitä, mihin harmonoidun järjestelmän nimikkeeseen ne luokitellaan. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on tietoinen siitä, ettei ITA-sopimuksen määräyksillä voida luoda yksityisille sellaisia oikeuksia, joihin nämä voisivat vedota suoraan, mutta katsoo, että yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeitä on tulkittava tavalla, joka on sopusoinnussa kyseisen sopimuksen kanssa.
21 Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin huomauttaa myös, että useissa Maailman tullijärjestön kertomuksissa on todettu, että se, että unionin lainsäätäjä asettaa tulleja tietyille litteille infotauluille, joilla voidaan vastaanottaa ja näyttää sekä automaattisesta tietojenkäsittelykoneesta että muusta lähteestä peräisin olevaa videokuvaa, oli ristiriidassa tullitariffeista ja kaupasta vuonna 1994 tehdyn yleissopimuksen (EYVL 1994, L 336, s. 11) kanssa.
22 Kyseinen tuomioistuin mainitsee, että koska unioni on velvollinen noudattamaan kyseistä toteamusta, Euroopan unionin neuvosto muutti yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 8528 alanimikkeitä asetuksen N:o 2658/87 liitteen I muuttamisesta 26.9.2013 annetulla asetuksella (EY) N:o 953/2013 (EUVL 2013, L 263, s. 4). Kyseisen asetuksen voimaantulosta lähtien ”litteät näytöt – – joiden kuvaruudussa käytetään nestekidenäyttötekniikkaa” ovat jääneet tuontitullien ulkopuolelle.
23 Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin mainitsee myös tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön 4.2.2014 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 112/2014 (EUVL 2014, L 38, s. 18), tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön 4.2.2014 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 114/2014 (EUVL 2014, L 38, s. 22) ja tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön 8.8.2014 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 877/2014 (EUVL 2014, L 240, s. 15), jotka sen mukaan osoittavat siitä huolimatta, ettei niitä sovelleta ajallisesti pääasiaan, että komissio tukeutui tiettyjen litteiden näyttöjen, joiden kuvaruudussa käytetään nestekidenäyttötekniikkaa, luokittelussa siihen, että on otettava huomioon suuri määrä näyttöjen ominaisuuksia ja ominaispiirteitä rajoittumatta siihen, soveltuvatko ne lähityöskentelyyn.
24 Niinpä ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on epävarma siitä, jäävätkö riidanalaiset näytöt suoralta kädeltä yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeen 8528 51 00 ulkopuolelle sillä perusteella, että niiden ominaisuuksiin kuuluu se, ettei niitä ole tarkoitettu lähityöskentelyyn.
25 Tässä tilanteessa Hoge Raad der Nederlanden on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:
”Onko yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeitä 8528 51 00 ja 8528 59 40 (sanamuoto 1.1.2007–25.10.2013) tulkittava siten, että litteät näytöt, joiden kuvaruudut sisältävät nestekidenäyttötekniikkaa ja jotka on tarkoitettu ja valmistettu automaattisesta tietojenkäsittelykoneesta tulevien tietojen toistamiseen ja muista lähteistä kuin automaattisesta tietojenkäsittelykoneesta tulevien yhdistettyjen videosignaalien toistamiseen, luokitellaan asianomaisen monitorin muista objektiivisesti todettavista ominaispiirteistä ja ominaisuuksista huolimatta yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8528 59 40, jos ne eivät mittojensa, painojensa ja toimintojensa vuoksi sovellu lähityöskentelyyn? Onko tässä yhteydessä merkitystä sillä, ovatko näytön käyttäjä (lukija) ja tietoja automaattisella tietojenkäsittelykoneella käsittelevä ja/tai niitä siihen syöttävä henkilö sama henkilö?”
Ennakkoratkaisukysymyksen tarkastelu
26 Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee kysymyksellään olennaisilta osin sitä, onko yhdistettyä nimikkeistöä tulkittava siten, että sen määrittämiseksi, onko litteät näytöt, joiden kuvaruudussa käytetään nestekidenäyttötekniikkaa ja jotka on tarkoitettu ja valmistettu automaattisesta tietojenkäsittelykoneesta peräisin olevien tietojen toistamiseen ja muista lähteistä kuin automaattisesta tietojenkäsittelykoneesta peräisin olevien yhdistettyjen videosignaalien toistamiseen, luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8528 51 00 vai alanimikkeeseen 8528 59 40, ratkaisevaa on se, soveltuvatko kyseiset näytöt lähityöskentelyyn vai eivät, eikä huomioon ole tarpeen ottaa muita kyseisten näyttöjen objektiivisesti todettavia ominaispiirteitä ja ominaisuuksia, ja sitä, onko tältä kannalta merkitystä sillä, ovatko näytön käyttäjä ja tietoja automaattisella tietojenkäsittelykoneella käsittelevä ja/tai niitä siihen syöttävä henkilö sama henkilö.
27 Tältä osin on palautettava mieleen vakiintunut oikeuskäytäntö, jonka mukaan oikeusvarmuus ja valvonnan helppous edellyttävät, että tavaroiden tariffiluokittelun ratkaisevana luokitteluperusteena on yleensä oltava tavaroiden objektiivisesti todettavat ominaispiirteet ja ominaisuudet, sellaisina kuin ne on määritelty yhdistetyn nimikkeistön nimiketekstissä sekä jaksojen tai ryhmien huomautusten teksteissä (tuomio 22.2.2018, Kubota (UK) ja EP Barrus, C‑545/16, EU:C:2018:101, 25 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
28 Vakiintuneesta oikeuskäytännöstä ilmenee myös, että harmonoidun järjestelmän osalta Maailman tullijärjestön laatimat selitykset auttavat huomattavasti eri tariffinimikkeiden soveltamisalan tulkinnassa, vaikka ne eivät olekaan oikeudellisesti sitovia (tuomio 13.9.2018, Vision Research Europe, C‑372/17, EU:C:2018:708, 23 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
29 Koska kyseisillä selityksillä on tarkoitus helpottaa yhdistetyn nimikkeistön tulkintaa tariffiluokittelua varten, niitä on tulkittava tavalla, jolla voidaan varmistaa yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeiden tehokas vaikutus. Selitysten sisällön on näin ollen oltava yhdistetyn nimikkeistön säännösten mukainen eikä niillä saada muuttaa niiden soveltamisalaa (ks. tuomio 5.3.2015, Vario Tek, C‑178/14, ei julkaistu, EU:C:2015:152, 22 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
30 Yhdistetyn nimikkeistön merkityksellisten säännösten sanamuodon osalta on huomautettava, että yhdistetyn nimikkeistön nimike 8528 koskee muun muassa monitoreja ja projektoreja, joihin ei sisälly televisiovastaanotinta, kuten ei riidanalaisiin näyttöihinkään. Yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeen 8528 51 00 tekstiin sisältyy osio ”monitorit, jollaisia käytetään yksinomaan tai pääasiallisesti [yhdistetyn nimikkeistön] nimikkeen 8471 automaattisissa tietojenkäsittelyjärjestelmissä”. Yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeen 8528 59 40 teksti puolestaan käsittää ilmauksen ”muut [värimonitorit] joiden kuvaruudussa käytetään nestekidenäyttötekniikkaa”.
31 Tässä yhteydessä on mainittava, että vaikka yhdistetyn nimikkeistön alanimike 8528 59 40 koskee nimenomaisesti näyttöjä, joiden kuvaruudussa käytetään nestekidenäyttötekniikkaa, kyseisen alanimikkeen sanamuoto on melko yleinen ja siinä määritellään sen soveltamisalaan kuuluvat monitorit ennen kaikkea ”muiksi” kuin alanimikkeeseen 8528 51 00 kuuluviksi monitoreiksi. Tästä seuraa, että yhdistetyn nimikkeistön alanimike 8528 59 40 on luonteeltaan toissijainen yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8528 51 00 nähden siten, että monitori, jonka kuvaruudussa käytetään nestekidenäyttötekniikkaa, voidaan luokitella ensimmäiseen alanimikkeeseen vain, jos sitä ei voida luokitella yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8528 51 00.
32 Viimeksi mainitun alanimikkeen osalta on huomautettava, että yleisen ilmaisun ”monitorit” käyttäminen antaa ymmärtää, että litteät näytöt, joiden kuvaruudussa käytetään nestekidenäyttötekniikkaa, voivat lähtökohtaisesti kuulua kyseiseen alanimikkeeseen.
33 Koska riidanalaisia näyttöjä ei voida pitää monitoreina, joita käytetään yksinomaan yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 8471 automaattisissa tietojenkäsittelyjärjestelmissä, kun otetaan huomioon niiden objektiivisesti todettavat ominaispiirteet eli se, että niillä voidaan muun muassa näyttää värikuvaa, joka on peräisin muista kuin automaattisesta tietojenkäsittelykoneesta, pääasian kannalta merkityksellistä on se, voidaanko riidanalaisten näyttöjen kaltaisia monitoreja pitää monitoreina, joita käytetään pääasiallisesti tällaisissa järjestelmissä ja jotka kuuluvat näin ollen yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8528 51 00.
34 Unionin tuomioistuin on todennut, että sen ratkaisemiseksi, voidaanko monitori luokitella kyseiseen alanimikkeeseen, on arvioitava kyseisen monitorin kaikkien objektiivisesti todettavien ominaispiirteiden ja ominaisuuksien valossa sitä, missä määrin sillä voidaan suorittaa useita toimintoja ja minkä suoritustason se saavuttaa kyseisissä toiminnoissa (ks. vastaavasti tuomio 19.2.2009, Kamino International Logistics, C‑376/07, EU:C:2009:105, 57 kohta). Niinpä sen toteamiseksi, mikä on tietyn monitorin luokittelemisen ratkaiseva pääasiallinen toiminto, on yhtäältä verrattava sitä, miten hyvin monitoria voidaan käyttää monitorina automaattisessa tietojenkäsittelyjärjestelmässä ja millaiseen suoritukseen se pystyy kyseisessä toiminnassa, ja toisaalta sitä, miten hyvin sitä voidaan käyttää muissa toiminnoissa ja millaiseen suoritukseen se pystyy niissä.
35 Tässä yhteydessä on mainittava ominaispiirteiden, jotka ratkaisevat sen, soveltuuko monitori käytettäväksi pääasiallisesti automaattisessa tietojenkäsittelyjärjestelmässä, osalta, että harmonoidun järjestelmän nimikettä 8528 koskevista selityksistä, joiden A jakso koskee monitoreja, joita käytetään yksinomaan tai pääasiallisesti yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 8471 automaattisissa tietojenkäsittelyjärjestelmissä, saadaan tärkeää tietoa.
36 Ensinnäkin on todettava, että kyseisen A jakson ensimmäisen kohdan mukaan siinä tarkoitettu monitorien ryhmä käsittää katodisädeputkella varustetut ja ilman sitä olevat monitorit, mukaan lukien litteät näytöt, jotka näyttävät käsitellyn tiedon graafisessa muodossa, ja siihen kuuluvat muun muassa mainitun jakson 1–4 alakohdassa luetellut monitorit. Ilmaisun ”muun muassa” käyttäminen osoittaa näin ollen, että saman jakson 1–4 alakohdassa esitetty luettelo yksinomaan tai pääasiallisesti automaattisessa tietojenkäsittelyjärjestelmässä käytettävistä monitorityypeistä sekä niiden teknisistä ominaispiirteistä, jotka tekevät niistä automaattisesta tietojenkäsittelyjärjestelmästä peräisin olevan informaation tehokkaaseen näyttämiseen soveltuvia, on pelkästään suuntaa antava.
37 Sama ei sen sijaan koske A jakson viimeisessä kohdassa lueteltuja ominaispiirteitä, joihin ilmaisu ”muun muassa” ei liity. Viimeinen kohta nimittäin alkaa ilmaisulla ”tähän ryhmään kuuluville monitoreille”, jolla ilmaistaan siinä viitattavan kaikkiin nimikettä 8528 koskevien harmonoidun järjestelmän selitysten A jaksossa tarkoitettuihin monitoreihin eli monitoreihin, joita käytetään yksinomaan tai pääasiallisesti automaattisessa tietojenkäsittelyjärjestelmässä.
38 Mainitun viimeisen kohdan tekstin mukaan kyseiseen ryhmään kuuluville monitoreille on ominaista pieni sähkömagneettinen säteily, ja niissä on usein kallistus- ja kiertomekanismi, heijastamattomat pinnat, välkkymätön näyttö ja muita ergonomisia ominaisuuksia, joilla on tarkoitus mahdollistaa pitkäaikainen väsymystä aiheuttamaton työskentely niiden läheisyydessä.
39 Mainitusta kohdasta näyttäisi siten ilmenevän, että se, että monitori on tarkoitettu käytettäväksi lähityöskentelyssä, on sellaisten monitorien välttämätön ominaispiirre, jotka on luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8528 51 00 sen perusteella, että ne on tarkoitettu käytettäväksi yksinomaan tai pääasiallisesti automaattisessa tietojenkäsittelyjärjestelmässä.
40 Kyseessä olevia selityksiä ei kuitenkaan voida tulkita siten, että tällainen vaatimus olisi absoluuttinen, sillä tällaisessa tapauksessa selityksillä muutettaisiin yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeiden soveltamisalaa. Tällaisesta vaatimuksesta nimittäin seuraisi, että monitoreja, joiden liitäntäosat mahdollistavat vain niiden liittämisen automaattiseen tietojenkäsittelykoneeseen mutta jotka eivät soveltuisi lähityöskentelyyn, ei voitaisi luokitella yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8528 51 00, vaikka ne olisi selkeästi tarkoitettu käytettäväksi yksinomaan automaattisissa tietojenkäsittelyjärjestelmissä.
41 Niinpä on katsottava, että vaikka se, että monitori on tarkoitettu lähityöskentelyyn, on erityisen merkittävä seikka sen määrittämisen kannalta, voidaanko monitori luokitella yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8528 51 00, kyseinen seikka ei itsessään voi olla ratkaiseva. Monitorin luokittelu on ratkaistava kaikkien sen objektiivisesti todettavien ominaispiirteiden ja ominaisuuksien valossa.
42 Lisäksi on mainittava, että vaikka sitä, että monitoria on mahdollista käyttää lähityöskentelyyn, koskeva kriteeri voi ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mainitsemalla tavalla viitata siihen, että monitorin lukija ja henkilö, joka käsittelee tietoja automaattisessa tietojenkäsittelyjärjestelmässä ja/tai sisällyttää niitä siihen, ovat tavallisesti yksi ja sama henkilö, tämä ei ole kuitenkaan merkityksellinen seikka kyseisen monitorin tariffiluokittelun kannalta. Käyttäjän henkilöllisyys ei nimittäin ole mainitun monitorin objektiivisesti todettava ominaispiirre tai ominaisuus.
43 Sen osalta, mikä merkitys ITA-sopimuksella on tarkasteltavan tariffiluokittelun ratkaisemisessa, on palautettava mieleen, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan on niin, että vaikka yksityisillä ei ole ITA-sopimuksen kaltaisen sopimuksen määräysten perusteella sellaisia oikeuksia, joihin nämä voisivat suoraan vedota tuomioistuimessa unionin oikeuden nojalla, kun tiettyä alaa säännellään unionin lainsäädännöllä, unionin tekemien kansainvälisten sopimusten ensisijaisuus johdetun oikeuden teksteihin nähden edellyttää, että kyseisille teksteille annetaan niin pitkälti kuin mahdollista näiden sopimusten kanssa yhteensoveltuva tulkinta (tuomio 14.7.2016, Sprengen v. Pakweg Douane, C‑97/15, EU:C:2016:556, 48 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
44 Tämän jälkeen on todettava, että vaikka ITA-sopimus koskee muun muassa harmonoidun järjestelmän nimikkeen 8471 monitoreja, se ei vaikuta niihin teknisiin ominaispiirteisiin ja objektiivisesti todettaviin ominaisuuksiin, joiden perusteella tavarat luokitellaan muun muassa yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeisiin 8528 51 00 ja 8528 59 40, eikä sillä muuteta niitä. Kyseisessä sopimuksessa määrätään ainoastaan siitä, että tietyt tavarat vapautetaan tuontitulleista. Alankomaiden hallituksen aivan oikein esittämän mukaisesti tästä seuraa, että velvollisuudella vapauttaa ITA-sopimuksessa tarkoitetut tavarat tuontitulleista ei voida muuttaa mainittujen alanimikkeiden soveltamisalaa.
45 Täytäntöönpanoasetusten N:o 112/2014, N:o 114/2014 ja N:o 877/2014, joiden perusteella tietyt nestekidenäyttöiset monitorit luokitellaan yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8525 59 31, osalta on riittävää todeta, että kyseiset asetukset ovat tulleet voimaan sen jälkeen, kun pääasian taustalla olevat sitovat tariffitiedot annettiin. Niinpä kyseisiä asetuksia ei sovelleta ajallisesti eikä niillä näin ollen voi olla vaikutusta pääasiassa annettavaan ratkaisuun.
46 Esitettyyn kysymykseen on kaiken edellä mainitun perusteella vastattava, että yhdistettyä nimikkeistöä on tulkittava siten, että sen määrittämiseksi, onko litteät näytöt, joiden kuvaruudussa käytetään nestekidenäyttötekniikkaa ja jotka on tarkoitettu ja valmistettu automaattisesta tietojenkäsittelykoneesta peräisin olevien tietojen toistamiseen ja muista lähteistä kuin automaattisesta tietojenkäsittelykoneesta peräisin olevien yhdistettyjen videosignaalien toistamiseen, luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8528 51 00 vai alanimikkeeseen 8528 59 40, on tutkittava kaikki niiden objektiivisesti todettavat ominaispiirteet ja ominaisuudet ja arvioitava näin sitä, missä määrin niillä voidaan suorittaa useita toimintoja ja minkä suoritustason ne saavuttavat kyseisissä toiminnoissa, sen ratkaisemiseksi, onko niiden pääasiallinen toiminto se, että niitä käytetään automaattisessa tietojenkäsittelyjärjestelmässä. Tässä yhteydessä erityistä merkitystä on sillä, onko ne tarkoitettu lähityöskentelyyn. Tämän ratkaisemisen kannalta se, onko näytön käyttäjä ja tietoja automaattisella tietojenkäsittelykoneella käsittelevä ja/tai niitä siihen syöttävä henkilö yksi ja sama henkilö, ei ole merkityksellinen kriteeri.
Oikeudenkäyntikulut
47 Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.
Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (kymmenes jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:
Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteessä I, sellaisena kuin se on muutettuna 9.10.2012 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 927/2012, olevaa yhdistettyä nimikkeistöä on tulkittava siten, että sen määrittämiseksi, onko litteät näytöt, joiden kuvaruudussa käytetään nestekidenäyttötekniikkaa ja jotka on tarkoitettu ja valmistettu automaattisesta tietojenkäsittelykoneesta peräisin olevien tietojen toistamiseen ja muista lähteistä kuin automaattisesta tietojenkäsittelykoneesta peräisin olevien yhdistettyjen videosignaalien toistamiseen, luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8528 51 00 vai alanimikkeeseen 8528 59 40, on tutkittava kaikki niiden objektiivisesti todettavat ominaispiirteet ja ominaisuudet ja arvioitava näin sitä, missä määrin niillä voidaan suorittaa useita toimintoja ja minkä suoritustason ne saavuttavat kyseisissä toiminnoissa, sen ratkaisemiseksi, onko niiden pääasiallinen toiminto se, että niitä käytetään automaattisessa tietojenkäsittelyjärjestelmässä. Tässä yhteydessä erityistä merkitystä on sillä, onko ne tarkoitettu lähityöskentelyyn. Tämän ratkaisemisen kannalta se, onko näytön käyttäjä ja tietoja automaattisella tietojenkäsittelykoneella käsittelevä ja/tai niitä siihen syöttävä henkilö yksi ja sama henkilö, ei ole merkityksellinen kriteeri.
Allekirjoitukset