Asia C-518/16

”ZPT” AD

vastaan

Narodno sabranie na Republika Bulgaria ym.

(Sofiyski gradski sadin esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

Ennakkoratkaisupyyntö – Valtiontuki – Asetus (EY) N:o 1998/2006 – SEUT 35 artikla – Veroedun muodossa annettu vähämerkityksinen tuki – Kansallinen lainsäädäntö, jolla evätään veroedut investoinneilta vientituotteiden valmistamiseen

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 28.2.2018

1.        Ennakkoratkaisukysymykset – Unionin tuomioistuimen toimivalta – Rajat – Unionin oikeuden rikkomiseen lainvoimaisella kansallisella päätöksellä perustuvan korvauskanteen yhteydessä esitetyt kysymykset – Tutkittavaksi ottaminen – Vaatimus todeta, millä kansallisella tuomioistuimella on toimivalta tutkia korvauskanne – Tutkimatta jättäminen

(SEUT 267 artikla)

2.        Tuomioistuinmenettely – Väliintulo – Ennakkoratkaisumenettely – Pääasian asianosaisten osallistuminen – Asianosaisasema pääasiassa – Asian arvioimisen kuuluminen kansalliselle tuomioistuimelle

(SEUT 267 artikla; Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 23 kohdan toinen kohta; unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 96 artiklan 1 kohdan a alakohta)

3.        Tavaroiden vapaa liikkuvuus – Viennin määrälliset rajoitukset – Vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet – Käsite – Komission asetus, jolla kielletään valtiontuet kolmansiin maihin tai jäsenvaltioihin suuntautuvaan vientiin tarkoitettuihin tuotteisiin liittyvään toimintaan, ei kuulu kyseisen käsitteen piiriin

(SEUT 35 ja SEUT 107 artikla; komission asetuksen N:o 1998/2006 1 artiklan 1 kohdan d alakohta)

4.        Valtiontuki – Vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan – Vähämerkityksinen tuki – Asetus N:o 1998/2006 – Soveltamisala – Vientiin liittyvään toimintaan tarkoitettujen valtiontukien poissulkeminen – Käsite – Kansallinen lainsäädäntö, jolla evätään vähämerkityksistä tukea merkitsevä veroetu investoinneilta vientituotteiden valmistamiseen, ei kuulu kyseisen käsitteen piiriin

(SEUT 107 artiklan 1 kohta; komission asetuksen N:o 1998/2006 1 artiklan 1 kohdan d alakohta)

1.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 21, 22 ja 24 kohta)

2.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 31 ja 32 kohta)

3.      SEUT 35 artiklassa kielletään viennin määrälliset rajoitukset ja kaikki vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet jäsenvaltioiden välillä. Tässä yhteydessä on mainittava unionin tuomioistuimen todenneen, että kaikkiin asianomaisessa jäsenvaltiossa toimiviin elinkeinonharjoittajiin sovellettava kansallinen toimenpide, jolla on tosiasiassa suurempi vaikutus tavaroiden vientiin mainitun jäsenvaltion markkinoilta kuin tavaroiden kaupan pitämiseen saman jäsenvaltion sisäisillä markkinoilla, kuuluu SEUT 35 artiklassa määrätyn kiellon soveltamisalaan (tuomio 21.6.2016, New Valmar, C-15/15, EU:C:2016:464, 36 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

Kyseisestä määritelmästä ilmenee, että toimenpiteen luokitteleminen ”määrällistä rajoitusta vaikutukseltaan vastaavaksi toimenpiteeksi” edellyttää kauppaa rajoittavien vaikutusten olemassaoloa (tuomio 21.6.2016, New Valmar, C-15/15, EU:C:2016:464, 42 kohta). Kyseiset vaikutukset voivat olla vähäisiäkin (tuomio 1.4.2008, Gouvernement de la Communauté française ja Gouvernement wallon, C-212/06, EU:C:2008:178, 52 kohta), kunhan ne eivät ole liian satunnaisia tai liian välillisiä (tuomio 21.6.2016, New Valmar, C-15/15, EU:C:2016:464, 45 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Jäsenvaltioihin suuntautuvaa vientiä varten tarkoitettujen tukien kiellolla ei ole siinäkään tapauksessa, etteivät tuet ylitä asetuksen N:o 1998/2006 1 artiklan 1 kohdan d alakohdassa säädettyä vähämerkityksisen tuen enimmäismäärää, vaikutusta kauppaan, koska sillä ainoastaan asetetaan jäsenvaltioille velvollisuus olla myöntämättä tietyntyyppistä tukea. Niinpä kyseinen säännös ei voi olla SEUT 35 artiklassa kielletty viennin määrällistä rajoitusta vaikutukseltaan vastaava toimenpide.

Ennen kaikkea sisämarkkinoiden ja niihin kuuluvan yleisen valtiontukijärjestelmän perustavanlaatuisista säännöistä seuraa kuitenkin, että vientitukien jättäminen asetuksen N:o 1998/2006 soveltamisalan ulkopuolelle voidaan oikeuttaa itse SEUT 107 artiklan tavoitteella. Vientituki kuuluu määrältään vähäisenäkin jo määritelmän mukaan tukiin, jotka voivat vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan sekä välittömästi antamalla vientituotteille kilpailuedun että välillisesti antamalla aiheen muiden jäsenvaltioiden symmetrisiin vastatoimiin tällaisen kilpailuedun poistamiseksi. Kuten komissio totesi istunnossa, tällaisten tukien sallimisesta olisi erityistä haittaa sisämarkkinoiden toiminnalle. Tästä seuraa, että SEUT 35 artiklalla ei voida oikeuttaa SEUT 107 artiklan vastaista toimenpidettä.

(ks. 38 ja 43–47 kohta)

4.      Asetuksen N:o 1998/2006 1 artiklan 1 kohdan d alakohtaa on tulkittava siten, ettei se ole esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaisille kansallisen oikeuden säännöksille, joilla jätetään investoinnit vientiin liittyvään toimintaan käytettävään omaisuuteen vähämerkityksistä tukea merkitsevän veroedun ulkopuolelle.

Asetuksen N:o 1998/2006 1 artiklan 1 kohdan d alakohdassa ei suljeta pois kaikkia tukia, joilla voi olla vaikutusta vientiin, vaan ainoastaan tuet, joiden välittömänä tarkoituksena on jo niiden muodon perusteella tukea myyntiä toisiin valtioihin. Tällaisina pidetään vain tukea, ”joka liittyy välittömästi vientimääriin”, jakeluverkon perustamiseen ja toimintaan tai muihin vientitoimintaan liittyviin juokseviin kustannuksiin. Tästä seuraa, että investointituki ei ole asetuksen N:o 1998/2006 1 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettu ”vientiin myönnetty tuki”, jos vietävien tuotteiden määrä ei muodossa tai toisessa määritä sen periaatetta ja määrää, eikä näin ollen kuulu kyseisen säännöksen soveltamisalaan, vaikka tuetuilla investoinneilla mahdollistettaisiin vientiin tarkoitettujen tuotteiden kehittäminen.

(ks. 55, 56 ja 58 kohta sekä tuomiolauselma 2 kohta)