VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO (kolmas jaosto)
16 päivänä syyskuuta 2009
Asia F-130/07
Fiorella Vinci
vastaan
Euroopan keskuspankki (EKP)
Henkilöstö – EKP:n henkilöstö – Lääketieteellisten tietojen väitetty lainvastainen käsittely – Pakollinen lääkärintarkastus
Aihe: EY:n perustamissopimukseen liitetyn, Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan 36 artiklan 2 kohtaan perustuva kanne, jossa Fiorella Vinci vaatii virkamiestuomioistuinta ensinnäkin toteamaan lainvastaiseksi sen, että hänen henkilökansioonsa on sisällytetty 5.3.2007 päivätty EKP:n henkilöstöhallinnon, budjetoinnin ja organisaatiosuunnittelun pääosaston kirje, jossa hänelle ilmoitetaan EKP:n asiantuntijalääkärin päättäneen riippumattoman asiantuntijan tekevän hänelle 8.3.2007 lääkärintarkastuksen, ja niin ikään 5.3.2007 päivätty kirje, jonka henkilöstöhallinnon pääosasto on osoittanut riippumattomalle asiantuntijalle eli professori A:lle kantajan lääkärintarkastuksen tekemistä varten, sekä EKP:n asiantuntijalääkärin 24.4.2007 antama lääkärintodistus, jonka mukaan työntekijän työkyky ei ollut alentunut; toiseksi toteamaan lainvastaiseksi sen, että hänen potilastietoihinsa on sisällytetty professori A:n hoitohenkilöstön 8.3.2007 tekemän lääkärintarkastuksen tulokset; kolmanneksi toteamaan lainvastaiseksi 3.9.2007 tehdyn EKP:n pääjohtajan päätöksen hylätä hänen 2.8.2007 tekemänsä valitus ja kieltäytyä siten poistamasta edellä mainittuja asiakirjoja hänen henkilökansiostaan ja potilastiedoistaan, joihin ne on liitetty; neljänneksi toteamaan lainvastaiseksi 5.3.2007 päivätyn kirjeen, jossa hänet velvoitetaan saapumaan 8.3.2007 professori A:n lääkärintarkastukseen; viidenneksi velvoittamaan EKP:n maksamaan hänelle 10 000 euroa korvauksena hänelle aiheutuneesta vahingosta ja kuudenneksi velvoittamaan EKP:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Ratkaisu: Kanne hylätään. Asianosaiset vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Tiivistelmä
1. Virkamiehet – Euroopan keskuspankin työntekijät – Kanne – Virkamiehelle vastainen toimi – Käsite – Kieltäytyminen poistamasta hallinnon henkilökansioon sisällyttämiä henkilötietoja – Virkamiehelle vastaisen toimen käsitteeseen kuuluminen
(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 45/2001 16 artikla; Euroopan keskuspankin henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 42 artikla)
2. Virkamiehet – Euroopan keskuspankin työntekijät – Kanne – Velvollisuus esittää edeltävä vaatimus riidanalaisen päätöksen puuttumisesta huolimatta – Velvollisuutta ei ole
(Euroopan keskuspankin henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 41 ja 42 artikla; Euroopan keskuspankin henkilöstösääntöjen 8.1.0 artikla)
3. Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Yksilöiden suojelu henkilötietojen käsittelyssä – Yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittama henkilötietojen käsittely – Asetus N:o 45/2001 – Lääketieteellisten tietojen kerääminen jatkuvia poissaoloja koskevan tilanteen valvomiseksi – Laillisuus
(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 45/2001 4 artiklan 1 kohdan c alakohta)
4. Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Yksilöiden suojelu henkilötietojen käsittelyssä – Yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittama henkilötietojen käsittely – Asetus N:o 45/2001 – Lääketieteellisten tietojen kerääminen sairauslomasta johtuvan poissaolon perusteltavuuden valvomiseksi – Valvonnan laajuus
(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 45/2001 10 artiklan 2 kohdan b alakohta; Euroopan keskuspankin henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 31 artikla; Euroopan keskuspankin henkilöstösääntöjen 5.13.4 artikla)
5. Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Yksilöiden suojelu henkilötietojen käsittelyssä – Yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittama henkilötietojen käsittely – Asetus N:o 45/2001 – Lääketieteellisten tietojen käsittely – Oikeudellinen perusta
(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 45/2001 10 artiklan 2 kohdan b alakohta)
6. Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Yksilöiden suojelu henkilötietojen käsittelyssä – Yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittama henkilötietojen käsittely – Asetus N:o 45/2001 – Yhteisöjen toimielimen tai elimen päätös hyväksyä työntekijöiden tietojen käsitteleminen – Työntekijöiden yksityisyyden suoja – Edellytykset
(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus N:o 45/2001)
1. Euroopan keskuspankin päätös hylätä sen työntekijän vaatimus hallinnon hänen henkilökansioonsa sisällyttämien henkilötietojen poistamisesta on Euroopan keskuspankin henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 42 artiklassa tarkoitettu kannekelpoinen toimi. Yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta annetun asetuksen N:o 45/2001 16 artiklasta seuraa, että kieltäytyminen tietojen poistamisesta on lainvastaista, jos kyseisiä tietoja on käsitelty lainvastaisesti ja erityisesti jos ne on kerätty lainvastaisesti. Näin ollen tutkiessaan tietojen poistamisesta kieltäytymisen laillisuutta tuomioistuimen on voitava valvoa kaikkien kyseisiin tietoihin kohdistettujen käsittelyjen, kuten näiden tietojen rekisteröinnin ja säilyttämisen (eli sisällyttämisen), laillisuutta.
Vaikka asetuksen N:o 45/2001 16 artiklassa viitataan ainoastaan näiden käsittelyjen ”laittomuuteen” mainitsemalla II luvun 1, 2 ja 3 jakson säännösten rikkominen, sitä ei voida tulkita siten, että näiden käsittelyjen laillisuusvalvonta rajoittuisi pelkästään siinä mainittujen jaksojen säännösten noudattamiseen. Asianomaisen tuomioistuimen on siten arvioitava, voiko käsittelyn lainvastaisuutta koskeva peruste vaarantaa yksityisyyden suojan, joka kyseisellä asetuksella on tarkoitus varmistaa henkilötietojen käsittelyssä.
(ks. 46–48, 66 ja 67 kohta)
2. Koska Euroopan keskuspankin henkilöstösäännöissä ei säädetä erityisestä etukäteen esitettävää vaatimusta koskevasta menettelystä tilanteessa, jossa keskuspankki ei ole aiemmin tehnyt yhtäkään kannekelpoista päätöstä, kantajaa ei voida moittia siitä, että hän on vaatinut asian tutkimista ennen oikeudenkäyntiä ilman, että keskuspankki olisi tehnyt sitä ennen kannekelpoisen päätöksen.
Koska henkilöstösääntöjen 8.1.0 artiklassa säädetty kahden kuukauden määräaika, joka alkaa kulua riidanalaisen päätöksen tiedoksi antamisesta, edellyttää välttämättä sitä ennen tehtyä päätöstä, sitä ei voida soveltaa tilanteessa, jossa päätös, joka voidaan sittemmin riitauttaa valituksessa ja sen jälkeen tuomioistuimessa nostettavalla kanteella, tehdään oikeudenkäyntiä edeltävän tutkintamenettelyn aikana.
(ks. 51, 53 ja 55 kohta)
3. Tilanteessa, jossa yhteisöjen toimielimellä tai muulla elimellä on oikeus kerätä työntekijöidensä lääketieteellisiä tietoja, jotka voivat mahdollisesti levitä ja sisältävät vaaran yksityisyyden loukkaamisesta, ei tällainen tietojen kerääminen saa mennä pidemmälle kuin se, mikä on ehdottoman välttämätöntä, kun otetaan huomioon tosiasialliset olosuhteet, joissa toimielin tai elin käyttää tätä valtaansa. Sen on näin ollen noudatettava suhteellisuusperiaatetta, erityisesti sellaisena kuin se on vahvistettu yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta annetun asetuksen N:o 45/2001 4 artiklan 1 kohdan c alakohdassa henkilötietojen suojelun osalta. Yhteisöjen tuomioistuinten on myös valvottava tämän periaatteen noudattamista.
Sellaista yhteisöjen toimielimen tai muun elimen toteuttamaa lääketieteellisten tietojen keräämistä ei voida pitää kohtuuttomana, joka tapahtuu tekemällä työntekijän terveydentilaa koskeva täydellinen lääkärintarkastus, jonka tarkoituksena on tutkia tämän toistuvien poissaolojen perusteltavuutta ja arvioida asianomaisen työolojen muutostarvetta sen vuoksi, että hänellä on terveydentilansa vuoksi mahdollisia vaikeuksia hoitaa tehtäviään. Näissä olosuhteissa hallinto voi pätevästi katsoa, että työntekijän terveydentilaa koskeva täydellinen lääkärintarkastus on tarpeen, jotta sen sekä itsensä että asianomaisen henkilön kannalta epätyydyttävänä pitämä, jatkuvia poissaoloja koskeva tilanne saadaan lakkaamaan. Tällaisessa tilanteessa toimielimellä on oikeus tai jopa velvollisuus sen henkilöstöön kohdistuvien velvoitteiden vuoksi arvioida tarvetta muuttaa työntekijän työoloja, kun otetaan huomioon tämän työntekijän mahdolliset vaikeudet hoitaa tehtäviään terveydentilansa vuoksi.
(ks. 87, 89, 90, 102 ja 139 kohta)
4. Vaikka yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta annetun asetuksen N:o 45/2001 10 artiklan 2 kohdan b alakohdan säännösten mukaan niiden soveltamisalaan kuuluvien tiedonkäsittelyjen on oltava tarpeen rekisterinpitäjän velvollisuuksien ja erityisten oikeuksien täytäntöön panemiseksi työoikeuden alalla, näistä säännöksistä ei seuraa, että missä tahansa säännöksessä, jossa säädetään kyseisen asetuksen 10 artiklan otsikossa tarkoitettuja ”erityisiä tietoryhmiä” koskevasta käsittelystä, on itsessään nimenomaisesti ilmaistava tämän käsittelyn täsmällinen tavoite ja perusteltava siten sen tarpeellisuus.
Vaikka Euroopan keskuspankin henkilöstösääntöjen 5.13.4 artiklasta ei nimenomaisesti ilmene tavoitteita, joilla voitaisiin perustella siinä säädettyyn lääketieteellisten tietojen keräämiseen turvautuminen, nämä tavoitteet voidaan selvästi päätellä kyseisen artiklan asiayhteydestä. Kaikilla 5.13 artiklan säännöksillä on tarkoitus täsmentää keskuspankin henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 31 artiklan soveltamisedellytyksiä. Tämän 31 artiklan mukaan ”työntekijä, joka osoittaa olevansa estynyt hoitamasta tehtäviään sairauden tai tapaturman vuoksi, saa palkallista sairauslomaa”. Kyseisessä 5.13.4 artiklassa säädettyjä toimenpiteitä on siis tarkoitus soveltaa työntekijän ollessa poissa sairausloman vuoksi poissaolon perusteltavuuden valvomiseksi, ja tämän valvonnan laajuus voi perustellusti vaihdella muun muassa poissaolojen tiheyden mukaan.
(ks. 100, 101 ja 138 kohta)
5. Yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta annetun asetuksen N:o 45/2001 10 artiklan 2 kohdan b alakohdan säännöksistä ei seuraa, että niissä edellytettäisiin, että mikä tahansa kyseisen artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisiä tietoryhmiä koskeva käsittely olisi sallittava toimessa, jonka olemassaolosta on määrätty suoraan Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksissa. Tällainen tulkinta ei vastaa säännöksen sanamuotoa eikä varsinkaan käytettyä ilmaisua ”nojalla”, joka edellyttää tietojen käsittelemistä koskevan toimen ja perustamissopimusten välistä yhteyttä mutta ei sitä, että yhteys olisi välitön.
Vaikka pitää paikkansa, että asetuksen N:o 45/2001 10 artiklan 2 kohdan b alakohdan ranskankielisessä versiossa säädetään, että muun muassa lääketieteellisten tietojen käsittely on sallittava perustamissopimuksissa tai näiden perustamissopimusten nojalla annetuissa muissa ”lainsäädäntötoimissa”, ilmaisua ”lainsäädäntötoimet” on tulkittava siten, että sillä viitataan ”säädöksen” tai normatiivisen toimen käsitteeseen, kuten muissa kieliversioissa, joissa käytetään yleisempää ilmaisua, joka ei viittaa siihen, että käsittelylle olisi annettava lupa tietyn elimen antamalla toimella.
(ks. 115, 116, 118 ja 119 kohta)
6. Kun kyseessä on yhteisöjen toimielimen tai muun elimen päätös hyväksyä sen työntekijän henkilötietojen käsittely, joka kuuluu yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta annetun asetuksen N:o 45/2001 soveltamisalaan, työntekijöiden yksityisyyden suoja varmistetaan riittävällä tavalla, kun tietojen käsittelemisen salliva toimi on riittävän julkinen normatiivinen toimi ja kun kyseinen käsittely on ennakoitavissa.
(ks. 122 kohta)