Language of document :

Valitus, jonka Associazione Nazionale GranoSalus - Liberi Cerealicoltori & Consumatori (Associazione GranoSalus) on tehnyt 15.4.2019 unionin yleisen tuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) asiassa T-125/18, Associazione GranoSalus v. komissio, 14.2.2019 antamasta määräyksestä

(asia C-313/19 P)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Valittaja: Associazione Nazionale GranoSalus – Liberi Cerealicoltori & Consumatori (Associazione GranoSalus) (edustaja: G. Dalfino, avvocato)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Unionin yleisen tuomioistuimen määräys perustuu SEUT 263 artiklan neljännen alakohdan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan rikkomiseen, luettuna yhdessä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 ja 13 artiklan kanssa.

Valittaja väittää aluksi, että unionin yleinen tuomioistuin rikkoi SEUT 263 artiklan neljättä alakohtaa, kun se ei ottanut huomioon, että Associazione GranoSalusilla on asiavaltuus sen jäsenten henkilökohtaisen asiavaltuuden johdosta, siltä osin kuin riidanalainen täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 2017/2324 ”koskee näitä suoraan ja erikseen”, koska se on ”riidanalainen sääntelytoimi, joka koskee [näitä] suoraan ja joka ei edellytä täytäntöönpanotoimenpiteitä”.

Valittajana oleva yhdistys väittää tältä osin, että unionin yleinen tuomioistuin sovelsi kyseessä olevaa säännöstä virheellisesti katsoessaan, että edellytys, jonka mukaan toimen on koskettava sitä erikseen, ei täyttynyt, koska ”riidanalaisesta toimesta väitetään aiheutuneen vahinkoa kantajan jäsenille yleisesti kuluttajina ja unionin kansalaisina” (määräyksen 57 kohta).

Tämä GranoSalusin jäsenten luonnehdinta on kuitenkin valittajan mukaan virheellinen, kun otetaan huomioon yhdistyksen säännöt, jonka mukaan sen jäsenet, ja heidän kauttaan yhdistys itse, edustavat ja edistävät kuluttajien ja viljelijöiden suojelua toteuttamalla muun muassa toimia, ”joilla pyritään torjumaan erityisesti unionin tasolla mykotoksiinien ja muiden vierasaineiden raja-arvojen mahdollista nostamista kuluttajien ja muun muassa lasten terveyden suojelemiseksi”.

Koska edellytys, jonka mukaan toimen on koskettava valittajaa erikseen, täyttyy ja koska tämä edellytys lisätään siihen, jonka mukaan toimen on koskettava valittajaa suoraan, unionin yleinen tuomioistuin lausui tästä näkökulmasta virheellisesti jättäessään ottamatta sen huomioon.

Yhdistys väittää myös, että unionin yleinen tuomioistuin katsoi määräyksessään virheellisesti, että tutkittavaksi ottamisen edellytys, jonka mukaan toimen on koskettava kantajaa suoraan SEUT 263 artiklan neljännen alakohdan mukaisesti, ei täyttynyt riidanalaisen asetuksen (EU) N:o 2017/2324 väitettyjen kansallisten täytäntöönpanotoimen vuoksi, kun se perusteli ratkaisunsa tältä osin ”tehoaineen glyfosaatti sisältävien kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamista koskevien lupien [uusimisella], jonka jäsenvaltiot hyväksyvät”, koska tällaiset toimenpiteet ovat ”SEUT 263 artiklan neljännen kohdan loppuosassa tarkoitettuja riidanalaisen toimen täytäntöönpanotoimia” (valituksenalaisen määräyksen 84 ja 85 kohta).

Tämän arvion virheellisyys tulee valittajan mukaan esiin siitä asiakirjoissa osoitetusta seikasta, että jäsenvaltio, jossa yhdistyksellä ja sen jäsenillä on kotipaikka (Italia), on täytäntöönpannut asetuksen (EU) N:o 2017/2324 19.12.2017 päivätyllä terveysministeriön tiedotteella, jolla tehoaineen glyfosaatti markkinoille saattamista koskeva lupa uusittiin enintään viideksi vuodeksi ja jatkettiin samanaikaisesti glyfosaattia sisältävien kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamista koskevia lupia 15.12.2022 saakka ilman, että tässä yhteydessä suoritettiin minkäänlaista harkintaa edes asetuksen (EU) N:o 2017/2324 liitteessä I ja II olevien teknisten määräysten kannalta.

Valittaja väittää tältä osin, että vaikka 19.12.2017 päivättyä ministeriön tiedotetta olisi pidettävä täytäntöönpanotoimena, unionin yleinen tuomioistuin ei ottanut huomioon sitä, että kyseisestä tiedotteesta ei voitu nostaa kannetta kansallisissa tuomioistuimissa, koska tällainen muutoksenhaku on Italian oikeudessa ja oikeuskäytännössä [Consiglio di Stato, 9.11.2005 annettu ratkaisu nro 6243] poissuljettu.

Tämän jälkeen yhdistys kyseenalaistaa määräyksen SEUT 263 artiklan neljännen alakohdan rikkomisen vuoksi siltä osin kuin unionin yleinen tuomioistuin ei tarkastellut riita-asiaa sellaisena kuin se määriteltiin kannekirjelmässä. Valittaja katsoo tältä osin, että unionin yleinen tuomioistuin ei ottanut huomioon sitä seikkaa, että riidanalaisen asetuksen välittömät vaikutukset yhdistykseen ja sen kautta yhdistyksen jäseniin johtuvat tehoaineen glyfosaatti mahdollisista syöpää aiheuttavista ominaisuuksista (ks. Kansainvälisen syöväntutkimuslaitoksen 20.3.2015 julkaisema tutkimus, joka on sivuutettu asetuksessa (EU) N:o 2017/2324); tämän tehoaineen hyväksyminen kuuluu valittajan mukaan Euroopan unionin yksinomaiseen toimivaltaan eikä sen markkinoille saattamisen sallimisen tule kuulua jäsenvaltioiden toimivaltaan, koska kasvinsuojeluaineen kansallinen markkinoille saattamista koskeva lupa ei edellytä minkäänlaista arviointia glyfosaatin osalta, joka on jo hyväksytty Euroopan unionissa, minkä vuoksi on siis poissuljettua, että Italian valtiolla olisi toimivalta sallia tai evätä kasvinsuojeluaineiden ja glyfosaatin markkinoille saattaminen. Käsiteltävässä asiassa unionin yleinen tuomioistuin tarkasteli SEUT 263 artiklan neljännessä alakohdassa vahvistettuja edellytyksiä ilman, että se otti huomioon riita-asian yhteydessä esitettyjä väitteitä eli sitä, että glyfosaattijäämiä on pohjavesissä, elintarvikkeissa (pasta) ja maaperässä, minkä vuoksi tämän aineen markkinoille saattaminen aiheuttaa vahinkoa jäsenvaltioiden maaperälle ja niiden kansalaisille sekä yhdistyksen ja sen kautta yhdistyksen jäsenten edustamille intresseille.

Unionin yleisen tuomioistuimen olisi siis pitänyt tarkastella sitä, koskeeko toimi kantajaa suoraan SEUT 263 artiklassa tarkoitetulla tavalla, tämän seikan ja yhdistyksen sääntöjen kannalta sekä sen jäsenten ominaisuuden kannalta, mitä se ei määräyksessään tehnyt.

Edellä esitetyn perusteella yhdistys riitauttaa unionin yleisen tuomioistuimen SEUT 263 artiklan neljännen alakohdan viimeisestä lauseesta tekemän tulkinnan, joka tekee tyhjäksi tämän määräyksen vaikutukset ja on ristiriidassa unionin lainsäätäjän aikomuksen kanssa. Tältä osin valittaja viittaa julkisasiamiesten eri asioissa (ks. mm. ratkaisuehdotus asiassa C-456/13 P, asiassa C-583/11 P ja yhdistetyissä asioissa C-622/16 P-C-624/16 P) esittämiin toteamuksiin, joiden mukaan tällainen rajoittava tulkinta tekisi tyhjäksi SEUT 263 artiklan tarkoituksen ja käytännön vaikutukset.

Edellä esitetty huomioon ottaen valittaja väittää, että unionin yleisen tuomioistuimen valituksenalaisessa määräyksessä SEUT 263 artiklan neljännen alakohdan viimeisestä lauseesta tekemä tulkinta on ilmeisellä tavalla ristiriidassa perusoikeuskirjan 47 artiklan [”Jokaisella, jonka unionin oikeudessa taattuja oikeuksia ja vapauksia on loukattu, on oltava tässä artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti käytettävissään tehokkaat oikeussuojakeinot tuomioistuimessa. Jokaisella on oikeus – – oikeudenmukaiseen – – oikeudenkäyntiin”] kanssa sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan (oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin) ja 13 artiklan (oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin) kanssa ja muodostaa täten esteen mahdollisuudelle saattaa tällaisessa tapauksessa unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi toimi, joka koskee kantajaa suoraan, josta aiheutuu perusteetonta haittaa unionin oikeudessa käyttöön otettuun oikeuksien suojaamista koskevaan järjestelmään.

Vaatimukset

Associazione GranoSalus vaatii, että unionin tuomioistuin kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen 15.2.2019 asiassa T-125/18 antaman määräyksen, – jossa kanne jätettiin tutkimatta ja jossa katsottiin, että yhdistyksen jäsenillä ei ollut oikeussuojan tarvetta, koska yhtäältä riidanalainen asetus ei koske näitä viimeksi mainittuja erikseen ja koska toisaalta oli olemassa kansallisia täytäntöönpanotoimia, mikä unionin yleisen tuomioistuimen mukaan myös sulki pois sen, että asetus koski heitä suoraan – ja täten ottaa tutkittavaksi sekä kanteen, jossa se vaati täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 2017/2324 kumoamista että kanteessa esitetyt toimenpidevaatimukset, asian selvittämistoimet mukaan lukien ja palauttaa asian unionin yleiseen tuomioistuimeen pääasian ratkaisemista varten.

____________