EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO (ensimmäinen jaosto)
11 päivänä joulukuuta 2012
Asia F‑112/10
Cornelia Trentea
vastaan
Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA)
Henkilöstö – FRA:n henkilöstö – Väliaikaiset toimihenkilöt – Palvelukseen ottaminen – Ilmoitus avoimesta virasta – Hakemuksen hylkääminen
Aihe: SEUT 270 artiklaan, jota sovelletaan Euratomin perustamissopimukseen sen 106 a artiklan nojalla, perustuva kanne, jossa Cornelia Trentea vaatii virkamiestuomioistuinta kumoamaan Euroopan unionin perusoikeusviraston (jäljempänä FRA tai perusoikeusvirasto) päätökset, joilla hänen hakemuksensa hallintoavustajan virkaan hylättiin ja kyseiseen virkaan palkattiin toinen hakija ja että velvoittamaan FRA:n maksamaan hänelle vahingonkorvausta.
Ratkaisu: Kanne hylätään. Kantaja vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan FRA:n oikeudenkäyntikulut
Tiivistelmä
1. Virkamiehet – Väliaikaiset toimihenkilöt – Palvelukseen ottaminen – Menettely – Väliaikaisen toimihenkilön ottaminen Euroopan unionin perusoikeusviraston palvelukseen pitkäaikaisen viran täyttämistä varten – Velvollisuutta aloittaa ja saattaa päätökseen sisäinen palvelukseenottomenettely tai palvelukseenottomenettely unionin muissa virastoissa ennen ulkoisen menettelyn aloittamista ei ole
(Henkilöstösääntöjen 110 artikla; muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohta ja 12 artiklan 5 kohta)
2. Virkamiehet – Ilmoitus avoimesta virasta – Kohde – Hakijoiden ansioiden vertailu – Nimittävän viranomaisen tai työsopimusten tekemiseen toimivaltaisen viranomaisen harkintavalta – Rajat – Avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa asetettujen edellytysten noudattaminen
(Henkilöstösääntöjen 29 artikla)
3. Virkamiehet – Avoin virka – Hakijoiden ansioiden vertailu – Yksityiskohtaiset menettelysäännöt – Mahdollisuus kuulla hakijoita hakemusten tutkimisen kussakin vaiheessa
(Henkilöstösääntöjen 29 artikla)
4. Virkamiehet – Virkamiehelle vastainen päätös – Hakemuksen hylkääminen – Perusteluvelvollisuuden laajuus – Valintalautakunnan työskentelyn salaisuuden säilyttäminen
(Henkilöstösääntöjen 25 artiklan toinen kohta; Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan 2 kohdan c alakohta)
5. Virkamiehet – Avoin virka – Hakijoiden ansioiden vertailu – Nimittävän viranomaisen tai työsopimusten tekemiseen toimivaltaisen viranomaisen harkintavalta – Avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa asetettujen edellytysten noudattaminen – Tuomioistuinvalvonnnanrajat – Ilmeistä arviointivirhettä ei ole
(Henkilöstösääntöjen 29 artikla)
1. Euroopan unionin perusoikeusviraston väliaikaisten toimihenkilöiden palvelukseenottomenettelyjä ja työsuhdetta koskevista henkilöstösääntöjen yleisistä täytäntöönpanosäännöksistä tehdyn Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) päätöksen 2009/3 2 artiklan säännöksiä, joissa säädetään, että ”pitkäaikaiset virat voidaan täyttää sisäisellä palvelukseenotolla tai palvelukseenotolla Euroopan unionin muissa virastoissa ennen ulkoista palvelukseenottomenettelyä” ja että ”pitkäaikaista virkaa koskeva ilmoitus voidaan julkaista samanaikaisesti perusoikeusvirastossa ja Euroopan unionin muissa virastoissa ennen niiden julkaisemista ulkopuolella”, ei pidä tulkita siten, että FRA velvoitettaisiin pitkäaikaisen viran täyttämiseksi aloittamaan ja saattamaan päätökseen sisäinen palvelukseenottomenettely tai palvelukseenottomenettely unionin muissa virastoissa ennen ulkoisen menettelyn aloittamista.
Verbin”voida” käyttämisellä korostetaan ainoastaan, että tilanteessa, jossa FRA katsoo, että pitkäaikainen virka voitaisiin todennäköisesti täyttää sisäisellä palvelukseenottomenettelyllä tai palvelukseenottomenettelyllä unionin muissa virastoissa, sillä on mahdollisuus turvautua jompaankumpaan näistä menettelyistä. Näin ollen tilanteessa, jossa FRA sitä vastoin katsoo, ettei kummallakaan näistä palvelukseenottomenettelyistä voitaisi riittävän varmasti päätyä tähän tulokseen, se voi turvautua jo alusta alkaen ulkoiseen palvelukseenottomenettelyyn.
Päätöksen 2009/3 2 artiklan tulkitseminen siten, että FRA:lla olisi velvollisuus ennen ulkoisen palvelukseenottomenettelyn aloittamista saattaa päätökseen sisäinen palvelukseenottomenettely tai palvelukseenottomenettely unionin muissa virastoissa, olisi vastoin tämän säännöksen systematiikkaa, sillä sen tarkoituksena on antaa FRA:lle, jonka henkilöstön on määrä kasvaa, mahdollisuus ottaa palvelukseen nopeasti työntekijöitä, jotta se voisi täyttää kaikki tehtävänsä.
(ks. 46 ja 47 kohta)
2. Avointa virkaa koskevan ilmoituksen tarkoitus on yhtäältä antaa asianomaisille henkilöille mahdollisimman täsmällistä tietoa niiden edellytysten luonteesta, joita avoimena olevassa virassa toimiminen vaatii, jotta näillä henkilöillä on mahdollisuus arvioida, onko heidän aiheellista esittää hakemus, ja toisaalta vahvistaa oikeussäännöt, joiden kannalta työsopimusten tekemiseen toimivaltainen viranomainen vertailee hakijoiden ansioita. Tämä jälkimmäinen tarkoitus edellyttää riittävän täsmällisten vaatimusten esittämistä, jotta kyseinen vertailu voidaan suorittaa ja tehty valinta perustella.
Se, että avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa ei ollut tietoa eri hyväksymiskriteerien painotuksista tai kirjallisen ja suullisen valintakokeen arviointimenetelmästä, ei merkitse sitä, että hyväksytty hakija olisi välttämättä valittu ottamatta huomioon hyväksymiskriteerejä, vaan se osoittaa ainoastaan, että työsopimusten tekemiseen toimivaltainen viranomainen on avointa virkaa koskevalla ilmoituksella vahvistetuilla oikeussäännöillä tarkoittanut antaa valintalautakunnalle laajan harkintavallan kunkin hyväksymiskriteerin painottamisen ja kirjallista ja suullista valintakoetta koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen osalta.
(ks. 57 ja 58 kohta)
Viittaukset:
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑3/97, Campogrande v. komissio, 19.2.1998, 100 kohta
3. Työsopimusten tekemiseen toimivaltaiselle viranomaiselle hakemusten vertailua koskevien menettelysääntöjen määrittelyn osalta tunnustetun harkintavallan puitteissa tämän viranomaisen samoin kuin niiden virkahierarkiassa ylemmäntasoisten eri tahojen, joita on kuultu valintamenettelyn kuluessa, tehtävänä on arvioida hakemusten tutkimisen kussakin vaiheessa, onko tuossa vaiheessa tarpeen hankkia lisää tietoja tai arviointia koskevia seikkoja haastattelemalla kaikkia hakijoita tai vain joitakin heistä, jotta asia ratkaistaan tietoisena kaikista asiaan liittyvistä seikoista.
(ks. 62 kohta)
Viittaukset:
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑93/03, Konidaris v. komissio, 11.7.2007, 107 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen
4. Henkilöstösääntöjen 25 artiklan toisessa alakohdassa säädetyn perusteluvelvollisuuden tarkoituksena on yhtäältä antaa asianomaiselle riittävästi tietoa, jotta hän voi arvioida sitä, onko hänelle vastainen päätös perusteltu, ja sitä, onko tarkoituksenmukaista nostaa virkamiestuomioistuimessa kanne, ja toisaalta mahdollistaa se, että virkamiestuomioistuin voi tutkia toimen laillisuuden. Lisäksi perusoikeuskirjan 41 artiklan 2 kohdan c alakohdassa vahvistetaan, että hyvää hallintoa koskevaan perusoikeuteen sisältyy erityisesti ”hallintoelinten velvollisuus perustella päätöksensä”.
Tällainen perusteluvelvollisuus on kuitenkin avoimen viran täyttämistä koskevan palvelukseenottomenettelyn yhteydessä sovitettava yhteen valintalautakunnan työskentelyyn sovellettavan salaisuuden kanssa, joka on esteenä sekä valintalautakuntien jäsenten henkilökohtaisten kannanottojen että hakijoiden luonteeltaan henkilökohtaiseen tai vertailevaan arviointiin liittyvien seikkojen paljastamiselle.
(ks. 89 ja 90 kohta)
Viittaukset:
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑132/03, Casini v. komissio, 15.9.2005, 30 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja asia T‑494/04, Neirinck v. komissio, 14.11.2006, 73 kohta
5. Hallinnolla nimitys- ja ylennysasioissa olevan harkintavallan käyttö edellyttää, että se tutkii huolella ja puolueettomasti kunkin hakemuksen kaikki merkitykselliset seikat ja että se noudattaa huolellisesti avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa esitettyjä vaatimuksia, minkä vuoksi sen on hylättävä kaikki hakijat, jotka eivät täytä näitä vaatimuksia. Avointa virkaa koskeva ilmoitus on nimittäin oikeudellinen kehys, jonka kyseinen viranomainen asettaa itse itselleen ja jota sen pitää noudattaa pikkutarkasti.
Hyväksytyn hakijan valinnassa tehdyn mahdollisen virheen on oltava ilmeinen ja ylitettävä laaja harkintavalta, joka hallinnolla on avointa virkaa koskevalla ilmoituksella vahvistettujen oikeussääntöjen puitteissa sen vertaillessa hakijoiden ansioita ja arvioidessa yksikön etua. Virkamiestuomioistuimen valvonnan on rajoituttava sen tutkimiseen, onko hallinto pysynyt kohtuullisissa rajoissa ja onko se käyttänyt toimivaltaansa ilmeisen virheellisesti tai johonkin muuhun tarkoitukseen kuin mitä varten se on sille annettu, kun otetaan huomioon seikat, joihin hallinto on perustanut arviointinsa. Virkamiestuomioistuin ei voi näin ollen korvata omalla arvioinnillaan hallinnon hakijoiden ansioista ja pätevyydestä tekemää arviointia, kun yhdenkään asiakirja-aineistoon sisältyvän seikan perusteella ei voida katsoa, että hallinto olisi ansioita ja pätevyyttä arvioidessaan tehnyt ilmeisen arviointivirheen.
Pelkästään se, että hakijalla on ilmeisiä ja tunnustettuja ansioita, ei sulje pois sitä, että hakijoiden ansioiden vertailussa muut hakijat ovat ansioituneempia. Myöskään se, että hakija täyttää kaikki avointa virkaa koskevan ilmoituksen sisältämät kriteerit, ei itsessään riitä osoittamaan, että hallinto olisi tehnyt ilmeisen arviointivirheen.
(ks. 101, 102 ja 104 kohta)
Viittaukset:
Yhteisöjen tuomioistuin: asia 188/73, Grassi v. neuvosto, 30.10.1974, 26, 38 ja 41 kohta ja asia 324/85, Bouteiller v. komissio, 4.2.1987, 6 kohta
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑73/01, Pappas v. alueiden komitea, 18.9.2003, 54 kohta; asia T‑116/03, Montalto v. neuvosto, 9.11.2004, 65 kohta ja asia T‑30/04, Sena v. AESA, 4.5.2005, 80 kohta
Virkamiestuomioistuin: asia F‑39/07, Campos Valls v. neuvosto, 6.5.2009, 43 kohta