Language of document : ECLI:EU:F:2011:139

VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO (toinen jaosto)

15 päivänä syyskuuta 2011

Asia F-6/10

Yannick Munch

vastaan

sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (mallit ja merkit) (SMHV)

Henkilöstö – Väliaikaiset toimihenkilöt – Sopimuslauseke, jonka mukaan työsopimus päättyy jos työntekijää ei merkitä kilpailun varallaololuetteloon – Avoimet kilpailut SMHV/AD/02/07 ja SMHV/AST/02/07 – Tutkittavaksi ottaminen – EPSO:n toimivalta ja valintalautakunnan toimivalta – Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 8 artikla – Määräaikaisten väliaikaisten toimihenkilöiden työsopimusten uusiminen

Aihe:      SEUT 270 artiklaan, jota sovelletaan Euratomin perustamissopimuksen sen 106 a artiklan nojalla, perustuva kanne, jossa Yannick Munch vaatii virkamiestuomioistuinta muun muassa kumoamaan SMHV:n 12.3.2009 tekemän päätöksen, jolla hänen väliaikaisen toimihenkilön työsopimuksensa irtisanottiin 15.10.2009 alkaen, ja velvoittamaan SMHV:n maksamaan vahingonkorvausta.

Ratkaisu:      SMHV:n 12.3.2009 päivättyyn kirjeeseen, jossa todetaan, että kantajan työsopimus päättyy 15.10.2009, sisältyvä päätös kumotaan. SMHV velvoitetaan maksamaan kantajalle niiden palkkojen, joita hänelle olisi maksettu, jos hän olisi jäänyt SMHV:n palvelukseen, ja niiden palkkojen, työttömyyskorvausten tai muiden korvausten välinen ero, joita hänelle on tosiasiallisesti maksettu 15.10.2009 jälkeen. SMHV velvoitetaan maksamaan kantajalle 2 000 euroa vahingonkorvausta. SMHV vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja kantajan oikeudenkäyntikuluista.

Tiivistelmä

1.      Virkamiehet – Kanne – Asianomaiselle vastainen toimi – Käsite – Väliaikaisen toimihenkilön työsopimuksen lauseke, jossa asetetaan työsopimuksen jatkumisen edellytykseksi, että toimihenkilö merkitään avoimen kilpailun varallaololuetteloon, on asianomaiselle vastainen toimi

(Henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohta)

2.      Virkamiehet – Kanne – Asianomaiselle vastainen toimi – Käsite – Väliaikaiselle toimihenkilölle osoitettu kirje, jossa häntä muistutetaan hänen työsopimuksensa päätymispäivästä, ei ole asianomaiselle vastainen toimi – Sopimuksen muuttaminen – Päätös olla uusimatta sopimusta, joka on asianomaiselle vastainen toimi

(Henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohta)

3.      Virkamiehet – Kanne – Asianomaiselle vastainen toimi – Käsite – Väliaikaisen toimihenkilön työsopimuksen lauseke, jossa asetetaan työsopimuksen jatkumisen edellytykseksi, että toimihenkilö merkitään avoimen kilpailun varallaololuetteloon – Hallintoviranomaisen päätös, jossa todetaan, ettei toimihenkilöä ole merkitty kyseiseen luetteloon ja pannaan täytäntöön irtisanomislauseke, on asianomaiselle vastainen toimi

(Henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohta)

4.      Virkamiehet – Väliaikaiset toimihenkilöt – Määräaikaiset työsopimukset, joissa on irtisanomislauseke, jota sovelletaan vain jos toimihenkilöä ei merkitä avoimen kilpailun päätteeksi laadittuun varallaololuetteloon

5.      Oikeudenkäyntimenettely – Kannekirjelmä – Muotomääräykset

(Unionin tuomioistuimen perussäännön 21 artiklan ensimmäinen kohta ja liitteessä I olevan 7 artiklan 3 kohta; virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 35 artiklan 1 kohdan e alakohta)

6.      Euroopan henkilöstövalintatoimisto (EPSO) – Virkamiesten palvelukseen ottamista varten järjestettävien kilpailujen kulku – EPSO:n tehtävä – Valintalautakunnan avustaminen – Valintalautakunnan tehtävään nähden toissijainen tehtävä

(Henkilöstösääntöjen liitteessä III olevan 1 artiklan 1, 4 ja 5 alakohta)

7.      Virkamiehet – Väliaikaiset toimihenkilöt – Palvelukseen ottaminen – Määräaikaisen työsopimuksen muuttaminen toistaiseksi voimassa olevaksi työsopimukseksi ja irtisanomislausekkeen lisääminen sitä tapausta varten, ettei toimihenkilöä merkitä avoimen kilpailun varallaololuetteloon – Muutos, jota on pidettävä määräaikaisen työsopimuksen uusimisena

(Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a, b ja d alakohta ja 8 artiklan ensimmäinen ja toinen kohta; neuvoston direktiivin 1999/70 liitteessä olevan 3 lausekkeen 1 kohta)

8.      Virkamiehet – Kanne – Täysi toimivalta – Henkilöstösääntöjen 91 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen raha-asioita koskevien riitojen käsite

(Henkilöstösääntöjen 91 artiklan 1 kohta)

1.      Sekä kannetta edeltävän hallinnollisen valituksen että kanteen on henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdan ja 91 artiklan 1 kohdan mukaisesti kohdistuttava asianomaiselle vastaiseen toimeen, jolla on sitovia oikeusvaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa suoraan ja välittömästi kantajan etuihin muuttaen tämän oikeusasemaa selvästi.

Tältä osin se, että väliaikaisen toimihenkilön työsopimukseen lisätään irtisanomislauseke, jonka mukaan työsuhteen jatkuminen riippuu siitä, merkitäänkö asianomainen työntekijä Euroopan henkilöstövalintatoimiston järjestämän avoimen kilpailun varallaololuetteloon, on sellaisenaan omiaan vaikuttamaan suoraan ja välittömästi tämän toimihenkilön etuihin muuttaen hänen oikeusasemaansa selvästi, kun otetaan huomioon ainakin hänelle aiheutuva enemmän tai vähemmän merkittävä epävarmuus siitä, merkitäänkö hänet kilpailun päätteeksi laadittavaan varallaololuetteloon.

(ks. 32 ja 33 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑87/99, Hendrickx v. Cedefop, 13.7.2000, 37 kohta

Virkamiestuomioistuin: asia F‑19/08, Bennett ym. v. SMHV, 2.7.2009, 65 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen

2.      Toimessa, johon ei sisälly mitään aikaisempaan toimeen nähden uutta seikkaa, on kyse ainoastaan aikaisemman toimen vahvistamisesta, eikä sen vaikutuksena voi tämän vuoksi olla kanteen nostamisen määräajan alkaminen uudelleen. Erityisesti kirje, jossa vain muistutetaan toimihenkilöä hänen työsopimuksensa määräyksistä, jotka koskevat sopimuksen päättymispäivää, ja joihin ei näin ollen sisälly mitään näihin määräyksiin nähden uutta seikkaa, ei ole hänelle vastainen toimi.

Sitä vastoin kaikki sopimuksen muutokset ovat asianomaiselle vastaisia toimia, mutta vain muutettujen määräysten osalta, paitsi jos nämä muutokset muuttavat sopimuksen yleisen rakenteen täysin. Myös silloin kun sopimus on mahdollista uusia, hallinnon päätös jättää se uusimatta on asianomaiselle vastainen, kyseessä olevasta sopimuksesta erillinen toimi, josta voidaan tehdä valitus ja nostaa kanne henkilöstösääntöjen mukaisissa määräajoissa. Tällaiseen päätökseen, joka tehdään yksikön edun ja asianomaisen tilanteen uudelleentarkastelun jälkeen, sisältyy alkuperäiseen sopimukseen nähden uusi seikka eikä sitä voida pitää alkuperäisen sopimuksen puhtaasti vahvistavana päätöksenä.

(ks. 50–53 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia 23/80, Grasselli v. komissio, 10.12.1980, 18 kohta; asia 329/85, Castagnoli v. komissio, 9.7.1987, 10 ja 11 kohta ja asia C‑417/05 P, komissio v. Fernández Gómez, 14.9.2006, 45–47 kohta

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑97/00, Vakalopoulou v. komissio, 2.2.2001, 14 kohta ja asia T‑11/01, Mascetti v. komissio, 1.4.2003, 41 kohta

Virkamiestuomioistuin: yhdistetyt asiat F‑72/09 ja F‑17/10, Daake v. SMHV, 15.4.2011, 36 kohta

3.      Kirje, jossa hallintoelin toteaa uuden tapahtuman tai tilanteen olemassaolon ja tekee siitä lainsäädännön tai sopimusmääräysten mukaiset päätelmät asianomaisten henkilöiden osalta, on asianomaiselle vastainen toimi, koska sillä muutetaan sen vastaanottajien oikeusasemaa.

Tästä on kyse hallintoelimen päätöksessä, jolla todetaan, ettei väliaikaisen toimihenkilön nimeä ole merkitty tietyn avoimen kilpailun varallaololuetteloon, ja pannaan täytäntöön tämän toimihenkilön työsopimuksessa oleva irtisanomislauseke, joka johtaa sopimuksen irtisanomiseen ennalta määritellyssä tilanteessa eli kun kyseisessä lausekkeessa tarkoitetun kilpailun varallaololuettelo laaditaan ajankohtana, joka ei ollut tiedossa sopimuslausekkeen laatimisen ajankohtana. Koska tällä päätöksellä muutetaan toimihenkilön oikeusasemaa, se on hänelle vastainen toimi, josta voidaan tehdä valitus ja nostaa tarvittaessa kanne.

Koska irtisanomislausekkeen merkitseminen sopimukseen on monitahoinen toimenpide, toimihenkilön on voitava vapaasti riitauttaa liitännäisenä väitteenä kyseisen lausekkeen, vaikka sen soveltamisala on henkilökohtainen, lainmukaisuus siinä yhteydessä, kun hallinto tekee täytäntöönpanoa koskevan päätöksen.

(ks. 58, 59 ja 95 kohta)

Viittaukset:

Virkamiestuomioistuin: em. asia Daake v. SMHV, 34 kohta ja sitä seuraavat kohdat

4.      Kun toimielin tarjoaa useille sisäisen valintamenettelyn läpäisseille työntekijöille toistaiseksi voimassa olevan väliaikaisen toimihenkilön työsopimuksen, jossa on irtisanomislauseke, jota sovelletaan vain siinä tapauksessa, ettei asianomaisia henkilöitä merkitä avoimen kilpailun päätteeksi laadittavaan varallaololuetteloon, ja sitoutuu näin ollen selvästi jatkamaan asianomaisten työsuhdetta pysyvästi sillä edellytyksellä, että heidät merkitään varallaololuetteloon, mutta rajoittaa tämän jälkeen kahden, vieläpä avoimen kilpailun päätteeksi laadittaviin varallaololuetteloihin merkittyjen henkilöiden lukumäärää niin, että tämä lukumäärä vastaa avoimien toimien tarkkaa lukumäärää, on toimielin rajoittanut perusteellisesti ja objektiivisesti asianomaisten mahdollisuutta välttyä irtisanomislausekkeen täytäntöönpanolta ja tekee täten osittain tyhjäksi sopimusten mukaiset sitoumuksensa väliaikaiseen henkilöstöönsä nähden.

Näin ollen irtisanomislauseketta ei voida panna täytäntöön kaikille jäsenvaltioiden kansalaisille avoimen kilpailun päätteeksi, kun on laadittu varallaololuettelo, johon on merkitty vain yksi hakija tai niin vähän hakijoita, että asianomaisten toimihenkilöiden mahdollisuudet välttyä irtisanomislausekkeen täytäntöönpanolta olivat kohtuuttoman suppeat kun otetaan huomioon toimielimen sitoumus väliaikaiseen henkilöstöönsä nähden. Toisin sanoen tällainen varallaololuettelo ei vastaa irtisanomislausekkeen määräyksiä, koska muuten vääristettäisiin hallinnon sopimuksen mukaista sitoumusta.

(ks. 78 ja 79 kohta)

5.      Kannekirjelmässä on virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 35 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti mainittava kanteen oikeudelliset perusteet sekä tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja koskevat perustelut. Näiden mainintojen on oltava riittävän selkeitä ja täsmällisiä, jotta vastaaja voi valmistella puolustuksensa ja jotta virkamiestuomioistuin voi tarvittaessa ratkaista kanteen tarvittaessa ilman muita tietoja. Jotta kanne voidaan ottaa tutkittavaksi, sen ei välttämättä tarvitse olla pitkä ja yksityiskohtainen. Riittää, että kanneperusteen keskeiset seikat käyvät vähintäänkin tiivistellysti, mutta johdonmukaisesti ja ymmärrettävästi ilmi itse kannekirjelmän tekstistä. Asian laita on sitä suuremmalla syyllä täten kun unionin tuomioistuimen perussäännön liitteessä I olevan 7 artiklan 3 kohdan mukaan virkamiestuomioistuimessa käytävään kirjalliseen menettelyyn kuuluu lähtökohtaisesti vain yksi kirjelmien vaihto jos virkamiestuomioistuin ei toisin päätä; tämä virkamiestuomioistuimessa käytävän menettelyn erityispiirre selittää sen, että toisin kuin unionin tuomioistuimen perussäännön 21 artiklan ensimmäisessä alakohdassa määrätään unionin yleistä tuomioistuinta tai unionin tuomioistuinta varten, kannekirjelmässä ei voida esittää oikeudellisia perusteita ja kanneperusteita tiivistellysti.

(ks. 91 ja 92 kohta)

Viittaukset:

Virkamiestuomioistuin: asia F‑4/08, Hambura v. parlamentti, 12.3.2009, 49 ja 50 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen

6.      Henkilöstösääntöjen liitteestä III ilmenee, että kilpailumenettelyä koskeva sääntely perustuu nimittävän viranomaisen ja valintalautakunnan välisen jaetun toimivallan periaatteeseen. Samalla kun tämä henkilöstösääntöihin perustuva kaksinvalta on osoitus siitä, että hallintovalta on rajoittanut omia toimintamahdollisuuksiaan, se ilmaisee, että turvatakseen unionin henkilöstön valintamenettelyn avoimuuden lainsäätäjä on halunnut, ettei kyseessä olevan henkilöstön valitsemisen vaikeaa tehtävää varata yksinomaan hallintoviranomaiselle vaan että tähän osallistuu valintalautakunnan (jossa hallintoelin on myös edustettuna) kautta myös hallinnollisen hierarkian ulkopuolisia henkilöitä ja erityisesti henkilöstön edustajia. Tämän toimivallan jaon yhteydessä nimittävän viranomaisen tehtävänä on, kuten erityisesti henkilöstösääntöjen liitteessä III olevasta 1 artiklan ensimmäisestä kohdasta ja 4 artiklasta ilmenee, yhtäältä vahvistaa kilpailuilmoitus sekakomiteaa kuultuaan ja toisaalta vahvistaa luettelo hakijoista, jotka täyttävät henkilöstösääntöjen 28 artiklassa luetellut kolme ensimmäistä virkamieheksi nimittämisen edellytystä. Kun nimittävä viranomainen on toimittanut tämän luettelon valintalautakunnan puheenjohtajalle, valintalautakunnan itsensä on – kuten henkilöstösääntöjen liitteessä III olevassa 5 artiklassa todetaan – tämän jälkeen ensinnäkin laadittava luettelo hakijoista, jotka täyttävät kilpailuilmoituksessa vahvistetut edellytykset, toiseksi järjestettävä kokeet ja kolmanneksi laadittava soveltuvien hakijoiden luettelo ja esitettävä se nimittävälle viranomaiselle.

Vaikka Euroopan henkilöstövalintatoimistolle (EPSO) annetut tehtävät ovat omiaan tekemään tästä elimestä tärkeän toimijan unionin henkilöstönvalintapolitiikan määrittämisessä ja toteuttamisessa, siltä osin kuin sitä vastoin on kysymys virkamiesten palvelukseen ottamista varten järjestettävien kilpailujen kulusta, EPSO:n tehtävä, vaikka se on valintalautakunnan avustamisessa merkittävä, on kuitenkin valintalautakunnan tehtävään nähden toissijainen, eikä EPSO voi korvata valintalautakuntaa. EPSO:lle annetut useat tehtävät (pääasiallisesti toimielinten neuvominen ja avustaminen) ja EPSO:n kokoonpano (hallintoneuvosto, joka koostuu yksinomaan toimielinten nimeämistä jäsenistä, koska henkilöstön edustajat, joita on kolme, ovat vain tarkkailijoita) ovat nimittäin esteenä sille, että EPSO:a voitaisiin yrittää pitää valintalautakuntana, jonka kokoonpanossa on noudattava tasapuolisen edustuksen sääntöä ja joka muodostetaan kutakin kilpailua varten hyvin täsmällisesti määriteltyyn tehtävään, joka on kyseisen kilpailun saattaminen päätökseen.

Näin ollen on katsottava, että päätös, jossa EPSO, jolta puuttui tältä osin toimivalta, on jättänyt hakijan pois avoimen kilpailun toisesta vaiheesta, on lainvastainen. Hallinnon päätös panna täytäntöön hakijan väliaikaisen toimihenkilön työsopimuksen irtisanomislauseke perustuu siihen, ettei hakijaa merkitty kyseisen kilpailun varallaololuetteloon ja siis siihen päätökseen, jolla hakija jätettiin pois kilpailun toisesta vaiheesta. Näin ollen on katsottava, että myös tämä viimeksi mainittu päätös on lainvastainen.

(ks. 99–104 kohta)

Viittaukset:

Virkamiestuomioistuin: asia F‑35/08, Pachtitis v. komissio, 15.6.2010, 50–52 ja 58 kohta

7.      Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 8 artiklan ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa pyritään nimenomaan rajoittamaan peräkkäisten väliaikaisen toimihenkilön työsopimusten käyttöä. Yhtäältä näiden palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdassa tarkoitetun väliaikaisen toimihenkilön työsopimus voidaan uusia enintään kerran määräaikaiseksi, ja tämän jälkeen palvelussuhde uusitaan toistaiseksi. Toisaalta näiden palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan b tai d alakohdassa tarkoitetun väliaikaisen toimihenkilön työsopimus, jonka kesto on enintään neljä vuotta, voidaan uusia vain kerran enintään kahdeksi vuodeksi, jos uusimismahdollisuudesta on määrätty alkuperäisessä sopimuksessa, ja työsopimuksen päätyttyä asianomainen toimihenkilö voi jatkaa työtehtävissä vain, jos hänet nimitetään virkamieheksi.

Sen seikan perusteella, että toimihenkilön työsopimuksessa on irtisanomislauseke, jonka avulla hallinto voi päättää työsopimuksen jos asianomainen epäonnistuu kilpailussa, jonka järjestämisestä oli ilmoitettu etukäteen, ei työsopimuksen määräyksistä huolimatta voida luokitella tätä työsopimusta toistaiseksi voimassa olevaksi työsopimukseksi, jolle on ominaista työsuhteen jatkuvuus. Työsopimuksen kesto, kuten Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemästä määräaikaista työtä koskevasta puitesopimuksesta annetun direktiivin 1999/70 liitteenä olevan määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen 3 lausekkeen 1 kohdasta ilmenee, voidaan nimittäin määritellä ”tietyn päivämäärän umpeutumisen”, mutta myös ”tietyn tehtävän loppuun saattamisen tai tietyn tapahtuman ilmaantumisen”, kuten tietyn kilpailun varallaololuettelon laatimisen perusteella, jolla voi toimihenkilön työsopimuksen määräysten mukaan olla mahdollisia seurauksia. Jos näin ollen hänen nimeään ei merkitä varallaololuetteloon, työsopimuksesta seuraa, että se päättyy; asia on normaalisti samalla tavoin jos asianomainen toimihenkilö läpäisee kilpailun, koska hänelle tarjotaan tässä tapauksessa virkaa, ja jos hän hylkää tarjouksen, on työsopimus sen määräysten mukaisesti päätettävä.

Näin ollen hallinnon päätös, jolla pannaan täytäntöön työntekijän työsopimukseen merkitty irtisanomislauseke muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 8 artiklan ensimmäisen alakohdan säännösten vastaisesti, on kumottava. Palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdassa tarkoitetun väliaikaisen toimihenkilön työsopimus, joka on tehty hallinnon ja työntekijän välillä ja joka on jo uusittu kerran, on nimittäin uusittu jälleen määräaikaiseksi, millä on rikottu näiden palvelussuhteen ehtojen 8 artiklan ensimmäisen kohdan säännöksiä.

(ks. 110 ja 113–116 kohta)

Viittaukset:

Virkamiestuomioistuin: asia F‑1/05, Landgren v. ETF, 26.10.2006, 66 kohta

8.      Vaatimus, joka koskee sitä, että sisämarkkinoiden harmonisointiviraston on maksettava toimihenkilölleen summa, johon hän katsoo olevansa oikeutettu muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukaisesti, kuuluu henkilöstösääntöjen 91 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun raha-asioita koskevien riitojen käsitteeseen. Tämän säännöksen mukaan unionin tuomioistuimilla on näissä riidoissa täysi harkintavalta, jonka mukaisesti niille kuuluu kokonaisvaltaisen ratkaisun antaminen niiden käsiteltäväksi saatetuissa oikeusriidoissa, eli niiden on lausuttava kaikista toimihenkilön oikeuksista ja velvollisuuksista niitä tapauksia lukuun ottamatta, joissa kyseessä olevalle toimielimelle toimitetaan tuomion tietty osa pantavaksi täytäntöön unionin tuomioistuinten valvonnan alaisena ja unionin tuomioistuinten vahvistamin täsmällisin edellytyksin.

(ks. 125 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑135/06 P, Weißenfels v. parlamentti, 18.12.2007, 65, 67 ja 68 kohta

Virkamiestuomioistuin: asia F‑49/08, Giannini v. komissio, 2.7.2009, 39–42 kohta