Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Landgericht Ravensburg (Saksa) on esittänyt 31.3.2020 – RT, SV ja BC v. Volkswagen Bank GmbH ja Skoda Bank, Volkswagen Bank GmbH:n sivuliike
(asia C-155/20)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Landgericht Ravensburg
Pääasian asianosaiset
Kantajat: RT, SV ja BC
Vastaajat: Volkswagen Bank GmbH ja Skoda Bank, Volkswagen Bank GmbH:n sivuliike
Ennakkoratkaisukysymykset
Onko kulutusluottosopimuksista ja neuvoston direktiivin 87/102/ETY kumoamisesta 23.4.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/48/EY1 (jäljempänä direktiivi 2008/48/EY) 10 artiklan 2 kohdan l alakohtaa tulkittava siten, että luottosopimuksessa
a) luottosopimuksen tekohetkellä sovellettava viivästyskorko on ilmoitettava absoluuttisena lukuna ja että ainakin sovellettava viitekorko (käsiteltävässä asiassa BGB:n 247 §:n mukainen peruskorko), jonka perusteella sovellettava viivästyskorko määräytyy lisäämällä siihen tietty prosenttimäärä (käsiteltävässä asiassa BGB:n 288 §:n 1 momentin toisen virkkeen mukaisesti viisi prosenttiyksikköä), on ilmoitettava absoluuttisena lukuna?
b) viivästyskoron mukauttamista koskeva mekanismi on selitettävä konkreettisesti ja että on ainakin viitattava kansallisiin säännöksiin, joista viivästyskoron mukauttaminen voidaan päätellä (BGB:n 247 § ja 288 §:n 1 momentin toinen virke)?
Onko direktiivin 2008/48/EY 10 artiklan 2 kohdan r alakohtaa tulkittava siten, että luottosopimuksessa on mainittava konkreettinen, kuluttajalle ymmärrettävä laskentamenetelmä sen korvauksen määrittämiseksi, joka luotonantajalle on maksettava, jos luotto maksetaan takaisin ennenaikaisesti, jotta kuluttaja voi laskea ainakin likimain sen korvauksen suuruuden, joka hänen on maksettava luoton ennenaikaisesta takaisinmaksusta?
Onko direktiivin 2008/48/EY 10 artiklan 2 kohdan s alakohtaa tulkittava siten, että
a) luottosopimuksessa on mainittava myös kansallisessa oikeudessa säädetyt luottosopimuksen päättämistä koskevat osapuolten oikeudet, erityisesti myös BGB:n 314 §:n mukainen, määräaikaisiin luottosopimuksiin sovellettava luotonottajan oikeus päättää sopimus painavasta syystä?
b) (jos edellä olevaan a kohtaan vastataan kieltävästi), se ei ole esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan kansalliseen lakiin perustuvaa erityistä päättämistä koskevaa oikeutta koskeva maininta on direktiivin 2008/48/EY 10 artiklan 2 kohdan s alakohdassa tarkoitettu pakollinen tieto?
c) luottosopimuksessa on viitattava luottosopimuksen osapuolten kaikkien päättämistä koskevien oikeuksien yhteydessä päättämistä koskevaa oikeutta käytettäessä sovellettavaan määräaikaan ja sitä koskevan ilmoituksen muotoon?
Onko niin, että luotonantaja ei voi vedota kulutusluottosopimuksen yhteydessä oikeuden menettämistä koskevaan perusteeseen direktiivin 2008/48/EY 14 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä virkkeessä säädetyn kuluttajan peruuttamisoikeuden käyttöä vastaan,
a) jos jotakin direktiivin 2008/48/EY 10 artiklan 2 kohdassa säädetyistä pakollisista tiedoista ei mainita asianmukaisesti luottosopimuksessa eikä tällaista tietoa anneta asianmukaisesti jälkikäteen, jolloin direktiivin 2008/48/EY 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu peruuttamisen määräaika ei ole alkanut?
b) (jos edellä olevaan a kohtaan vastataan kieltävästi), jos oikeuden menettämisen ratkaisevana perusteena käytetään sopimuksenteosta kulunutta aikaa ja/tai sitä, että molemmat osapuolet ovat täyttäneet sopimuksen kaikilta osin, ja/tai sitä, että luotonantajalla on oikeus disponoida takaisin saaduista luoton määristä tai luoton vakuuksien palauttamisesta, ja/tai (kun kauppasopimus on sidottu luottosopimukseen) sitä, että kuluttaja käyttää rahoitettua hyödykettä tai luovuttaa sen, kun kuluttajalla ei kuitenkaan ollut merkityksellisenä ajanjaksona ja merkityksellisten olosuhteiden ilmetessä tietoa peruuttamisoikeutensa jatkumisesta eikä hän ole vastuussa tietojen puuttumisesta, eikä luotonantaja voinut myöskään olettaa, että kuluttajalla on asiaa koskevat tiedot?
Onko niin, että luotonantaja ei voi vedota kulutusluottosopimuksen yhteydessä oikeuksien väärinkäyttöä koskevaan perusteeseen direktiivin 2008/48/EY 14 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä virkkeessä säädetyn kuluttajan peruuttamisoikeuden käyttöä vastaan,
a) jos jotakin direktiivin 2008/48/EY 10 artiklan 2 kohdassa säädetyistä pakollisista tiedoista ei mainita asianmukaisesti luottosopimuksessa eikä tällaista tietoa anneta asianmukaisesti jälkikäteen, jolloin direktiivin 2008/48/EY 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu peruuttamisen määräaika ei ole alkanut?
b) (jos edellä olevaan a kohtaan vastataan kieltävästi), jos oikeuden menettämisen ratkaisevana perusteena käytetään sopimuksenteosta kulunutta aikaa ja/tai sitä, että molemmat osapuolet ovat täyttäneet sopimuksen kaikilta osin, ja/tai sitä, että luotonantajalla on oikeus disponoida takaisin saaduista luoton määristä tai luoton vakuuksien palauttamisesta, ja/tai (kun kauppasopimus on sidottu luottosopimukseen) sitä, että kuluttaja käyttää rahoitettua hyödykettä tai luovuttaa sen, kun kuluttajalla ei kuitenkaan ollut merkityksellisenä ajanjaksona ja merkityksellisten olosuhteiden ilmetessä tietoa peruuttamisoikeutensa jatkumisesta eikä hän ole vastuussa tietojen puuttumisesta, eikä luotonantaja voinut myöskään olettaa, että kuluttajalla on asiaa koskevat tiedot?
____________
1 EUVL 2008, L 133, s. 66.