Language of document :

Valitus, jonka Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) on tehnyt 20.12.2018 unionin yleisen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-7/17, John Mills v. EUIPO, 15.10.2018 antamasta tuomiosta

(asia C-809/18 P)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO) (edustaja: asiamies A. Lukošiūtė)

Muut osapuolet: John Mills Ltd ja Jerome Alexander Consulting Corp.

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

kumoaa riidanalainen tuomion.

velvoittaa John Mills Ltd:n korvaamaan viraston oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Asetuksen N:o 207/20091 8 artiklan 3 kohtaa on rikottu

Unionin yleinen tuomioistuin tulkitsi virheellisesti asetuksen N.o 207/2009 8 artiklan 3 kohdan säännöksiä rajoittaessaan kyseisen kohdan soveltamisalaa siten, että se koskee ainoastaan merkkien samanlaisuuden käsitettä, ja antamalla sille asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun merkityksen.

Unionin yleinen tuomioistuin ei ottanut riittävästi huomioon asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 3 kohdan tarkoitusta, eli sen estämistä, että tavaramerkin haltijan asiamies käyttäisi väärin tavaramerkkiä hyödyntämällä tietoja ja kokemusta, jotka se on saanut ollessaan liikesuhteessa haltijaan, ja saisi siten perusteetonta hyötyä tavaramerkin haltijan itsensä tekemästä työstä ja investoinneista, ja näin ollen unionin yleinen tuomioistuin asetti sanamuodon mukaisen tulkinnan etusijalle, vaikka unionin tuomioistuimet ovat johdonmukaisesti soveltaneet teleologista lähestymistapaa unionin tavaramerkkioikeuden tulkinnassa.

Sanamuodon mukaisen tulkinnan perusteella ei myöskään voida päätellä, että asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 3 kohtaa sovelletaan ainoastaan samoihin tavaramerkkeihin. Näin ollen riittää, että kyseiset merkit vastaavat toisiaan niiden osatekijöiden osalta, joista aikaisemman tavaramerkin erottamiskyky pääasiallisesti muodostuu. Tarkasteltaessa vastakkain olevia tavaramerkkejä asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti on tämän vuoksi selvitettävä, toistetaanko EU-tavaramerkkihakemuksessa aikaisemman tavaramerkin keskeiset osatekijät siten, että on selvää, että hakija käyttää väärin laillisen haltijan oikeutta tavaramerkkiin. Vilpillisesti toiminut asiamies voisi nimittäin estää sen, että alkuperäinen haltija rekisteröi aikaisemman tavaramerkin myöhemmin unionissa, mutta myös sen, että päämies käyttää tavaramerkkiä unionissa.

Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 36 artiklaa on rikottu

Valituksenalaisessa tuomiossa on esitetty ristiriitaisia perusteluja siltä osin kuin siinä hyväksytään yhtäältä se, että merkit ovat samoja, kun yhdessä merkissä toistetaan toinen merkki ilman muutoksia tai lisäyksiä, ja toisaalta se, että merkit ovat myös samoja, kun muunnelmia on tehty muuttamatta erottamiskykyä (ks. riidanalaisen tuomion 38–40 kohta). Tällaiset perustelut ovat ristiriitaisia, koska samaa samanlaisuuden käsitettä sovelletaan oikeudellisesti ja tosiseikkojen kannalta erilaisissa tilanteissa ja sille annetaan virheellisesti kaksi merkitystä.

Unionin yleinen tuomioistuin ei perustellut lainkaan sitä, miksi vastakkain olevat tavaramerkit eivät kuulu asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 3 kohdan soveltamisalaan sen kriteerin perusteella, jonka se esitti riidanalaisen tuomion 39 kohdassa.

____________

1 Yhteisön tavaramerkistä 26.2.2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 207/2009 (EUVL 2009, L 78, s. 1).