Valitus, jonka M-Sansz Kereskedelmi, Termelő és Szolgáltató Kft. (M Sansz Kft.) on tehnyt 3.12.2018 unionin yleisen tuomioistuimen (seitsemäs jaosto) asiassa T-709/17, M-Sansz v. komissio, 28.9.2018 antamasta määräyksestä
(asia C-757/18 P)
Oikeudenkäyntikieli: unkari
Asianosaiset
Valittaja: M-Sansz Kereskedelmi, Termelő és Szolgáltató Kft. (M-Sansz Kft.) (edustaja: L. Ravasz, ügyvéd)
Muu osapuoli: komissio
Vaatimukset
M-Sansz Kft. vaatii, että unionin tuomioistuin
– kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen 28.9.2018 antaman määräyksen asiassa T-709/17, M-Sansz v. komissio ja hylkää komission siinä esittämän oikeudenkäyntiväitteen ja hyväksyy valittajan ensimmäisessä asteessa esittämät vaatimukset ja toteaa komission päätösten SA.29432 [CP 290/2009] ja SA.45498 [FC/2016] osalta ensisijaisesti, ettei päätösten oikeusperusteena ole käytetty SEUT 107 artiklan 1 kohtaa valtiontuen soveltuvuuden toteamisen osalta, ja toissijaisesti, että riitautettuja päätöksiä ei voida pitää oikeudellisesti sitovina valittajaan nähden Fővárosi Törvényszékissä käytävässä oikeudenkäynnissä asiassa 23.P.25.843/2016, sillä ne eivät koske valittajaa suoraan ja erikseen, koska se on perustanut korvausvaatimuksensa siihen, että valtiontuki on SEUT 107 artiklan 1 kohdan vastainen eikä siihen, että se olisi SEUT 107 artiklan 3 kohdan vastainen. Siinä tapauksessa, että riitautetut päätökset katsotaan valittajaan nähden oikeudellisesti sitoviksi SEUT 107 artiklan 1 kohtaan perustuvassa oikeudenkäynnissä, se vaatii, että unionin tuomioistuin hyväksyy ensimmäisessä asteessa esitetyn vaatimuksen ja toteaa, etteivät riitautetut päätökset ole päteviä, koska Unkarin viranomaisten myöntämä tuki on SEUT 107 artiklan 1 kohdan vastainen (kumoamisvaatimus).
– kumoaa, mikäli se katsoo, ettei se voi ratkaista asiakysymystä, mainitun unionin yleisen tuomioistuimen tuomion ja palauttaa asian tämän käsiteltäväksi ensimmäisenä asteena.
– velvoittaa – jos se ratkaisee asian ensimmäisessä kohdassa mainittujen vaatimusten mukaisesti – komission vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ensimmäisessä asteessa ja unionin tuomioistuimessa.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
SEUT 263 artiklan ja seuraavassa korostettujen muiden oikeussääntöjen ja oikeuskäytännön rikkominen seuraavista syistä:
Unkarilaisen yrityksen moitteet perustuvat päätöksiin SA.29432 ja SA.45498 liittyviin menettelyihin. Se on väittänyt, että valtiontuki oli lainvastainen ja että tietty joukko yrityksiä – johon valittajana oleva yritys kuuluu – on joutunut syrjinnän kohteeksi, sillä sekä ne yritykset, jotka saivat edun että yritykset, joita on syrjitty, toimivat samalla sektorilla Unkarissa, niiden toiminta on keskittynyt samalle alueelle Unkarissa ja ne työllistävät kaikki vammautuneita henkilöitä. Valittaja väittää myös, että lainvastaisen tuen määrä on epäoikeudenmukainen ja kohtuuttoman suuri. Se väittää, ettei komissio ole näissä menettelyissä tehnyt päätöksiä tai ei ainakaan päätöksiä, joilla olisi oikeusvaikutuksia valittajaan. Valituskirjelmässä mainitussa Unkarissa käytävässä oikeudenkäynnissä valittaja on vaatinut niiden vahinkojen korvaamista, jotka perustuvat lainvastaiseen valtiotukeen, minkä vuoksi nyt kyseessä olevan valitusasian ratkaisu vaikuttaa välttämättä ratkaisuun, joka tullaan tekemään kyseisessä kansallisessa menettelyssä. On tärkeää, etteivät toimet, joita ei voida pitää oikeudellisesti komission päätöksinä, ole ratkaisevia kansallisen menettelyn ratkaisun kannalta. Päätöksissä ei todeta valtiontuen soveltuvuudesta sisämarkkinoille SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla, eikä niissä ole kyse oikeudellisista toimista, joiden tarkoituksena on tuottaa oikeusvaikutuksia valittajaan nähden, mikä merkitsee sitä, etteivät ne koske valittajaa suoraan tai erikseen, koska se on esittänyt korvausvaatimuksensa sillä perusteella, että valtiontuki on SEUT 107 artiklan 1 kohdan vastainen, eikä sillä perusteella, että se olisi SEUT 107 artiklan 3 kohdan vastainen.
Valittaja väittää, että nyt kyseessä oleva valitus täyttää 15.7.1963 annetussa tuomiossa Plaumann v. komissio (25/62, EU:C:1963:17) vahvistetun kriteerin. Se väittää osoittaneensa olevansa taho, jota asia koskee SEUT 263 artiklan neljännessä kohdassa, SEUT 108 artiklan 2 kohdassa ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/15891 1 artiklan h kohdassa tarkoitetulla tavalla, ja että unionin tuomioistuin on todennut 24.5.2011 antamassaan tuomiossa komissio v. Kronoply ja Kronotex (C-83/09 P, EU:C:2011:341), ettei kilpailijaksi katsominen edellyttänyt, että toimintasektori on täysin sama.
Menettelyllisten oikeuksien loukkaaminen (seuraavassa korostettujen oikeussääntöjen rikkominen) seuraavista syistä:
Vaikkei aineistoon liitetty taulukko ja muut asiassa esitetyt selitykset riittäneet unionin yleiselle tuomioistuimelle osoitukseksi siitä, etteivät päätökset koskeneet kantajaa suoraan, tämän olisi pitänyt soveltaa unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 83 artiklan 1–3 kohtaa, 88 artiklan 1 kohtaa, 89 artiklan 1 kohtaa, 2 kohdan a–c alakohtaa, 3 kohdan a–d alakohtaa ja 4 kohtaa sekä 92 artiklan 1 kohtaa ja pyytää kantajalta tietoja tai osoittaa kantajalle tähän tähtäävä pyyntö. Rikkomisen syynä on se, ettei unionin yleinen tuomioistuin toiminut omasta aloitteestaan. Vastaavasti Sargentini -raportissa – joka kohdistuu sekin nyt kyseessä olevaan ajanjaksoon – esitettiin moitteita Unkaria kohtaan oikeusvaltion arvojen toteutumisen osalta, mukaan lukien oikeusvaltion talouteen liittyvät seikat (12, 13, 22 ja 23 kohta).
____________
1 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 13.7.2015 annettu neuvoston asetus (EU) 2016/1589 (EUVL 2015, L 248, s. 9).