VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (ensimmäinen jaosto)

4 päivänä huhtikuuta 2011

Asia F‑45/10

AO

vastaan

Euroopan komissio

Henkilöstö – Virkamiehet – Kurinpitoseuraamus – Viraltapano – Työjärjestyksen 35 artiklan 1 kohdan d alakohta ja 2 kohdan a alakohta – Kanne, jonka tutkittavaksi ottamisen edellytykset osittain selvästi puuttuvat ja joka on osittain selvästi perusteeton

Aihe: SEUT 270 artiklaan, jota sovelletaan Euratomin perustamissopimukseen sen 106 a artiklan nojalla, perustuva kanne, jossa AO vaatii virkamiestuomioistuinta kumoamaan 23.7.2009 tehdyn komission päätöksen, jossa hänet määrättiin pantavaksi viralta eläkeoikeuksia vähentämättä 15.8.2009 alkaen.

Ratkaisu: Kanne jätetään osittain tutkimatta, koska sen tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat, ja hylätään muilta osin selvästi perusteettomana. Kantaja vastaa kaikista oikeudenkäyntikuluista.

Tiivistelmä

1.      Oikeudenkäyntimenettely – Kanne virkamiestuomioistuimessa – Mahdollisuus hylätä kanne asiakysymykseltään lausumatta ensin vastaajan esittämästä oikeudenkäyntiväitteestä

2.      Virkamiehet – Työpaikkakiusaaminen – Käsite – Toiminta, jolla pyritään alentamaan asianomaisen nauttimaa arvonantoa tai heikentämään hänen työolojaan

(Henkilöstösääntöjen 12 a artiklan 3 kohta)

1.      Unionin tuomioistuimet voivat kunkin asian olosuhteet huomioon ottaen arvioida, voidaanko kanne hylätä asiakysymykseltään hyvän oikeudenkäytön perusteella lausumatta ensin vastaajan esittämästä oikeudenkäyntiväitteestä.

(ks. 34 kohta)

Viittaukset:

Virkamiestuomioistuin: asia F‑134/06, Bordini v. komissio, 8.4.2008, 56 kohta ja asia F‑113/05, Kay v. komissio, 28.10.2010, 31 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen

2.      Henkilöstösääntöjen 12 a artiklan 3 kohdassa määritellään työpaikkakiusaamisella tarkoitettavan ”sopimatonta käytöstä”, jonka osoittaminen edellyttää kahden päällekkäisen edellytyksen täyttymistä. Ensimmäinen edellytys koskee puheita, tekoja, eleitä tai kirjoituksia, joiden esiintymisen on oltava ”pysyvää, toistuvaa tai järjestelmällistä” – minkä on ymmärrettävä tarkoittavan menettelyä, joka kestää välttämättä tietyn aikaa ja edellyttää toistuvia tai jatkuvia toimia – sekä ”tahallista”. Toinen edellytys, joka on erotettu ensimmäisestä konjunktiolla ”ja”, edellyttää sitä, että näillä puheilla, teoilla, eleillä tai kirjoituksilla loukataan henkilön persoonaa, ihmisarvoa taikka fyysistä tai henkistä koskemattomuutta. Koska adjektiivi ”tahallinen” koskee ensimmäistä edellytystä eikä jälkimmäistä, tästä voidaan tehdä kaksi päätelmää. Yhtäältä henkilöstösääntöjen 12 a artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen puheiden, tekojen, eleiden tai kirjoitusten on oltava tahallisia, millä suljetaan tahaton käytös tämän määräyksen soveltamisalan ulkopuolelle. Toisaalta ei sitä vastoin edellytetä, että näiden puheiden, tekojen, eleiden ja kirjoitusten tarkoituksena olisi ollut loukata jonkun henkilön persoonaa, ihmisarvoa taikka fyysistä tai henkistä koskemattomuutta. Toisin sanoen henkilöstösääntöjen 12 a artiklan 3 kohdassa tarkoitettua työpaikkakiusaamista voi olla olemassa, vaikka kiusaaja ei olisi tarkoittanut teoillaan alentaa uhrin nauttimaa arvonantoa tai heikentää tahallaan hänen työolojaan. Jo se riittää, että hänen toimistaan on objektiivisesti aiheutunut tällaisia seurauksia, siltä osin kuin ne ovat olleet tahallisia.

(ks. 37 kohta)

Viittaukset:

Virkamiestuomioistuin: asia F‑52/05, Q v. komissio, 9.12.2008, 135 kohta, valitus vireillä unionin yleisessä tuomioistuimessa, asia T‑80/09 P