Language of document : ECLI:EU:F:2011:163

VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO (kolmas jaosto)

28 päivänä syyskuuta 2011

Asia F‑26/10

AZ

vastaan

Euroopan komissio

Henkilöstö – Ylennys – Vuoden 2009 ylennyskierros – Kyky työskennellä kolmannella kielellä – Aloitettu kurinpitomenettely – Jättäminen pois ylennyskierrokselta

Aihe:      SEUT 270 artiklaan, jota sovelletaan Euratomin perustamissopimukseen sen 106 a artiklan nojalla, perustuva kanne, jossa AZ vaatii komission sellaisen päätöksen kumoamista, jolla hänet jätettiin pois vuoden 2009 ylennyskierrokselta.

Ratkaisu:      Kanne hylätään. AZ vastaa kaikista oikeudenkäyntikuluista.

Tiivistelmä

1.      Virkamiehet – Kanne – Edeltävä hallinnollinen valitus – Hylkäyspäätös – Riidanalaisen toimen perustelujen korvaaminen

(Henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artikla)

2.      Virkamiehet – Periaatteet – Puolustautumisoikeudet

3.      Virkamiehet – Ylennys – Edellytykset – Kolmannella kielellä työskentelemistä koskevan kyvyn osoittaminen

(Henkilöstösääntöjen 45 artiklan 2 kohta)

4.      Virkamiehet – Kanne – Vahingonkorvauskanne – Kanneperusteet – Hallinnon sellaisen päätöksen lainvastaisuus, jota ei ole riitautettu määräajassa – Tutkimatta jättäminen

(Henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artikla)

1.      Virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artiklassa määrätyssä oikeussuojakeinojen järjestelmässä – kun otetaan huomioon, että kyseisissä määräyksissä tarkoitettu oikeudenkäyntiä edeltävä menettely on luonteeltaan kehittyvä – hallinto voi valituksen hylätessään joutua täydentämään tai muuttamaan perusteluja, joiden perusteella se on tehnyt riidanalaisen toimen.

(ks. 38 kohta)

Viittaukset:

Unionin yleinen tuomioistuin: asia T‑377/08 P, komissio v. Birkhoff, 9.12.2009, 55–60 kohta

2.      Puolustautumisoikeuksien loukkaamiseen perustuvaan kanneperusteeseen ei voida vedota kaikkia itselle vastaisia toimia vastaan eli toisin sanoen kaikkia sellaisia toimia vastaan, joilla on sitovia oikeusvaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa suoraan ja erikseen virkamiehen etuihin muuttamalla tämän oikeusasemaa selvästi. Se, että hallinnolle asetettaisiin velvollisuus kuulla jokaista virkamiestä ennen minkä tahansa tälle virkamiehelle vastaisen toimen tekemistä, merkitsisi kohtuutonta taakkaa hallinnolle.

Sen seikan, että päätös on prosessuaalisesti arvioituna kyseiselle virkamiehelle vastainen toimi, perusteella ei voida automaattisesti – ja ottamatta huomioon asianomaista henkilöä vastaan aloitetun menettelyn luonnetta – päätellä, että nimittävällä viranomaisella on velvollisuus kuulla asianomaista henkilöä asianmukaisesti ennen päätöksen tekemistä.

Puolustautumisoikeuksien loukkaamiseen perustuvaan kanneperusteeseen voi siis vedota tehokkaasti ainoastaan, jos yhtäältä riidanalainen päätös on tehty asianomaista henkilöä vastaan aloitetun menettelyn päätteeksi ja toisaalta, jos käy ilmi, että seuraukset, joita tästä päätöksestä voi kyseisen henkilön tilanteelle aiheutua, ovat vakavia.

(ks. 49–51 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑111/02 P, parlamentti v. Reynolds, 29.4.2004, 57 kohta

3.      Edellytys, joka koskee kolmannella kielellä työskentelemistä koskevan kyvyn osoittamista, on objektiivinen edellytys, joka virkamiehen on välttämättä täytettävä voidakseen tulla ylennetyksi. Näin ollen se seikka, ettei virkamies vasten tahtoaan voinut tehdä kielikoetta, ei voi itsessään johtaa siihen, ettei häneen sovelleta edellytystä, joka koskee kolmannella kielellä työskentelemistä koskevan kyvyn osoittamista.

(ks. 68 kohta)

4.      Virkamies, joka ei ole nostanut henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artiklan mukaisessa määräajassa kumoamiskannetta toimesta, jonka hän väittää olevan itselleen vastainen, ei voi korjata tätä laiminlyöntiään kanteella, jolla hän vaatii korvausta tästä toimesta aiheutuneesta vahingosta ja järjestää näin ollen itselleen uusia kanteen nostamisen määräaikoja.

(ks. 85 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑547/93, Lopes v. yhteisöjen tuomioistuin, 29.2.1996, 174 kohta