VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN PRESIDENTIN MÄÄRÄYS

16 päivänä marraskuuta 2011

Asia F‑61/11 R

Daniele Possanzini

vastaan

Euroopan unionin ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto (Frontex)

Henkilöstö – Välitoimet – Täytäntöönpanon lykkäämistä koskeva hakemus – Pääasian kanteen tutkimatta jättäminen – Intressivertailu

Aihe:      SEUT 278 ja EA 157 artiklaan sekä SEUT 279 artiklaan, jota sovelletaan Euratomin perustamissopimukseen sen 106 a artiklan nojalla, perustuva kanne, jossa Daniele Possanzini vaatii virkamiestuomioistuinta lähinnä lykkäämään niiden päätösten täytäntöönpanoa, joilla Frontex kieltäytyi uusimasta hänen väliaikaisen toimihenkilön työsopimustaan.

Ratkaisu:      Kantajan välitoimihakemus hylätään. Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

Tiivistelmä

1.      Väliaikainen oikeussuoja – Tutkittavaksi ottamisen edellytykset – Pääasian tutkittavaksi ottaminen ei ole asian kannalta merkityksellinen – Rajat

(SEUT 278 artikla; virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 102 artiklan 2 kohta)

2.      Väliaikainen oikeussuoja – Täytäntöönpanon lykkääminen – Välitoimet – Myöntämisedellytykset – Fumus boni juris – Kiireellisyys – Kumulatiivisuus – Kaikkien kysymyksessä olevien intressien vertailu – Tutkimisjärjestys ja tarkastustapa – Välitoimista päättävän tuomarin harkintavalta – Toimenpiteen väliaikaisuus

(SEUT 278 ja SEUT 279 artikla; virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 102 artikla)

1.      Pääasian kanteen tutkittavaksi ottamista koskevaa kysymystä ei periaatteessa pidä tutkia välitoimimenettelyssä, vaan se on ratkaistava pääasian yhteydessä, paitsi jos on ensi näkemältä ilmeistä, että pääasian kanteen tutkittavaksi ottamista koskevat edellytykset selvästi puuttuvat. Se, että pääasian tutkittavaksi ottamisen edellytyksistä päätettäisiin välitoimimenettelyvaiheessa silloin, kun tutkittavaksi ottaminen ei ole kokonaan poissuljettua, saattaisi vaikuttaa pääasian ratkaisevan tuomioistuimen tekemään ratkaisuun.

Lisäksi vaikka pääasian kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytysten ilmeiseen puuttumiseen ei ole vedottu vastineessa, ei ole poissuljettu, että välitoimista päättävä tuomioistuin lausuu tästä seikasta, koska sellaisen kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytysten puuttuminen, jossa vaaditaan toimenpiteeseen kohdistettavaa tuomioistuinvalvontaa, on oikeusjärjestyksen perusteisiin kuuluva peruste, johon unionin tuomioistuimet voivat vedota ja ovat myös velvollisia vetoamaan viran puolesta.

(ks. 17 ja 18 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑196/98 R, Peña Abizanda ym. v. komissio, 4.2.1999, 10 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen

Virkamiestuomioistuin: asia F‑120/06 R, Dálnoky v. komissio, 14.12.2006, 41 kohta

2.      Kiireellisyyttä ja fumus boni jurisia koskevat edellytykset ovat kumulatiivisia, joten välitoimia koskeva hakemus on hylättävä, jos jokin näistä edellytyksistä ei täyty. Välitoimista päättävän tuomioistuimen on myös tarvittaessa vertailtava kaikkia kysymyksessä olevia intressejä.

Välitoimista päättävällä tuomioistuimella on tässä kokonaisarvioinnissa laaja harkintavalta, ja se voi asian ominaispiirteiden perusteella vapaasti päättää, miten ja millaisessa järjestyksessä se tutkii nämä erilaiset edellytykset, sillä ei ole olemassa oikeussääntöä, jossa säädettäisiin siitä, miten tuomioistuimen on arvioitava sitä, onko asiassa tarpeen määrätä välitoimia.

Kun välitoimista päättävä tuomioistuin, jolle on esitetty väite, jonka mukaan on vaarana, että hakijalle aiheutuu vakavaa ja korjaamatonta vahinkoa, välitoimihakemusta käsitellessään vertailee kyseessä olevia eri intressejä, sen on tutkittava, voidaanko välitoimista määräämättä jättämisestä aiheutuvat vaikutukset poistaa siinä tapauksessa, että pääasiasta päättävä tuomioistuin mahdollisesti kumoaa riidanalaisen päätöksen, ja päinvastoin, estetäänkö päätöksen täytäntöönpanon lykkäämisellä päätöksen täysien oikeusvaikutusten ilmeneminen, jos pääasian kanne hylätään.

Toimihenkilön työsopimuksen uusimatta jättämistä koskevan päätöksen täytäntöönpanon lykkäämisen seurauksista on todettava, ettei pelkällä uusimatta jättämisen lykkäämisellä muuteta asianomaisen tilannetta, koska sillä ei sellaisenaan voida luoda hänelle oikeutta työsopimuksen uusimiseen eikä edes hänen tilanteensa uudelleentarkasteluun. Tällainen täytäntöönpanon lykkääminen on siis sellaisenaan vailla vaikutuksia ja näin ollen merkityksetön.

(ks. 41, 42, 50 ja 51 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia 206/89 R, S. v. komissio, 31.7.1989, 14 ja 15 kohta

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑173/99 R, Elkaïm ja Mazuel v. komissio, 10.9.1999, 18 kohta; asia T‑120/01 R, De Nicola v. EIP, 9.8.2001, 12 kohta ja asia T‑65/08 R, Espanja v. komissio, 30.4.2008, 82 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen

Virkamiestuomioistuin: asia F‑38/06 R, Bianchi v. ETF, 31.5.2006, 20 kohta