EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (kolmas jaosto)
7 päivänä huhtikuuta 2016
Asia F‑44/15
Sergio Spadafora
vastaan
Euroopan komissio
Henkilöstö – Virkamiehet – Yksikönpäällikön virka – Avointa virkaa koskeva ilmoitus – Valintamenettely – Esivalintapaneeli – Esivalintapaneelin suorittama haastattelu – Hakijan jättäminen merkitsemättä sellaisten hakijoiden luetteloon (short list), jotka ehdotetaan kutsuttaviksi nimittävän viranomaisen viimeiseen haastatteluun – Valintamenettelyn sääntöjenmukaisuus – Hakijan määrätyn jäsenvaltion kansalaisuuteen perustuva ensisijaisuus rekrytoinnissa – Esivalintapaneelin puheenjohtajan käyttäytyminen – Kieleen perustuva syrjintä – Vahingonkorvausvaatimus – Työjärjestyksen 81 artikla
Aihe: SEUT 270 artiklaan, jota sovelletaan Euratomin perustamissopimukseen sen 106 a artiklan nojalla, perustuva kanne, jossa Sergio Spadafora vaatii virkamiestuomioistuinta lähinnä yhtäältä kumoamaan Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) pääjohtajan 30.4.2014 tekemän päätöksen, jolla D. nimitettiin yksikönpäällikön toimeen ”tutkimusten tuen” osastoon kuuluvan ”oikeudellisen neuvonnan” yksikköön ja toisaalta velvoittamaan OLAFin korvaamaan aineellisen vahingon, joka hänen mukaansa on aiheutunut menetetystä mahdollisuudesta tulla valituksi tähän tehtävään.
Ratkaisu: Kanne jätetään tutkimatta, koska sen tutkittavaksi ottamisen perusteet osittain selvästi puuttuvat, ja koska se on osittain selvästi täysin perusteeton. Sergio Spadafora vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut.
Yhteenveto
1. Virkamiehet – Avoin toimi – Hakijoiden ansioiden vertailu – Yksikönpäällikön toimi – Sillä ei ole ratkaisevaa merkitystä, että hakija on toiminut tilapäisesti yksikönpäällikön sijaisena tai hoitanut tehtävää viransijaisena
(Henkilöstösääntöjen 27 artiklan ensimmäinen kohta)
2. Virkamiehet – Avoin toimi – Hakijoiden ansioiden vertailu – Hallinnon harkintavalta – Avointa toimea koskevassa ilmoituksessa asetettujen edellytysten noudattaminen – Ulottuvuus
(Henkilöstösääntöjen 29 artikla)
3. Virkamiehet – Avoin toimi – Hakijoiden ansioiden vertailu – Yksikönpäällikön toimi – Esivalintapaneelin harkintavallan laajuus
(Henkilöstösääntöjen 29 artikla)
4. Virkamiehet – Palvelukseen ottaminen – Perusteet – Maantieteellinen tasapaino – Sen hyväksymisen edellytys, että kansalaisuus on valinnassa käytettävä tekijä – Eri hakijoiden profiilien vastaavuus
(Henkilöstösääntöjen 27 artiklan ensimmäinen kohta)
5. Virkamiehet – Avoin toimi – Yksikönpäällikön toimi – Menettely esivalintapaneelissa – Puolueettomuuden periaatteen noudattamisen laajuus
(Henkilöstösääntöjen 27 artikla)
6. Virkamiehet – Palvelukseen ottaminen – Oikeudenkäyntimenettely – Hallinnon velvollisuus kommunikoida hakijan kanssa hänen perusteellisesti hallitsemallaan kielellä
(Henkilöstösääntöjen 27 artikla)
1. Vertailtaessa hakijoiden ansioita yksikönpäällikön toimen täyttämistä varten, se seikka, että hakija on toiminut tilapäisesti yksikönpäällikön sijaisena ja se, että hän on hoitanut kyseistä toimea viransijaisena, eivät ole arvioinnissa ratkaisevia tekijöitä, jotka voidaan asettaa etusijalle pätevyyteen, tehokkuuteen ja luotettavuuteen nähden, jotka ovat henkilöstösääntöjen 27 artiklan ensimmäisen alakohdan nojalla ratkaisevat arviointiperusteet valitessa hakija, joka tullaan nimittämään avointa toimea koskevassa ilmoituksessa tarkoitettuun tehtävään.
(ks. 52 kohta)
Viittaukset:
Yhteisöjen tuomioistuin: tuomio 13.12.2001, Cubero Vermurie v. komissio (C-446/00 P, EU:C:2001:703, 21 kohta)
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: tuomio 6.7.1999, Séché v. komissio (T-112/96 ja T-115/96, EU:T:1999:134, 62 kohta)
2. Hallinnolla nimitys- ja palvelukseenottoasioissa olevan harkintavallan käyttö edellyttää, että se tutkii huolella ja puolueettomasti kunkin hakemuksen kaikki merkitykselliset seikat ja että se noudattaa huolellisesti avointa toimea koskevassa ilmoituksessa esitettyjä vaatimuksia, minkä vuoksi sen on hylättävä kaikki hakijat, jotka eivät täytä näitä vaatimuksia. Avointa toimea koskeva ilmoitus on nimittäin oikeudellinen kehys, jonka kyseinen viranomainen asettaa itse itselleen ja jota sen on noudatettava tarkasti.
(ks. 59 kohta)
Viittaukset:
Virkamiestuomioistuin: määräys 9.7.2015, De Almeida Pereira v. Eurojust (F-142/14, EU:F:2015:83, 29 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen)
3. Euroopan petostentorjuntavirastossa (OLAF) avoimena olevan yksikönpäällikön toimen täyttämistä koskevassa menettelyssä, kun esivalintapaneeli arvioi hakijan hakemuksen ja haastattelun kollegialisesti, ei voida katsoa, että sen kokoonpanoon nähden ja erityisesti siihen nähden, että siinä on jäsenenä yksi komission työntekijä, tämän paneelin puheenjohtajalla on mahdollisuus käyttää siinä niin ratkaisevaa vaikutusvaltaa, että hän voi yksin päättää, ettei short-list-luetteloon merkitä yhden hakijan nimeä.
(ks. 63 kohta)
4. Kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kiellon periaatteeseen liittyvien vaatimusten kanssa ei ole ristiriidassa se, että tapauksessa, jossa eri hakijoiden profiilit vastaavat suurelta osin toisiaan, kansalaisuus on ensisijainen valintaperuste, kun tämä on tarpeen henkilöstösääntöjen 27 artiklan 1 kohdassa edellytetyn työntekijöiden maantieteellisen tasapainon säilyttämiseksi tai palauttamiseksi.
(ks. 70 kohta)
Viittaukset:
Yhteisöjen tuomioistuin: tuomio 4.3.1964, Lassalle v. parlamentti (15/63, EU:C:1964:9, s. 73)
5. Puolueettomuusvelvollisuus on yksi säännöistä, joita sovelletaan kilpailujen valintalautakuntien ja vastaavasti esivalintalautakuntien työskentelyyn.
Siltä osin kuitenkin kun on kyse paneelin puheenjohtajan käyttäytymisestä yksikönpäällikön valintamenettelyssä, sen seikan perusteella, että hänen kasvoiltaan on havaittavissa kohtelias, ystävällinen tai jopa ironinen hymynhäivähdys, ei voida katsoa, että hän on toiminut puolueellisesti vaikka kyseiselle hakijalle jäi tämä vaikutelma. Joka tapauksessa, kun otetaan huomioon kyseessä olevan sen tehtävän taso, johon kuuluu henkilöstön hallinnointia ja siis mahdollisia vaikeuksia henkilöstön välisissä ihmissuhteissa tai käytöksessä, hakijalta voidaan odottaa, että hän pysyy itsevarmana, keskittyneenä ja rauhallisena yhden esivalintalautakunnan jäsenen käyttäytyessä tavalla, jonka hän voi subjektiivisesti käsittää loukkaavana.
(ks. 82 ja 85 kohta)
Viittaukset:
Virkamiestuomioistuin: määräys 25.5.2011, Meierhofer v. komissio (F-74/07 RENV, EU:F:2011:63, 62 kohta) ja tuomio 13.11.2014, Hristov v. komissio ja EMA (F-2/12, EU:F:2014:245, 86 kohta, kaksi valitusta vireillä unionin yleisessä tuomioistuimessa, asiat T-26/15 P ja T-27/15 P)
6. Unionin hallinnolla on yleisesti mahdollisuus kommunikoida virkamiehensä kanssa, palvelukseenottomenettely mukaan lukien, unionin sellaisella virallisella kielellä, joka ei ole tämän virkamiehen äidinkieli tai hänen valitsemansa toinen kieli. Sen kielen valinta, jolla kommunikointi tapahtuu, ei siis merkitse minkäänlaista kyseisen virkamiehen oikeuksien loukkaamista jos hän hallitsee hallinnon käyttämää kieltä siten, että hän voi tosiasiallisesti ja helposti tutustua hallinnon hänelle toimittamaan tietoon tai esittämiin kysymyksiin.
Lisäksi vain silloin, kun kieliä koskevan edellytyksen vaikutuksena on, ilman, että tämä on perusteltua yksikön toimintaan liittyvistä syistä, että unionin hallintoon kuuluva virka varataan tietyn jäsenvaltion kansalaisille, henkilöstösääntöjen 27 artiklassa estetään, että nimittävä viranomainen voi edellyttää tätä virkaa hakeneilta henkilöiltä, että he hallitsevat tietyn virallisen kielen täydellisesti.
(ks. 91 ja 92 kohta)
Viittaukset:
Yhteisöjen tuomioistuin: tuomio 4.3.1964, Lassalle v. parlamentti (15/63, EU:C:1964:9, s. 73)
Virkamiestuomioistuin: tuomio 5.10.2005, Rasmussen v. komissio (T-203/03, EU:T:2005:346, 62–64 kohta) ja tuomio 20.11.2008, Italia v. komissio (T-185/05, EU:T:2008:519, 129, 132 ja 145 kohta)