VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO (ensimmäinen jaosto)
30 päivänä marraskuuta 2009
Asia F-83/07
Brigitte Zangerl-Posselt
vastaan
Euroopan yhteisöjen komissio
Henkilöstö – Avoin kilpailu – Päätös olla hyväksymättä hakijaa käytännön kokeisiin ja suullisiin kokeisiin – Vaaditut tutkinnot – Keskiasteen jälkeisen koulutuksen käsite – Ikäsyrjintä
Aihe: EY 236 ja EA 152 artiklaan perustuva kanne, jolla Brigitte Zangerl-Posselt vaatii virkamiestuomioistuinta kumoamaan valintalautakunnan päätöksen, jolla häntä ei ole hyväksytty saksankielisten hallintoavustajien varallaololuettelon laatimiseksi myöhempää palvelukseen ottamista varten järjestetyn kilpailun EPSO/AST/27/06 kokeisiin.
Ratkaisu: Kanne hylätään. Komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja se velvoitetaan korvaamaan kaksi kolmasosaa kantajan oikeudenkäyntikuluista. Kantaja vastaa yhdestä kolmasosasta omia oikeudenkäyntikulujaan.
Tiivistelmä
1. Virkamiehet – Kilpailu – Osallistumisedellytykset – Tutkintotodistus, joka antaa oikeuden keskiasteen jälkeiseen koulutukseen
(Henkilöstösääntöjen 5 artiklan 3 kohdan a alakohdan ii alakohta)
2. Virkamiehet – Kilpailu – Osallistumisedellytykset – Yhdenvertainen kohtelu ja syrjintäkielto
(Henkilöstösääntöjen 27 artikla)
1. Kilpailuilmoituksessa käytetty ”tutkintotodistuksen, joka antaa oikeuden keskiasteen jälkeiseen koulutukseen”, käsite on toistettu henkilöstösääntöjen 5 artiklan 3 kohdan a alakohdan ii alakohdassa, jossa säädetään, että yksi tutkintotodistusta koskevista vähimmäisvaatimuksista, jotta hakija voidaan nimittää AST-tehtäväryhmän virkamiehen virkaan, on se, että hänellä on ”ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutuksen suorittamisesta annettu tutkintotodistus, joka antaa oikeuden keskiasteen jälkeiseen koulutukseen”.
Vaikka henkilöstösäännöissä ei määritellä ”keskiasteen jälkeisen koulutuksen” käsitettä, niissä viitataan väistämättä sentasoiseen koulutukseen, joka on annettu sen jälkeen, kun henkilö on saanut keskiasteen täyden oppimäärän suorittamisesta annetun tutkintotodistuksen. Yhtäältä se, että henkilöstösääntöjen 5 artiklan 3 kohdan a alakohdan ii alakohdan ranskankielisessä toisinnossa on käytetty ilmaisua ”supérieur”, (jota suomenkielisessä toisinnossa vastaa ”keskiasteen jälkeinen”), korostaa ilman mitään erehdyksen mahdollisuutta, että kyseistä koulutusta ei voida samastaa keskiasteen koulutukseen ja että se sitä vastoin vastaa koulutusta, jota annetaan sellaisissa oppilaitoksissa, joihin hyväksymisen edellytyksenä on keskiasteen koulutuksen täyden oppimäärän suorittaminen eli sekä keskiasteen koulutuksen ensimmäisen että toisen vaiheen suorittaminen. Toisaalta, vaikka käsite on ilmaistu henkilöstösääntöjen 5 artiklan 3 kohdan a alakohdan ii alakohdan saksan- ja englanninkielisissä toisinnoissa sanoilla ”postsekundäre[r] Bildung” ja ”post-secondary education”, näitä ilmaisuja ei sen lisäksi, että niissä kuvataan kirjaimellisesti keskiasteen koulutuksesta erillistä koulutustasoa, voi missään tapauksessa tulkita eri tavalla kuin saman artiklan ranskankielisessä toisinnossa olevaa käsitettä, koska tarve soveltaa ja siis tulkita yhtenäisesti yhteisön säännöksiä sulkee pois sen, että säädöstä tarkasteltaisiin erillään vain yhden sen kielitoisinnon mukaan. Yhtenäinen tulkinta edellyttää käsitteen tulkitsemista sekä sen laatijan todellisen tahdon että laatijan tavoitteleman päämäärän mukaan ja erityisesti kaikilla yhteisön kielillä vahvistettujen toisintojen valossa.
Jos palvelukseenottokilpailuihin sovellettavassa asetuksessa tai direktiivissä tai kilpailuilmoituksessa ei ole mitään päinvastaista säännöstä, vaatimus yliopistotutkinnosta, joka on edellytyksenä yleiseen kilpailuun osallistumiselle, on väistämättä ymmärrettävä merkityksessä, joka tälle ilmaisulle on annettu sen jäsenvaltion omassa lainsäädännössä, jossa hakija on suorittanut opinnot, joihin hän vetoaa.
Henkilöstösääntöjen 5 artiklan 3 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettu ”keskiasteen jälkeisen koulutuksen” käsite vastaa Saksassa sellaisen koulutuksen tasoa, jota antavat yliopistojen, Fachhochschulejen, Fachschulejen/Fachakademien, Berufsakademien tai vielä Verwaltungsfachhochschulejen kaltaiset oppilaitokset, joihin hyväksymisen edellytyksenä on lähtökohtaisesti keskiasteen koulutuksen toisen vaiheen oppimäärän suorittamisesta annettu tutkintotodistus eli Allgemeine Hochschulreife, Fachhochschulreife tai vielä Fachgebundene Hochschulreife, joista ensimmäistä kutsutaan yleisesti nimellä ”Abitur” ja kahta muuta nimellä ”Fachabitur”.
(ks. 48, 49, 51 ja 52 kohta)
Viittaukset:
Yhteisöjen tuomioistuin: asia 29/69, Stauder, 12.11.1969 (Kok., s. 419, 3 kohta); asia 9/79, Koschniske, 12.7.1979 (Kok., s. 2717, 6 kohta) ja asia C‑219/95 P, Ferriere Nord v. komissio, 17.7.1997 (Kok., s. I‑4411, 15 kohta)
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑68/97, Neumann ja Neumann-Schölles v. komissio, 29.9.1999 (Kok. H., s. I‑A‑193 ja II‑1005, 79 kohta) ja asia T‑299/97, Alonso Morales v. komissio, 9.12.1999 (Kok. H., s. I‑A‑249 ja II‑1227, 60 kohta)
Virkamiestuomioistuin: asia F‑52/06, Pimlott v. Europol, 29.11.2007 (Kok. H., s. I‑A‑1‑0000 ja II‑A‑1‑0000, 61 kohta)
2. Yhdenvertaisen kohtelun periaatteella kielletään se, että toisiinsa rinnastettavia tapauksia kohdellaan eri tavalla tai että erilaisia tapauksia kohdellaan samalla tavalla, ellei tällaista tapauksen mukaan erilaista tai samanlaista kohtelua voida objektiivisesti perustella. Sama koskee syrjintäkiellon periaatetta, joka on vain yhdenvertaisen kohtelun yleisen periaatteen erityinen ilmaus ja joka yhdessä sen kanssa muodostaa yhden niistä yhteisön oikeuden perusoikeuksista, joiden kunnioittamisen yhteisöjen tuomioistuin varmistaa. Yhteisöjen virkamiesten ja muiden toimihenkilöiden osalta syrjintäkiellon periaate on ilmaistu henkilöstösääntöjen 1 d artiklan 1 kohdassa, jonka mukaan erityisesti ”kaikenlainen syrjintä ja esimerkiksi – – ikään – – perustuva syrjintä on kiellettyä”. Asioissa, jotka kuuluvat harkintavallan käytön alaan, syrjintäkiellon periaatetta loukataan silloin, kun kyseinen toimielin tekee mielivaltaisen erottelun tai erottelun, joka selvästi ei sovellu säännöstöllä tavoitellun päämäärän saavuttamiseen.
Kilpailuilmoitus, joka sisältää tutkintotodistusta koskevan edellytyksen eli jossa vaaditaan ”ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutuksen suorittamisesta annettua tutkintotodistusta, joka antaa oikeuden keskiasteen jälkeiseen koulutukseen”, ei sisällä mitään suoraan ikään perustuvaa syrjintää. Vaikka kyseinen tutkintotodistusta koskeva edellytys on omiaan vaikuttamaan suurempaan osaan henkilöitä 45–50-vuotiaiden ikäryhmässä kuin 20–25-vuotiaiden ikäryhmässä, kaikkien palvelukseenottomenettelyiden tavoite on varmistaa, että toimielin saa palvelukseensa mahdollisimman päteviä, tehokkaita ja ehdottoman luotettavia virkamiehiä kuten henkilöstösääntöjen 27 artiklassa on nimenomaisesti todettu.
Näin ollen, kun Euroopan yhteisöjen henkilöstövalintatoimisto on edellyttänyt, että hakijoilla on tutkintotodistus, ”joka antaa oikeuden keskiasteen jälkeiseen koulutukseen”, joka on yhteisön lainsäätäjän laajan harkintavaltansa puitteissa antamien henkilöstösääntöjen 5 artiklan 3 kohdan a alakohdan ii alakohdassa toistettu edellytys, se on tavoitellut oikeutettua päämäärää eikä se ole tehnyt mielivaltaista tai selvästi tämän päämäärän saavuttamiseen soveltumatonta erottelua.
(ks. 71–78 kohta)
Viittaukset:
Yhteisöjen tuomioistuin: yhdistetyt asiat 117/76 ja 16/77, Ruckdeschel ym., 19.10.1977 (Kok., s. 1753, 7 kohta); asia C‑442/00, Rodríguez Caballero, 12.12.2002 (Kok., s. I‑11915, 32 kohta) ja asia C‑110/03, Belgia v. komissio, 14.4.2005 (Kok., s. I‑2801, 71 kohta)
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑164/97, Busacca ym. v. tilintarkastustuomioistuin, 30.9.1998 (Kok. H., s. I‑A‑565 ja II‑1699, 49 kohta) ja asia T‑323/02, Breton v. yhteisöjen tuomioistuin, 11.12.2003 (Kok. H., s. I‑A‑325 ja II‑1587, 99 kohta)
Virkamiestuomioistuin: asia F‑43/05, Chassagne v. komissio, 23.1.2007 (Kok. H., s. I‑A‑1‑0000 ja II‑A‑1‑0000, 62 kohta) ja asia F‑54/06, Davis ym. v. neuvosto, 19.6.2007 (Kok. H., s. I‑A‑1‑0000 ja II‑A‑1‑0000, 62 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen)