Language of document :

Valitus, jonka Saksan liittotasavalta on tehnyt 19.7.2016 unionin yleisen tuomioistuimen (kolmas jaosto) asiassa T-47/15, Saksan liittotasavalta v. Euroopan komissio, 10.5.2016 antamasta tuomiosta

(Asia C-405/16 P)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Valittaja: Saksan liittotasavalta (asiamiehet: T. Henze ja R. Kanitz, avustajanaan T. Lübbig, Rechtsanwalt)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

Saksan liittotasavalta vaatii, että

unionin yleisen tuomioistuimen (kolmas jaosto) 10.5.2016 asiassa T-47/15 antama valituksenalainen tuomio on kokonaisuudessaan kumottava

Euroopan komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Ensimmäinen valitusperuste

Unionin yleisen tuomioistuimen valituksenalaisessa tuomiossa sivuutetaan SEUT 107 artiklan 1 kohdan mukaiset tuen määritelmän rajat tulkittaessa käsitettä ”valtiontuki” ja valtion yksityisten yritysten rahoitukseen kohdistamaa ”valvontaa”. Valituksenalaisessa tuomioissa lähdetään perusteettomasti siitä, että Saksan liittotasavallan ”viranomaiset” suorittavat ”valvontaa” uusiutuvasta energiasta annetun Saksan lain säännösten perusteella ja siten hallinnoivat sellaisten siirtoverkonhaltijoiden ja energiatuotantoyritysten varoja, jotka kuuluvat Saksassa olemassa olevan uusiutuvan energian tukijärjestelmän piiriin. Unionin yleisen tuomioistuimen olisi pitänyt todeta, että uusiutuvasta energiasta annetulla lailla vain luodaan siviilioikeudelliset sopimussuhteet Saksan energiamarkkinoiden yksittäisten yritysten välille, muta sillä ei oteta käyttöön näiden yritysten varoihin kohdistuvaa valtion valvontaa.

Toinen valitusperuste

Valittaja väittää, että unionin yleinen tuomioistuin on perusteettomasti olettanut, että uusiutuvasta energiasta annetulla Saksan lailla annettaisiin energiaintensiivisille yrityksille loppukuluttajina tukia koskeva merkittävä etuus. Näin tehdessään unionin yleinen tuomioistuin sivuuttaa rakenteellisten haittojen korvaamista ja valtiontukisäännöstön valikoivuuskriteeriä koskevan oikeuskäytännön.

Kolmas valitusperuste

Valittaja vetoaa lopuksi tuomion riittämättömiin perusteluihin sekä siirtoverkonhaltijoiden että energiantuotantoyritysten asemaan nähden.

____________