Kanne 16.12.2005 - A v. komissio

(Asia F-124/05)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: A (Port-Vendres, Ranska) (edustajat: avocat B. Cambier ja avocat L. Cambier)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio

Vaatimukset

vastaajan 28.2.2005 tekemä päätös, jolla se hylkäsi kantajan 22.10.2004 esittämän vaatimuksen, joka perustui Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 90 artiklan 1 kohtaan ja jolla kantaja pyrki siihen, että häntä vastaan 16.1.2004 tehdyllä päätöksellä käynnistetty kuripitomenettely päätetään, on kumottava

vastaajan 26.9.2005 tekemä päätös, jolla se hylkäsi kantajan 20.5.2005 tekemän valituksen, joka perustui henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohtaan ja jolla kantaja pyrki siihen, että edellä mainittua 28.2.3005 tehtyä päätöstä muutetaan, on kumottava

on todettava, että edellä mainittu kantajan 22.10.2004 esittämä vaatimus on otettava tutkittavaksi ja että se on perusteltu

vastaaja on velvoitettava maksamaan kantajalle ja hänen perheelleen alustavasti 1 581 801 euron suuruinen rahamäärä, joka vastaa puolikasta vahingosta, joka aiheutui päätöksestä käynnistää kantajaa vastaan kurinpitomenettely ja pitää se voimassa; toisen puolikkaan suuruutta määritettäessä on käytettävä asiantuntija-apua

vastaaja on velvoitettava maksamaan edellä mainituille rahamäärille kahdeksan prosentin suuruista korkoa 23.11.1999 alkaen, jolloin saatettiin päätökseen ensimmäinen tutkintakertomus, joka koski Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) suorittamaa sisäistä tutkimusta ja josta käy ensimmäistä kertaa ilmi kantajaan kohdistunut puolueellisuus, tai toissijaisesti 16.1.2004 alkaen, jolloin nimittävä viranomainen päätti käynnistää kurinpitomenettelyn kantajaa vastaan

on nimettävä asiantuntija

Euroopan yhteisöjen komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja esittää kanteensa tueksi kuusi kanneperustetta.

Ensimmäisessä kanneperusteessa kantaja väittää, että kyseessä oleva kurinpitomenettely käynnistettiin yksinomaan siitä syystä, että kantajaa vastaan oli nostettu rikossyyte, jonka käsittely päättyi Chambre du Conseil de Bruxellesin 30.6.2004 tekemään päätökseen, jonka mukaan asiasta ei ollut tarpeen lausua. Kurinpitomenettelyn osalta on näin ollen päädyttävä samaan lopputulokseen.

Toisessa kanneperusteessa kantaja vetoaa edellä mainitun päätöksen, jonka mukaan asiasta ei ollut tarpeen lausua ja johon vastaaja ei ole hakenut muutosta, oikeusvoimaisuuteen.

Siinä tapauksessa, että olisi katsottava, että nimittävän viranomaisen on mahdollista jatkaa kurinpitomenettelyä, joka perustuu tosiseikkoihin, joiden osalta Chambre du Conseil de Bruxelles on todennut lopullisesti, ettei niitä ole näytetty toteen, kantaja arvioi toissijaisesti kolmannessa kanneperusteessaan, että riidanalaisissa päätöksissä häntä vastaan käynnistetyn menettelyn ratkaisu liitetään virheellisesti Edith Cressonia vastaan käynnissä olevien menettelyjen lopputulokseen.

Neljännessä ja viidennessä kanneperusteessa kantaja väittää, että seikat, joista häntä moititaan, ovat virheellisiä ja että nimittävä viranomainen ei noudattanut huolenpitovelvollisuutta, josta säädetään henkilöstösääntöjen 24 artiklassa, ja se loukkasi luottamuksensuojan periaatetta siltä osin kuin se ei tehnyt kaikkea voitavaansa tapahtumienkulun selvittämiseksi täsmällisesti.

Kuudennessa kanneperusteessaan kantaja katsoo, että joka tapauksessa kohtuullinen määräaika, jonka kuluessa nimittävän viranomaisen olisi pitänyt esittää kantansa, on päättynyt kauan aikaa sitten, koska tosiseikat tapahtuivat vuosina 1995 ja 1996.

Korvausvaatimuksen osalta kantaja väittää, että hänelle on aiheutunut vastaajan virheen johdosta masennus, jonka vuoksi hänen on täytynyt päättää virkauransa ennenaikaisesti. Tästä on aiheutunut aineellista ja aineetonta vahinkoa hänelle itselleen ja hänen perheelleen.

____________