EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO

(ensimmäinen jaosto)

2 päivänä joulukuuta 2014

Asia F‑110/13

Nunzio Migliore

vastaan

Euroopan komissio

Henkilöstö – Virkamiehet – Ylennys – Sertifiointimenettely – Vuoden 2012 sertifiointimenettely – Tilanne, jossa kantajan nimeä ei ole merkitty sellaisten virkamiesten luetteloon, jotka on hyväksytty osallistumaan koulutusohjelmaan vuonna 2013 – Henkilöstösääntöjen 45 a artikla – Väite kiinnostuksenilmaisupyynnön lainvastaisuudesta – Henkilöstösääntöjen 45 a artiklan yleiset täytäntöönpanosäännöt – Soveltamisala

Aihe:      SEUT 270 artiklaan, jota sovelletaan Euratomin perustamissopimukseen sen 106 a artiklan nojalla, perustuva kanne, jossa Nunzio Migliore vaatii virkamiestuomioistuinta pääasiallisesti kumoamaan Euroopan komission nimittävän viranomaisen 19.4.2013 tekemän päätöksen olla merkitsemättä hänen nimeään niiden 63 virkamiehen luetteloon, jotka hyväksyttiin osallistumaan vuonna 2013 koulutusohjelmaan vuoden 2012 sertifiointimenettelyn yhteydessä (jäljempänä vuoden 2012 sertifiointimenettely), ja määräämään korvausta vahingosta, jota hän arvioi itselleen aiheutuneen.

Ratkaisu:      Kanne hylätään. Nunzio Migliore vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut.

Tiivistelmä

1.      Virkamiehet – Sertifiointimenettely – Hakijoiden esivalinta – Valintaperusteet – Kahden eri elimen tekemä hakijoiden vertailu sen mukaan, onko samassa pääosastossa muita esivalinnan läpäisseitä hakijoita – Yhdenvertaisen kohtelun periaatteen loukkaaminen – Tätä periaatetta ei ole loukattu – Edellytys

(Euroopan unionin perusoikeuskirjan 20 ja 21 artikla; henkilöstösääntöjen 45 a artikla)

2.      Virkamiehet – Sertifiointimenettely – Täytäntöönpanoedellytykset – Suppea tulkinta

(Henkilöstösääntöjen 45 a artikla)

3.      Virkamiehet – Sertifiointimenettely – Hakijoiden esivalinta – Velvollisuus kuulla hakijoita, jotka eivät kuulu parhaan luokituksen saaneisiin hakijoihin, ennen lopullisen hylkäävän päätöksen tekemistä

(Henkilöstösääntöjen 45 a artikla)

4.      Virkamiehet – Sertifiointimenettely – Valitsematta jääneen hakijan tekemä oikaisuvaatimus – Hylkäävä päätös – Perusteluvelvollisuuden laajuus – Perustelut, joita ei voida esittää yleisesti ja stereotyyppisesti

(Henkilöstösääntöjen 25 ja 45 artikla ja 90 artiklan 2 kohta)

5.      Virkamiehet – Sertifiointimenettely – Ansioiden vertailu – Hallinnon harkintavalta – Tuomioistuinvalvonnan rajat

(Henkilöstösääntöjen 45 a artikla)

1.      Yhdenvertaisen kohtelun periaate, joka vahvistetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan 20 ja 21 artiklassa, edellyttää, että samanlaisia tilanteita ei kohdella eri tavoin eikä erilaisia tilanteita samalla tavoin, ellei tällainen kohtelu ole objektiivisesti perusteltavissa.

Kun kyseessä on kiinnostuksenilmaisupyyntö henkilöstösääntöjen 45 a artiklassa säädetyn sertifiointimenettelyn yhteydessä, sellaisen hakijan, joka on oman pääosastonsa ainoa esivalinnan läpäissyt hakija, tilanne on objektiivisesti erilainen kuin sellaisen esivalinnan läpäisseen hakijan tilanne, jota voidaan verrata muihin saman pääosaston hakijoihin. Näihin kahteen esivalinnan läpäisseiden hakijoiden tilanteeseen voidaan siten soveltaa vain yhtä vertailutapaa, joka on asianmukainen vertailutapa kummallekin niistä etusijajärjestystä laadittaessa.

Vaikka tässä yhteydessä kiinnostuksenilmaisupyynnössä annetaan sellaisten hakijoiden, jotka ovat pääosastonsa tai yksikkönsä ainoita esivalinnan läpäisseitä hakijoita, vertaileminen sekakomitean tehtäväksi, vaikka tämä tehtävä on annettu sellaisten esivalinnan läpäisseiden hakijoiden osalta, joita on useita samassa pääosastossa tai samassa yksikössä, heidän esimiehilleen, tällainen erilainen kohtelu, joka perustuu objektiiviseen erottelevaan tekijään ja menettelyyn, joka on toteutettu sellaisten ennalta vahvistettujen laillisten kriteerien perusteella, jotka ovat olleet etukäteen kaikkien asianomaisten tiedossa, ei ole ilmeisen suhteetonta, kun otetaan huomioon sovellettavan sääntöjen tarkoitus eli ennalta valittujen hakijoiden lopullinen luokittelu.

(ks. 40, 45, 49 ja 50 kohta)

Viittaukset:

Unionin tuomioistuin: tuomio Akzo Nobel Chemicals ja Akcros Chemicals v. komissio (C‑550/07 P, EU:C:2010:512, 54 kohta ja 55 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen)

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: tuomio komissio v. Bertolete ym., (T‑359/07 P–T‑361/07 P, EU:T:2009:40, 50 ja 51 kohta)

2.      Kun on kyse poikkeussäännöksistä, joiden tarkoituksena on mahdollistaa assistenttien tehtäväryhmän (AST) virkamiesten nimittäminen hallintovirkamiesten tehtäväryhmän (AD) virkoihin niissä vahvistettujen erityisten edellytysten mukaisesti, sertifiointimenettelyyn liittyviä henkilöstösääntöjen 45 a artiklan säännöksiä on tulkittava ja sovellettava suppeasti.

(ks. 43 kohta)

3.      Kun on kyseessä menettely, jossa valitaan hakijoita koulutusohjelmaan, jonka tarkoituksena on mahdollistaa, että tehtäväryhmän AST virkamiehiä mahdollisesti nimitetään tehtäväryhmän AD virkoihin henkilöstösääntöjen 45 a artiklassa säädetyssä sertifiointimenettelyssä, oikeus tulla kuulluksi takaa jokaiselle hakijalle, jonka nimeä ei mainita kyseiseen koulutusohjelmaan osallistumisen kannalta parhaan luokituksen saaneiden ennalta valittujen hakijoiden luettelon luonnoksessa, mahdollisuus esittää hyödyllisellä tavalla ja ilmaista tehokkaasti toimivaltaisille hallintoviranomaisille näkemyksensä tästä poissulkemisesta, joka ei ole vielä tullut lopulliseksi.

(ks. 67 kohta)

Viittaukset:

Unionin tuomioistuin: tuomio Kamino International Logistics ja Datema Hellmann Worldwide Logistics (C‑129/13 ja C‑130/13, EU:C:2014:2041, 39 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen)

4.      Sellaisen päätöksen perustelut, jolla hylätään hakemus henkilöstösääntöjen 45 a artiklassa tarkoitetussa sertifiointimenettelyssä, on esitettävä viimeistään silloin kun tästä päätöksestä tehty hallinnollinen valitus hylätään. Se, että oikeudenkäyntiä edeltävässä menettelyssä annetut perustelut ovat riittämättömät, ei ole kuitenkaan hyväksyttävä perustelu riidanalaisen päätöksen kumoamiselle, jos oikeudenkäynnin aikana annetaan täydentäviä täsmennyksiä. Lisäksi yleiset ja stereotyyppiset perustelut, joihin ei sisälly mitään erityistä tietoa, joka liittyisi erityisesti asianomaisen tapaukseen, vastaavat todellisuudessa perustelujen täydellistä puuttumista.

(ks. 77 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: tuomio Sena v. EASA (T‑30/04, EU:T:2005:161, 63 ja 71–73 kohta)

Virkamiestuomioistuin: tuomio Verstreken v. neuvosto (F‑98/12, EU:F:2013:156, 32 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen)

5.      Kun otetaan huomioon laaja harkintavalta, joka hallinnolla on sen arvioidessa ja verratessa hakijoiden ansioita kaikissa valintamenettelyissä ja erityisesti henkilöstösääntöjen 45 a artiklassa säädetyssä sertifiointimenettelyssä, virkamiestuomioistuimen näissä asioissa harjoittaman valvonnan on koskettava vain sitä, onko hallinto, kun otetaan huomioon seikat, joihin se on nojautunut vahvistaessaan arviointinsa, pysynyt kohtuullisissa rajoissa eikä ole käyttänyt valtaansa ilmeisen virheellisellä tavalla tai muihin tarkoituksiin kuin se on sille annettu. Virkamiestuomioistuin ei siis voi korvata hallinnon hakijoiden ansioista ja pätevyydestä tekemää arviointia omalla arvioinnillaan, jos yhdenkään asiakirja-aineiston asiakirjan perusteella ei voida todeta, että hallinto on tehnyt ilmeisen virheen arvioidessaan näitä ansioita ja tätä pätevyyttä.

Tässä yhteydessä se, että hakijalla on omat tunnustetut ansiot, ei merkitse sertifiointimenettelyn yhteydessä suoritettavassa hakijoiden ansioiden vertailussa sitä, että muut virkamiehet ovat häntä ansioituneempia.

(ks. 90 ja 93 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: tuomiot Bouteiller v. komissio (324/85, EU:C:1987:59, 6 kohta) ja Cubero Vermurie v. komissio (C‑446/00 P, EU:C:2001:703, 21 kohta)

Virkamiestuomioistuin: tuomio Campos Valls v. neuvosto (F‑39/07, EU:F:2009:45, 43 kohta)