Language of document : ECLI:EU:F:2011:135

VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO (ensimmäinen jaosto)

13 päivänä syyskuuta 2011

Asia F-68/10

Thorsten Behnke

vastaan

Euroopan komissio

Henkilöstö – Virkamiehet – Vuoden 2009 arviointi- ja ylennyskierros – Arviointia ja ylennyksiä käsittelevän pariteettikomitean antaman lausunnon perustelut – Ilmeinen arviointivirhe

Aihe:      SEUT 270 artiklaan, jota sovelletaan Euratomin perustamissopimukseen sen 106 a artiklan nojalla, perustuva kanne, jossa Thorsten Behnke vaatii virkamiestuomioistuinta kumoamaan komission päätökset, jolla hänet arviointikierroksella 1.1.–31.12.2008 luokiteltiin suoritustasoryhmään II, ja jolla hänelle myönnettiin viisi ylennyspistettä vuoden 2009 ylennyskierroksella.

Ratkaisu:      Kanne hylätään. Komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan yksi neljäsosa kantajan oikeudenkäyntikuluista. Kantaja vastaa kolmesta neljäsosasta omia oikeudenkäyntikulujaan.

Tiivistelmä

1.      Virkamiehet – Kanne – Kannetta edeltävä hallinnollinen valitus – Valituksen ja kanteen vastaavuus

(Henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artikla)

2.      Virkamiehet – Arviointi – Ylennyksiä käsittelevä pariteettikomitea – Lausunto

(Henkilöstösääntöjen 43 artikla)

3.      Virkamiehet – Ylennys – Ansioiden vertailu – Hallinnon harkintavalta – Seikat, jotka voidaan ottaa huomioon

(Henkilöstösääntöjen 43 ja 45 artikla)

4.      Virkamiehet – Arviointi – Arviointikertomus – Kuvailevien huomautusten ja numeroitujen arviointien välttämätön johdonmukaisuus

(Henkilöstösääntöjen 43 artikla)

5.      Virkamiehet – Arviointi – Arviointikertomus – Tavoitteiden virallinen vahvistaminen

(Henkilöstösääntöjen 43 artikla)

1.      Lainvastaisuusväitteitä ja tietenkin yleistä järjestystä koskevia perusteita lukuun ottamatta riita-asian syy katsotaan muutetuksi ja kanne on näin ollen jätettävä tutkimatta valituksen ja kanteen vastaavuutta koskevan säännön rikkomisen vuoksi vain jos kantaja, joka on valituksessaan esittänyt väitteitä vain hänelle vastaisen toimen muodollisesta pätevyydestä menettelylliset näkökohdat mukaan lukien, esittää kanteessaan aineellisia perusteita, tai siinä päinvastaisessa tapauksessa, jossa kantaja, joka on valituksessaan riitauttanut pelkästään hänelle vastaisen toimen aineellisen lainmukaisuuden, esittää kanteessaan perusteita, jotka koskevat toimen muodollista pätevyyttä menettelylliset näkökohdat mukaan lukien.

Virkamiehellä, joka ei ole valituksessaan esittänyt ulkoista lainmukaisuutta koskevia perusteita, ei ole oikeutta vedota ensimmäistä kertaa kanteessaan perusteeseen, joka liittyy hänen arviointikertomuksensa muodolliseen lainvastaisuuteen.

(ks. 32 ja 33 kohta)

Viittaukset:

Virkamiestuomioistuin: asia F‑45/07, Mandt v. parlamentti, 1.7.2010, 120 kohta

2.      Arviointia käsittelevän pariteettikomitean velvollisuus lausua arviointikertomusten sisällöstä on olennainen menettelymääräys. Komission antamissa henkilöstösääntöjen 43 artiklan yleisissä täytäntöönpanosäännöksissä ei kuitenkaan säädetä määrämuotoisesta äänestysmenettelystä kyseisessä komiteassa. Lisäksi konsensuksen perusteella annetun lausunnon ja yksimielisesti annetun lausunnon välillä voidaan tehdä vain semanttinen erottelu. Se, että mainittu komitea antaa lausunnon konsensuksen perusteella, ei kuitenkaan vapauta sitä sille kuuluvasta perusteluvelvollisuudesta. Kyseisten yleisten täytäntöönpanosäännösten 8 artiklan 4 kohdassa säädetään nimittäin, että myös yksimielisten lausuntojen päätösosat on perusteltava.

Lausunto, joka on annettu vakiintuneessa muodossa ja jossa ei viitata virkamiehen erityistä tilannetta koskeviin seikkoihin, ei ole perusteltu.

Menettelysääntöjen, muun muassa arviointikertomuksen laatimista koskevien sääntöjen, rikkominen on kuitenkin olennainen sääntöjenvastaisuus, joka on omiaan vaikuttamaan tällaisen kertomuksen pätevyyteen vain sillä edellytyksellä, että asianomainen henkilö osoittaa, että kyseinen kertomus olisi voinut olla sisällöltään erilainen, jollei näitä rikkomisia olisi tapahtunut.

(ks. 38–42 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑198/07 P, Gordon v. komissio, 22.12.2008, 71–75 kohta

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑212/97, Hubert v. komissio, 9.3.1999, 53 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen

3.      Arviointikertomuksen, jossa vahvistetaan suorituksen taso, ja myöhemmän, ylennyspisteiden myöntämistä koskevan päätöksen välillä on komissiossa olemassa läheinen suhde, vaikka nimittävällä viranomaisella on ylennyskierroksen yhteydessä laaja harkintavalta ylennyspisteiden tarkan määrän vahvistamisessa. Arviointi- ja ylennysmenettelyt ovat tässä mielessä komissiossa erottamattomat. Tältä osin katsotaan, että virkamiehen ansioiden arvioinnissa kyseinen viranomainen voi ottaa huomioon sen, että virkamies on hiljattain ylennetty.

Lisäksi hallinnon on virkamiehen ansioiden arvioimista varten otettava huomioon vaikeat olosuhteet, joissa hän on hoitanut tehtäviään ja muun muassa sen, että hänen yksiköllään on käytettävissään vähemmän henkilöstöä kuin oli tarkoitettu silloin, kun tälle virkamiehelle asetetut tavoitteet vahvistettiin.

(ks. 52, 56 ja 62 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑236/05, Aldershoff v. komissio, 31.1.2007, 85 kohta ja sitä seuraavat kohdat

Virkamiestuomioistuin: asia Semeraro v. komissio, 21.2.2008, 56 kohta ja asia F‑7/09, Faria v. SMHV, 23.2.2010, 53 kohta

4.      Arviointikertomukseen sisältyvien kuvailevien huomautusten tarkoitus on perustella kertomuksessa esitettyjä analyyttisiä arviointeja. Nämä huomautukset muodostavat arvioinnin laatimisen perustan, ja virkamies voi niiden avulla ymmärtää saamiaan arvosanoja. Huomautusten on niillä arviointikertomuksen laatimisessa olevan ratkaisevan tehtävän vuoksi oltava johdonmukaisia myönnettyjen arvosanojen kanssa, koska arviointia on pidettävä huomautusten numeroituna tai analyyttisenä ilmaisuna. Kun otetaan huomioon arvioijille myönnetty erittäin laaja harkintavalta arvioida niiden henkilöiden työtä, joiden arviointi on heidän tehtävänään, mahdollinen epäjohdonmukaisuus arviointikertomuksessa voi kuitenkin oikeuttaa kumoamaan kyseisen kertomuksen vain, jos tämä epäjohdonmukaisuus on ilmeinen.

(ks. 78 kohta)

Viittaukset:

Virkamiestuomioistuin: asia F‑28/06, Sequeira Wandschneider v. komissio, 13.12.2007, 109 ja 110 kohta

5.      Komission antamien henkilöstösääntöjen 43 artiklan yleisten täytäntöönpanosäännösten 5 artiklan mukaisesti virkamiehen tuottavuuden arvioinnilla on tarkoitus arvioida, missä määrin vahvistetut tavoitteet on saavutettu. Näistä samoista säännöksistä seuraa, että tavoitteet on määriteltävä siten, että työolojen oletetaan olleen normaalit. Kun hallinto päättää perustaa virkamiestensä arvioinnin asianmukaisessa muodossa esitetyille tavoitteille, on asiakirja, jossa täsmennetään virkamiehelle asetetut tavoitteet, keskeinen tekijä hänen suoritustensa arvioinnissa.

(ks. 79 kohta)

Viittaukset:

Virkamiestuomioistuin: asia F‑93/08, N v. parlamentti, 10.11.2009, 64 kohta