VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO (ensimmäinen jaosto)

13 päivänä huhtikuuta 2011

Asia F‑38/10

Ioannis Vakalis

vastaan

Euroopan komissio

Henkilöstö – Virkamiehet – Eläke – Kreikassa saavutettujen eläkeoikeuksien siirtäminen unionin virkamiesten eläkejärjestelmään – Hyvityksen laskeminen – Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevien 11 ja 12 artiklan yleisiä täytäntöönpanosäännöksiä koskeva lainvastaisuusväite – Yhdenvertaisen kohtelun periaate – Euron neutraaliuden periaate

Aihe: SEUT 270 artiklaan, jota sovelletaan Euratomin perustamissopimukseen sen 106 a artiklan nojalla, perustuva kanne, jossa Ioannis Vakalis vaatii virkamiestuomioistuinta kumoamaan 19.8.2009 tehdyn komission päätöksen, jolla vahvistettiin hänen ennen komission palvelukseen tuloa saavuttamiensa eläkeoikeuksien siirrosta aiheutuva yhteisön eläkkeessä huomioon otettava palvelusvuosia koskeva hyvitys, ja 22.2.2010 tehdyn päätöksen, jolla hylättiin hänen kannetta edeltävä valituksensa.

Ratkaisu: Kanne jätetään osittain tutkimatta ja hylätään osittain perusteettomana. Euroopan komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan puolet kantajan oikeudenkäyntikuluista. Kantaja vastaa puolesta omia oikeudenkäyntikulujaan.

Tiivistelmä

1.      Virkamiehet – Kanne – Lain soveltamisalan huomiotta jättämistä koskeva peruste – Toteaminen viran puolesta

(Virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 77 artikla)

2.      Virkamiehet – Eläkkeet – Ennen unionin palvelukseen tuloa saavutetut eläkeoikeudet – Siirtäminen unionin järjestelmään – Asetuksen N:o 723/2004 siirtymäsäännökset

(Henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 26 artiklan 1 kohta)

3.      Virkamiehet – Eläkkeet – Ennen unionin palvelukseen tuloa saavutetut eläkeoikeudet – Siirtäminen unionin järjestelmään – Palvelusvuosia koskeva hyvitys

(Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohta)

4.      Virkamiehet – Eläkkeet – Ennen unionin palvelukseen tuloa saavutetut eläkeoikeudet – Siirtäminen unionin järjestelmään – Palvelusvuosia koskeva hyvitys

(Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohta; neuvoston asetuksen N:o 1103/97 3 artikla)

5.      Virkamiehet – Eläkkeet – Ennen unionin palvelukseen tuloa saavutetut eläkeoikeudet – Siirtäminen unionin järjestelmään – Palvelusvuosia koskeva hyvitys

(Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 11 artiklan 2 kohta)

6.      Oikeudenkäyntimenettely – Oikeudenkäyntikulut – Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen – Kohtuullisuusvaatimusten huomioon ottaminen – Voittaneen asianosaisen velvoittaminen vastaamaan osasta oikeudenkäyntikuluja

(Virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 87 artiklan 2 kohta ja 88 artikla)

1.      Unionin tuomioistuimilla on mahdollisuus ja tarvittaessa myös velvollisuus ottaa viran puolesta huomioon tietyt sisäistä laillisuutta koskevat perusteet. Tämä pätee oikeusjärjestyksen perusteisiin liittyvään perusteeseen, joka perustuu siihen, että päätöksessä ei ole otettu huomioon lain soveltamisalaa. Virkamiestuomioistuin näet laiminlöisi tehtävänsä laillisuusvalvontaa harjoittavana tuomioistuimena, jos se jättäisi toteamatta, että riidanalainen päätös on tehty sellaisen oikeussäännön perusteella, joka ei voi tulla sovellettavaksi esillä olevassa asiassa, vaikka asianosaiset eivät olisi riitauttaneet kyseistä seikkaa, ja jos se tämän seurauksena ratkaisisi käsiteltäväkseen saatetun asian soveltamalla itse tällaista oikeussääntöä.

Sisäistä laillisuutta koskevan perusteen ottaminen viran puolesta huomioon ei ole vastoin oikeudenkäyntimenettelyn kontradiktorista luonnetta eikä loukkaa puolustautumisoikeuksien kunnioittamista koskevaa periaatetta. Työjärjestyksen 77 artiklan mukaan virkamiestuomioistuin voi näet omasta aloitteestaan asianosaisia kuultuaan ratkaista, onko asia jätettävä tutkimatta ehdottoman prosessinedellytyksen puuttumisen vuoksi. Ei ole mitään syytä olettaa, että jos tämä edellytys on riittävä tae kontradiktorisen periaatteen ja puolustautumisoikeuksien kunnioittamisen periaatteen noudattamiselle tilanteessa, jossa ehdottoman prosessinedellytyksen puuttuminen tutkitaan viran puolesta, sama ei koskisi tilannetta, jossa oikeusjärjestyksen perusteisiin liittyvä peruste tutkitaan viran puolesta, liittyipä tämä peruste sitten sisäiseen tai ulkoiseen laillisuuteen.

(ks. 28, 29, 38 ja 39 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: yhdistetyt asiat T‑576/93–T‑582/93, Browet ym. v. komissio, 15.7.1994, 35 kohta

Virkamiestuomioistuin: asia F‑31/07, Putterie‑De‑Beukelaer v. komissio, 21.2.2008; unionin yleinen tuomioistuin ei ole tulkinnut tätä kysymystä toisin asiassa T‑160/08 P, komissio vastaan Putterie‑De‑Beukelaer, 8.7.2010 antamassaan tuomiossa

2.      Henkilöstösääntöjen, sellaisena kuin ne ovat muutettuina Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta annetulla asetuksella N:o 723/2004, liitteessä XIII olevan 26 artiklan 1 kohdan siirtymäsäännöksiä ja komission antamien henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevien 11 ja 12 artiklan yleisten täytäntöönpanosäännösten siirtymäsäännöksiä on tulkittava siten, että ne koskevat ainoastaan vakinaisten virkamiesten tekemiä eläkeoikeuksien siirtämistä koskevia hakemuksia.

Näillä säännöksillä pyritään oikeusvarmuuden periaatteen mukaisesti suojaamaan saavutettuja oikeuksia. Koeajalla olevalla virkamiehellä ei kuitenkaan ole mitään saavutettua oikeutta eläkeoikeuksiensa siirtämiseen. Vaikka asianomainen toimielin voikin rekisteröidä koeajalla olevan virkamiehen tekemän hakemuksen, jotta hänen ei tarvitse tehdä uutta hakemusta sen jälkeen, kun hänet on vakinaistettu, kyseinen hakemus on kuitenkin ennenaikainen.

(ks. 42, 44 ja 46 kohta)

3.      Työn muuntaminen palvelusvuosiksi unionissa on unionin hallintoviranomaisten tehtävä. Se, että asianomaisen toimielimen – eikä kansallisten viranomaisten – on otettava palvelusvuosien lukumäärää määritettäessä tarvittaessa huomioon valuuttakurssien vaihtelut, ei kuitenkaan merkitse välttämättä sitä, että keskimääräistä vaihtokurssia koskevan mekanismin poistaminen komission antamilla henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevien 11 ja 12 artiklan yleisillä täytäntöönpanosäännöksillä olisi lainvastaista.

Vaikka toimielimen on otettava huomioon vaihtokurssit palvelusvuosien, jotka otetaan huomioon unionin eläkejärjestelmässä, lukumäärän määrittämisessä, sillä säilyy kuitenkin tietty vapaus arvioida sitä, onko tarvittaessa tarkoituksenmukaista poistaa valuuttakurssien vaihtelun vaikutukset. Toimielimellä tällä alalla olevan toimivallan seurauksena on ainoastaan se, että unionin tuomioistuimet valvovat sitä, että kyseinen toimielin ei enää mahdollisesti säilytä keskimääräistä vaihtokurssia koskevaa mekanismia.

(ks. 53 ja 55–57 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑233/97, Bang-Hansen v. komissio, 15.12.1998, 38 kohta ja asia T‑67/02, Radauer v. neuvosto, 18.3.2004, 28–31 kohta

4.      Se, että komission antamilla henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevien 11 ja 12 artiklan yleisillä täytäntöönpanosäännöksillä poistetaan keskimääräistä vaihtokurssia koskeva mekanismi palvelusvuosien lukumäärän määrittämiseksi eläkeoikeuksien siirtämisen yhteydessä, ei ole euron neutraaliuden periaatteen eikä tietyistä euron käyttöön ottamiseen liittyvistä säännöksistä annetun asetuksen N:o 1103/97 3 artiklan vastaista. Kyseisessä asetuksessa vahvistettu euron neutraaliuden periaate ei estä määritelmänsä mukaan toimielintä muuttamasta sovellettavaa lainsäädäntöä. Päätös keskimääräistä vaihtokurssia koskevan mekanismin poistamisesta perustuu kuitenkin talousarvioon liittyviin seikkoihin ja poliittiseen päätökseen olla enää soveltamatta kyseistä mekanismia, josta hyötyvät tietyissä jäsenvaltioissa oikeuksia saavuttaneet virkamiehet, mutta se ei ole euron käyttöön ottamisen seuraus. Kyseinen mekanismi, mukaan lukien jäsenvaltioissa, jotka eivät ole ottaneet euroa käyttöön, saavutettuja eläkeoikeuksia koskeva hyvitys, on lisäksi poistettu.

(ks. 64 ja 65 kohta)

Viittaukset:

Virkamiestuomioistuin: asia F‑117/07, Kolountzios v. komissio, 11.12.2007, 32–35 kohta

5.      Eläkeoikeuksien siirtämisen alalla unionin lainsäätäjä voi vapaasti tehdä milloin tahansa henkilöstösääntöjen säännöksiin muutoksia, joita se pitää yksikön edun mukaisina, ja hyväksyä tulevaisuuden varalta henkilöstösääntöihin säännöksiä, jotka ovat virkamiesten ja toimihenkilöiden kannalta epäedullisempia, kuitenkin sillä edellytyksellä, että säädetään riittävän pitkästä siirtymäajasta, jotta vältetään se, että ansaittujen eläkkeiden maksamista koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä muutetaan odottamattomalla tavalla, että virkamiesten ja toimihenkilöiden sääntöjenmukaisesti saavuttamia oikeuksia suojellaan ja että henkilöitä, joita uusi lainsäädäntö erityisesti koskee, kohdellaan samalla tavoin. Tämä pätee myös toimielinten antamiin yleisiin täytäntöönpanosäännöksiin sillä varauksella, että niissä ei poiketa ylemmäntasoisista oikeussäännöistä.

Henkilöstöpolitiikan alalla unionin tuomioistuimet vain tarkastavat yhdenvertaisen kohtelun periaatteen ja syrjintäkiellon periaatteen osalta, että asianomainen toimielin ei ole tehnyt erottelua mielivaltaisesti tai tavoiteltuun päämäärään nähden selvästi epäasianmukaisesti. Unionilla on nimittäin eläkeoikeuksien muuntomenetelmien soveltamisen osalta laaja harkintavalta, kun se määrittelee työtä, joka muunnetaan palvelusvuosiksi unionissa, koskevan muuntojärjestelmän osatekijät.

(ks. 70 ja 71 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia 28/74, Gillet v. komissio, 19.3.1975, 5 ja 6 kohta ja asia C‑227/04 P, Lindorfer v. neuvosto, 11.9.2007, 78 kohta

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑135/05, Campoli v. komissio, 29.11.2006, 85 kohta ja asia T‑308/04, Ianniello v. komissio, 20.11.2007, 38 kohta

Virkamiestuomioistuin: asia F‑60/07, Martin Bermejo v. komissio, 11.12.2007, 55 ja 56 kohta; asia F‑61/05, Dalmasso v. komissio, 24.4.2008, 78 kohta ja asia F‑3/09, Ridolfi v. komissio, 30.11.2009, 53 ja 54 kohta

6.      Koska virkamies on voinut tilanteessa, jossa kahta virkamiehen tekemän valituksen hylkäysperustetta rasittaa oikeudellinen virhe, pitää kanteen nostamista riidanalaisesta päätöksestä aiheellisena, käsiteltävään asiaan liittyvien olosuhteiden perusteella on perusteltua, että vastaajana oleva toimielin velvoitetaan virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 87 artiklan 2 kohdan ja 88 artiklan nojalla korvaamaan puolet kantajan oikeudenkäyntikuluista.

(ks. 81 kohta)