VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO (kolmas jaosto)

4 päivänä marraskuuta 2008

Asia F-126/07

Isabelle Van Beers

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio

Henkilöstö – Virkamiehet – Ylennys – Sertifiointimenettely – Vuosi 2006 – Virkamiehen jättäminen merkitsemättä ennalta valituista virkamiehistä laadittuun luetteloon – Henkilöstösääntöjen 45 a artikla

Aihe: EY 236 ja EA 152 artiklan nojalla nostettu kanne, jossa Van Beers vaatii lähinnä komission 29.3.2007 tekemän sen päätöksen kumoamista, jolla hylättiin hänen hakemuksensa vuoden 2006 sertifiointimenettelyyn.

Ratkaisu: Kanne hylätään. Asianosaiset vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Tiivistelmä

1.      Virkamiehet – Sertifiointimenettely – Hakijoiden esivalinta – Arviointiperusteet – Toimielinten harkintavalta

(Henkilöstösääntöjen 45 a artikla)

2.      Virkamiehet – Sertifiointimenettely – Hakijoiden esivalinta – Arviointiperusteet – Yleiset täytäntöönpanosäännökset, joissa edellytetään tiettyä virkaikää tehtäväryhmän AST tietyssä vähimmäispalkkaluokassa

(Henkilöstösääntöjen 45 a artikla sekä liitteessä XIII olevan 1 artiklan 4 kohdan h alakohta ja 8 artiklan 1 kohta)

1.      Henkilöstösääntöjen 45 a artiklan sanamuodosta ja rakenteesta käy selvästi ilmi, että sertifiointia hakeneiden virkamiesten esivalinta riippuu kahden tyyppisistä arviointiperusteista, jotka liittyvät yhtäältä hakijaan itseensä eli hänen vuosittaisiin urakehitystä koskeviin kertomuksiinsa ja hänen koulutuksensa tasoon ja toisaalta yksikön tarpeisiin. Jokaisen toimielimen tehtävänä on selvittää näitä arviointiperusteita tarkemmin laatimalla yleiset täytäntöönpanosäännökset. Näin ollen toimielimellä on oikeus ensinnäkin selvittää tarvittaessa perusteellisemmin hakijoihin itseensä liittyviä arviointiperusteita ja tämän jälkeen sitä, kuinka laajasti se aikoo ymmärtää ”yksikön tarpeet” ottamalla tarvittaessa käyttöön arviointiperusteita, joilla erityisesti pyritään täyttämään nämä tarpeet siten, että ne voidaan harkintavaltaa käyttäen yhdistää hakijoihin itseensä liittyviin arviointiperusteisiin.

Täten toimielin, joka toteuttaa yleisiä täytäntöönpanosäännöksiä, joissa edellytetään yhtäältä tiettyä virkaikää tehtäväryhmän AST tietyssä vähimmäispalkkaluokassa, jota edellytystä muokataan kyseisen virkamiehen koulutuksen tason mukaan, ja joissa edellytetään toisaalta, että viidestä viimeisestä arviointikertomuksesta kolmessa todetaan, että virkamiehellä on edellytetyt kyvyt toimia hallintovirkamiehen tehtävissä, ei ole rikkonut henkilöstösääntöjen 45 a artiklaa, koska näillä kahdella edellytyksellä vain selvennetään henkilöstösääntöjen 45 a artiklan sisältöä muun muassa ”yksikön tarpeiden” osalta käyttäen harkintavaltaa, jonka lainsäätäjä on tämän ilmaisun osalta myöntänyt.

(ks. 35–38, 41 ja 43 kohta)

2.      Sertifiointimenettelyn yhteydessä sillä, että toimielin kieltäytyy arvioimasta konkreettisesti entisen ura-alueen C virkamiehen, joka väitetysti on tosiasiallisesti toiminut entisille ura-alueille A ja B kuuluvissa tehtävissä, työkokemusta, ei loukata yhdenvertaisen kohtelun, hyvän hallinnon ja urakehityksen periaatteita. Yhdenvertaisen kohtelun periaatteen osalta nimittäin se, ettei tätä työkokemusta oteta huomioon, perustuu objektiiviseen arviointiperusteeseen, että virkamies ei kuulunut entiselle ura-alueelle B, eikä toimielintä voida arvostella tällaisesta luokittelusta, koska se ei ole tavoitteeseensa nähden syrjivä, vaikka oletetaan, että tästä aiheutuu virkamiehelle tiettyä satunnaista haittaa. Hyvän hallinnon periaatetta on noudatettu, kun yhtäältä asianomainen toimielin laatii ennalta edellytykset, joihin hakijoiden esivalinta perustuu, ja toisaalta soveltaa näitä edellytyksiä tarkasti siten, että kun hakija ei täytä kyseistä edellytystä, joka koskee virkaikää tietyllä ura-alueella, toimielintä ei voida arvostella siitä, ettei se ottanut huomioon kyseisen hakijan työkokemusta entisellä ura-alueella C. Myös urakehityksen periaatteen loukkaaminen on suljettava pois samoista syistä.

Lopuksi virkamies, jonka ura-alueella C saavuttamaa työkokemusta ei oteta huomioon sertifiointimenettelyyn osallistumista varten, ei voi vedota luottamuksensuojan periaatteen loukkaamiseen, koska henkilöstösääntöjen 45 a artiklan arviointiperusteissa ei ole sitä, joka koskee virallista virkaikää ura-alueella tai jonkin tehtäväryhmän vähimmäispalkkaluokassa, koska toimielimellä, jolla on riittävä harkintavalta yksikön tarpeet huomioon ottaen, on oikeus ottaa käyttöön edellytys, joka liittyy virkaiän vähimmäiskestoon tehtäväryhmän AST tietyssä palkkaluokassa. Virkamies ei voi vedota luottamuksensuojan periaatteen loukkaamiseen myöskään tukeutumalla siihen tosiseikkaan, että hänen esimiehensä on maininnut häntä koskevissa arviointikertomuksissa, että kun otetaan huomioon virkamiehen ansiot, hänen tulisi voida nopeasti edetä hallintovirkamiehen tehtäviin, koska tällaiset toteamukset eivät ole toimielimen täsmällisiä ja varauksettomia vakuutteluita, koska tällainen esimies ei ole yksikkö, joka on vastuussa sertifiointimenettelyn täytäntöönpanosta.

(ks. 63, 68, 69, 71, 72 ja 76–79 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia 147/79, Hochstrass v. yhteisöjen tuomioistuin, 16.10.1980 (Kok. 1980, s. 3005, 14 kohta)