EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO

(kolmas jaosto)

14 päivänä toukokuuta 2014

Asia F‑11/13

Nicola Delcroix

vastaan

Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH)

Henkilöstö – Virkamies – EUH – Kolmannessa maassa olevan edustuston päällikkö – Siirto EUH:n päätoimipaikkaan – Edustuston päällikön tehtävän ennenaikainen lakkaaminen

Aihe:      SEUT 270 artiklaan, jota sovelletaan Euratomin perustamissopimukseen sen 106 a artiklan nojalla, perustuva kanne, jossa Nicola Delcroix vaatii virkamiestuomioistuinta lähinnä kumoamaan päätöksen, jolla hänet siirrettiin Euroopan ulkosuhdehallinnon päätoimipaikkaan Brysseliin (Belgia) ja jolla täten lakkautettiin ennenaikaisesti hänelle Djiboutin tasavallassa olevan Euroopan unionin edustuston päällikön tehtävään annettu määräys. Nicola Delcroix vaatii samassa kanteessa virkamiestuomioistuinta velvoittamaan EUH:n maksamaan hänelle hänen entisen palkkansa ja sen palkan välisen erotuksen, jota hänelle on maksettu hänen päätoimipaikkaan palaamisensa jälkeen.

Ratkaisu:      Kumotaan 8.3.2012 päivätyllä kirjeellä tiedoksi annettu päätös, jolla Nicola Delcroix siirrettiin Euroopan ulkosuhdehallinnon päätoimipaikkaan ja jolla siten lakkautettiin ennenaikaisesti hänelle Djiboutin tasavallassa olevan Euroopan unionin edustuston päällikön tehtävään annettu määräys siten lakkautettiin ennenaikaisesti. Euroopan ulkosuhdehallinto vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Nicola Delcroix’n oikeudenkäyntikulut.

Tiivistelmä

1.      Virkamiehet – Yksikköjen organisointi – Määrääminen unionin edustuston päällikön tehtävään – Virkamiehen siirtäminen päätoimipaikkaan yksikön edun vuoksi – Toimivaltainen viranomainen

(SEUT 221 artikla; neuvoston päätöksen 2010/427 5 artikla)

2.      Virkamiehet – Periaatteet – Puolustautumisoikeudet – Ulottuvuus

(Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan 2 kohdan a alakohta)

1.      SEUT 221 artiklasta ja Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) organisaatiosta ja toiminnasta tehdyn päätöksen 2010/427 5 artiklasta käy ilmi, että edustustot vastaavat unionin diplomaattisesta edustamisesta Wienissä 18.4.1961 tehdyn diplomaattisia suhteita koskevan yleissopimuksen mukaisesti ja että ne kuuluvat unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan alaisuuteen. Näin ollen päätös, jolla edustuston päällikkö kutsutaan takaisin päätoimipaikkaan, ei sellaisenaan kuulu Euroopan ulkosuhdehallinnon pääjohtajalle, joka on henkilöstöhallintoa koskevien asioiden johtaja.

(ks. 25 kohta)

2.      Puolustautumisoikeudet ovat unionin oikeuden perusperiaate, josta seuraa, että asianosaiselle on annettava ennen häneen kielteisesti vaikuttavan päätöksen tekemistä mahdollisuus ilmaista tehokkaasti näkemyksensä niiden tosiseikkojen ja olosuhteiden paikkansapitävyydestä, joiden perusteella päätös on tehty. Jotta riidanalainen päätös voidaan kumota kuulluksi tulemista koskevan oikeuden loukkaamisen vuoksi, on lisäksi arvioitava, olisiko menettely johtanut erilaiseen lopputulokseen, jos tätä sääntöjenvastaisuutta ei olisi tapahtunut. Jos tällaisessa tilanteessa katsottaisiin, että toimivaltainen viranomainen olisi tehnyt saman päätöksen myös asianomaista kuultuaan, jäisi kuulluksi tulemista koskeva perusoikeus, josta määrätään Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan 2 kohdan a alakohdassa, tyhjäksi, koska tämän oikeuden sisältö merkitsee, että asianomaisella on oltava ollut mahdollisuus vaikuttaa kyseessä olevaan päätöksentekomenettelyyn.

(ks. 35, 42 ja 44 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia 234/84, Belgia v. komissio, 10.7.1986, 27 kohta; asia C‑288/96, Saksa v. komissio, 5.10.2000, 99 kohta ja asia C‑344/05 P, komissio v. De Bry, 9.11.2006, 37 kohta

Virkamiestuomioistuin: asia F‑129/12, CH v. parlamentti, 12.12.2013, 38 kohta

Unionin yleinen tuomioistuin: asia T‑236/02, Marcuccio v. komissio, 14.9.2011, 115 kohta