Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunalul București (Romania) on esittänyt 3.1.2019 – SC Mitliv Exim SRL v. Agenția Națională de Administrare Fiscală ja Direcția Generală de Administrare a Marilor Contribuabili
(asia C-9/19)
Oikeudenkäyntikieli: romania
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Tribunalul București
Pääasian asianosaiset
Valittaja: SC Mitliv Exim SRL
Vastapuolet: Agenția Națională de Administrare Fiscală ja Direcția Generală de Administrare a Marilor Contribuabili
Ennakkoratkaisukysymykset
Ovatko yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY1 2 artiklan ja 273 artiklan, Euroopan unionin perusoikeuskirjan 50 artiklan ja SEUT 325 artiklan säännökset ja määräykset pääasian oikeudenkäynnin kohteena olevissa olosuhteissa esteenä pääasian oikeudenkäynnin kohteena olevan kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jossa sallitaan kaikki seuraavat tilanteet:
– tietyn summan suorittaminen rikoksesta aiheutuneista vahingoista esitutkinnan aikana muulla perusteella kuin verosaatavan maksamiseksi
– myöhemmän verotarkastuksen suorittaminen samanaikaisesti sellaisen rikosoikeudellisen menettelyn kanssa, jossa vastaajana oleva verovelvollinen on haastettu oikeuteen vastaamaan veropetoksesta ja jossa sille määrätään lisäverovelvoitteita samalta ajanjaksolta ja sellaisena summan suuruisena, joka on jo ollut valtion viranomaisten käytettävissä esitutkinnan aikana, kun verotarkastuksen yhteydessä toteutettuja toimia vastaan esitettyä hallinnollista oikaisuvaatimusta koskevan päätöksen tekemistä on kuitenkin lykätty rikosoikeudenkäynnin päättymiseen saakka
– alimmassa oikeusasteessa käytävän rikosoikeudenkäynnin päättäminen vastaajan tuomitsemisella muun muassa maksamaan yhteisvastuullisesti koko summa, joka esitutkinnan aikana vahvistettiin kaikkien vastaajien maksettavaksi mutta kyseisen verovelvollisen maksettavaksi vahvistettiin vain osa summasta, jonka tämä on jo suorittanut, ja missä määrin näiden tilanteiden kokonaisuus on päällekkäisyyksineen kyseisen verovelvollisen kannalta liiallinen?
Onko pääasian kohteena olevien kaltaisissa olosuhteissa myös valtiolle suoritettavien taloudellisten velvoitteiden perimisen tavoitteen varmistamiseksi ja petosten torjumiseksi valtion viranomaisten menettely yleisesti unionin oikeuden periaatteiden ja erityisesti ne bis in idem -periaatteen mukaista, jos viranomaiset eivät ota verotuksessa huomioon maksua, joka on suoritettu ennen hallinnollisten ja rikosoikeudellisten seuraamusten lainvoimaiseksi tulemista, kun otetaan huomioon, että maksu kattaa osan verovelvolliselle vahvistetusta verovelvoitteesta?
Onko edellä ensimmäiseen ja toiseen kysymykseen annettujen vastausten perusteella Euroopan unionin oikeutta tulkittava siten, että se on esteenä pääasian oikeudenkäynnin kohteena olevan kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jossa ei pidetä unionin oikeuden vastaista veronkantoa vastaavana tapausta, jossa verovelvollinen on korvannut rikosoikeudellisen vahingon esitutkinnan aikana saadakseen seuraamuksen puolitetuksi, kun ei ole olemassa verosaatavaa koskevaa maksuperustetta, jonka olisivat vahvistaneet siihen toimivaltaiset viranomaiset, tai rikostuomioistuimen antamaa lainvoimaista tuomiota, mutta veroviranomaiset ovat verotarkastuksen yhteydessä määränneet verovelvolliselle lisäverovelvoitteita samalta ajanjaksolta ja sellaisen summan suuruisena, joka on jo ollut valtion viranomaisten käytettävissä, ja vero on kannettu perusteettomasti maksuhetkestä siihen ajankohtaan saakka, jona verorasite on määritetty verosaatavaa koskevan maksuperusteen nojalla tai lainvoimaisen rikostuomion perusteella?
____________
1 EUVL 2006, L 347, s. 1.