Valitus, jonka Carlo Tognoli ym. ovat tehneet 12.9.2020 unionin yleisen tuomioistuimen (kahdeksas jaosto) yhdistetyissä asioissa T-395/19, T-396/19, T-405/19, T-408/19, T-419/19, T-423/19, T-424/19, T-428/19, T-433/19, T-437/19, T-443/19, T-455/19, T-458/19–T-462/19, T-464/19, T-469/19 ja T-477/19, Tognoli ym. v. parlamentti, 3.7.2020 antamasta määräyksestä

(asia C-431/20 P)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Valittajat: Carlo Tognoli, Emma Allione, Luigi Alberto Colajanni, Claudio Martelli, Luciana Sbarbati, Carla Dimatore Mario Rigon perillisenä, Roberto Speciale, Loris Torbesi Eugenio Melandrin perillisenä, Luciano Pettinari, Pietro Di Prima, Carla Barbarella, Carlo Alberto Graziani, Giorgio Rossetti, Giacomo Porrazzini, Guido Podestà, Roberto Barzanti, Rita Medici, Aldo Arroni, Franco Malerba ja Roberto Mezzaroma (edustajat: M. Merola ja L. Florio, avvocati)

Muu osapuoli: Euroopan parlamentti

Vaatimukset

Riidanalainen määräys on kumottava ja asia on palautettava unionin yleiseen tuomioistuimeen asiakysymyksen tutkimista varten ja

parlamentti on velvoitettava korvaamaan valituksen käsittelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut, ja asian käsittelystä unionin yleisessä tuomioistuimessa aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista on päätettävä myöhemmin.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittajat vaativat kumoamaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 256 artiklan ja unionin tuomioistuimen perussäännön 56 artiklan tarkoituksessa unionin yleisen tuomioistuimen (kahdeksas jaosto) yhdistetyissä asioissa T-395/19, T-396/19, T-405/19, T-408/19, T-419/19, T-423/19, T-424/19, T-428/19, T-433/19, T-437/19, T-443/19, T-455/19, T-458/19–T-462/19, T-464/19, T-469/19 ja T-477/19 3.7.2020 antaman määräyksen, joka on annettu tiedoksi 3.7.2020 ja jolla heidän kanteensa jätettiin tutkimatta, koska niiden tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuivat.

Ensimmäisessä valitusperusteessa valittajat vetoavat siihen, että unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen luonnehtiessaan riidanalaisen toimen toimeksi, jolla ei ole SEUT 263 artiklassa tarkoitettuja oikeusvaikutuksia. Virhe perustuu sellaisen oikeudellisen perustan puuttumiseen, jonka nojalla voidaan katsoa, että toimi on väliaikainen, ja siihen, ettei toimella olevia oikeusvaikutuksia sen adressaatteihin ole otettu huomioon. Riidanalaisella toimella on näet ollut välittömästi oikeusvaikutuksia valittajiin, koska heiltä on sen johdosta jäänyt saamatta merkittävä osa heidän eläkeoikeuksistaan.

Toisessa valitusperusteessaan valittajat vetoavat siihen, että unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen tulkitessaan ja soveltaessaan unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 86 artiklaa vastoin sen tarkoitusta ja tehokasta vaikutusta. Oikeussäännöllä pyritään näet välttämään kanteiden turha lisääntyminen. Kun unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että sekä kannekirjelmä että kanteen tarkistamista koskeva kirjelmä oli jätettävä tutkimatta, se teki lisäksi toisen oikeudellisen virheen, jonka johdosta valittajilta on evätty paradoksaalisesti oikeussuoja.

Kolmannessa valitusperusteessaan valittajat vetoavat kahteen menettelylliseen virheeseen, joiden johdosta määräys on kumottava ja joita ovat erityisesti kontradiktorisen periaatteen loukkaaminen ja oikeudellinen virhe unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 126 artiklaa sovellettaessa.

Valittajille ei ensinnäkään ole annettu mahdollisuutta vastata Euroopan parlamentin kanteen tarkistamista koskevan kirjelmän osalta esittämään oikeudenkäyntiväitteeseen. Unionin yleisen tuomioistuimen menettelyä pahentaa lisäksi se, että se on päättänyt, ettei toinen kirjelmien vaihto ollut tarpeen, ja ettei se ole myöskään järjestänyt istuntoa asianosaisten kuulemiseksi, minkä johdosta valittajilta on evätty mahdollisuus lausua oma näkemyksensä kanteen tarkistamista koskevan kirjelmän osalta esitetystä oikeudenkäyntiväitteestä, vaikka he olivat esittäneet tätä koskevan virallisen pyynnön.

Unionin yleisen tuomioistuimen ristiriitaisen prosessuaaliset valinnat osoittavat lisäksi, ettei ollut välittömästi selvää ja kiistatonta, että kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytykset siis selvästi puuttuivat unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 126 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Valittajien mukaan tällaisen oikeussäännön soveltamiselle asetetut vaatimukset eivät näin ollen olleet täyttyneet.

____________